Naisia & Jalkapalloa 18.06.2010 Avaa-lehti Mitään ei tarvitse muuttaa sillä kaikki muuttuu. Mutta muistettava on, ettei mikään muutu itsestään. Äsken ilmestyneessä aforismikokoelmassa kerrotaan lähetystöstä, joka vei terveisiä tieministerille lausumalla: ”Me äänestämme teitä.” Siinäpä se, mitään ei tarvitse muuttaa, jos ei halua rakentaa uusia teitä. Tervetuloa tulevaisuus, mutta älä tule vaisuus. Joskus aforismit leikkivät sanoilla tai synnyttävät monimielisyyttä. Mutta sanojen tehtävänähän onkin nostattaa tunnetta, tutustuttaa, verkostoiduttaa, avata ja höristyttää. Äänestän teitä – sukkelat, leikkivät, hyväntuuliset sanat. Äänestän teitä lempeät sanat. Te muistutatte iloista sorinaa pyhien polkujen iltanuotiolla. Te pidätte värien ja muotojen kesäkonserttia Enonkosken kesämaalla ja tuhansien kesämökkien laitureilla. Maailman silmä seuraa nyt tarkkana Etelä-Afrikassa pyörivää MM-palloa. Mutta mihin maalit ovat kadonneet? Etelä-Koreassa ja Japanissa vuonna 2002 tehtailtiin maaleja lähes kolmen ( 2,70) maalin otteluvauhdilla. Mutta nyt Etelä-Afrikassa on alkuunsa edetty vain puolentoista (1,56) maalin vauhdilla. Viittaako maaliköyhyys maailman talouskriisiin? Vai kertooko se elämäntapamme muutoksesta? Olemmeko kadottamassa tavan hyökätä? Tavan lähteä ärhäkästi liikkeelle? Onko luomisvimmamme luiskahtamassa pois pelikentiltämme? Nykyjalkapallossa menestyy kuulemma parhaiten se, joka osaa puolustaa tarkasti, kytätä ja sitten tehdä salamana nopean syöksyn vastustajan maalille. Puolustava peli on varman päälle pelaamista. Maaleja syntyy vähän ja katsoja turhautuu. Pelataanko MM-jalkapallossa liian puolustusvoittoista peliä? Jalkapallon MM-kisoja on pelattu 1930:sta lähtien. Vuodesta 1954 on kisoja televisioitu. Berliinin kisoja (2006) seurasi kaikkiaan 28,8 miljardia ja yksin loppuottelua 1,1 miljardia katsojaa. Kuningas jalkapallo on maailman kaikilla reunoilla pyörinyt ihmisten sydämiin. Jalkapallon suurmaat Brasilia, Italia ja Saksa ovat saaneet seurakseen lähes koko maailman. Toinen maailmaamme yhdistävä tekijä on jatkuvien kriisien sarja. Globaalin finanssikriisin käännyttyä reaalitalouden kriisiksi emme ehtineet oikein kunnolla hengähtääkään kun eurojärjestelmän kriisi jo yllätti meidät. Emme voi paeta vastuutamme puolustautumalla tai syyttelemällä markkinavoimia. Maailman ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kongressissa Vancouverissa etsitään panoksia talouskriisien torjuntaan. Kriisit eivät ole vain Suomen tai Euroopan vaan koko pyöreän maailmamme ongelma. ITUCin laskujen mukaan talouskriisi on vienyt 34 miljoonalta työpaikat ja suistanut 64 miljoonaa ihmistä köyhyyteen. Miten luoda globaalia oikeudenmukaisuutta. Miten luoda parempia työehtoja. Miten lisätä tasa-arvoa maailmassamme? Helsingin hiippakunta valitsi piispakseen naisen. Poliittiset puolueet Suomessakin ovat alkaneet entistä enemmän luottaa naisjohtajiin. Myös ammattiyhdistysten maailmanjärjestö kaavaillee johtajakseen australialaista Sharan Burrowia. Naisten arvellaan miehiä paremmin ymmärtävän tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Hannu Parosen tuoreessa aforismi-kirjassa vastuuttomuutta pannaan pakettiin leikin varjolla. Paronen ei niele nykyistä maailmanmenoa virnuilematta rahan epätasaiselle jakautumiselle. Vai mitä sanotte Parosen aforismista: ”Paha saa palkkansa, ja vie muidenkin palkat.” Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info