Vappuna hevosetkin hirnuvat
27.04.2017 Loviisan Sanomat


Vapulla on monta ilmettä. Sen synnyttäjällä Pyhällä Walburgilla on toukokuun ensimmäisenä pilkettä silmäkulmassa. Suomalainen vappuperinne leikittelee ilolla.

Pyhä Walburg syntyi Englannissa 710 ja teki varsinaisen työnsä Saksan puolella. Myös Walburgin veli Vilibaldus oli sen ajan tunnetuimpia eurooppalaisia. Suvun vaikutus tuntuu yhä suomalaisten juhlatavoissa. Vilibaldusta juhlimme heinäkuun seitsemäntenä.

Vapuksi toivotaan aina lämpöistä säätä ja etelätuulta ettei tarvitse vetää ”mulleja hännästä takaisin hangelle.”

Kylmä tietää hallaa ja halla kesälehmille ummetusta. Aikoinan aloitin talviuintini Loviisan uimarannalla juuri vapunpäivänä enkä silloin tiennyt, että vappuna ne hevosetksin ensimmäistä kertaa uitetaan. Vappu-uinti takaa etteivät hyttyset tai paarmat kesällä pahemmin pure. Vappu-porskuttelu Mantan jalkojen juuressa takaa myös ihmislapselle koko kesäksi leikkisän mielen ja kaivatun kukoistuksen.

Tarina ei kerro miten aikoinaan Vappu tuli niin suosotuiksi, että yhä vietämme hänen kunniakseen ylioppilaiden, työläisten ja suomalaisen työn päivää. Vuonna 1889 vappu nimettiin myös kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi. Vappumarsseja on joka lähtöön.

Suomalainen vappuperinne tuntee tavan, jossa lapset juksentelevat kello vyössä tai kaulassa ympäri kylää. Pohjanmaalla myös villiintyneet naiset saattavat pukeutua outoihin vaatteisiin ja lähteä kirmaamaan minne sattuu. Kilkatus tehoaa paremmin, jos vielä ripustee kilikelloja hamosten helmaan Se on kuulemma varma tapa herättää miesten huomio ainakin Pohjanmaalla. Rohkeilla miehilläkin saattaa olla takataskussaan yksi tiuku.

Kellottelamattomat keksivät ottaa vettä ämpäriinsä ja yrittivät roiskuttaa sitä kulman takaa kellottelijoiden päälle. Tästäkö lienee peräisin sana kellokas, joka tarkoittaa joukon etunenässä kiitävää kyseenalaista johtajaa. Vapun kunniaksi maan hallituskin on halunnut lisätä ministereiden lukumäärää. Mitä useampi päättäjä, sitä varmempi päätösvoima.

”Koko luonto nyt virkoopi. Meri, maa ja taivas ihastuupi. Iloitkoon siis vanha ja nuori. Liunnut laulavat ja maa on tuore.”

Näin kauniisti Mikael Agricola mutoilee rukouskirjassaan toukokuista vappuiloa. Luinto herää ja ihminen innostuu. Vappu tulee käki kainalossa. Jos joku sattuu oleman vappuna lähellä kesäsaunaansa, voi ottaa kesän vastaan vaikka vasta kainalossa. Vakka-Suomessa muinoin sanottiin, ettei vappu ole köyhän ystävä. Uusi ministerilista vahvistaa tämän. Enemmän vappu onkin ollut valehtelijain päivä.

Kevään ja kesän taistelu on vappuna levottomimmillaan. Suomalaiseen vappuperinteeseen kuuluneet ”huutoyöt” olivat susien karkottamiseksi. Poltettiin tulia ja huudettiin kurkku suorana:

”Pois sudet tältä maalta Pohjanmaalle.”

Mutta ei tyyli vuosisatojen aikana ole kuitenkaan pahemmin höltuynyt. Yhä juoksennellaan vappuyönä pullo kädessä tai tötteröt kaulassa. Ennen susien karkottamiseksi ripsuteltiin ja rapsuteltiin sitä joka sattui kohdalle. Ja vaivoista päästiin kylpemällä vappuna sulassa virrassa. Jalkojaan ei loukannut jos vappuaamuna heti sängystä noustuaan astui kirveen lavalle tai raudan päälle.

Vaikka aika on muuttunut, tavatkin jonkin verran, kyllä suomalaisen vapun yhä tavoistaan tuntee.

Onni yksillä, kesä kaikilla.

Veli-Matti Hynninen

veli-matti@hynninen.info