Sukulaiskansoja hyvässä ja pahassa
21.05.2017 Loviisan Sanomat




Joka kerran kun astun laivasta Tallinnaan, uusi tornitalo näyttää astuvan vastaan. Kaupunki kehittyy ja kasvaa kohisten. Viro näyttää voimantuntonsa.

Neljäkymmentäviisi vuotta täyttävä Viru-hotelli oli Tallinnan ensimmäinen ”pilvenpiirtäjä”. Savonlinnalaisen Repo Oy:n kokoama iskujoukko pani Virossa hihat heilumaan. Enonkoskelainen hirsirakentaja Pertti Makkonen ja muut kynnelle kykenevät pääsivät maistelemaan Neuvosto-Viron herkkuja YYA-hengessä. Viru kuului Suomen ja Neuvostoliiton väliseen bilateraalikauppaan.

Virun vihkiäiset (14.6.1972) avasivat viattomille ulkomaalaisille Viroon tulijoille majapaikan. Yleisesti huhuttiin että hotellin 23. kerroksesta KGB:n varustama kuuntelu- ja urkintayhteys tarjosi hotellin asukkaille salaperäistä eksotiikkaa. Mikrofoneja huoneisiin, tuhkakuppeihin, henkilökunnan ja vieraiden tarkkaa seurantaa.

Turistiryhmille näytettävä museoitu vakoilukeskus paljastaa Neuvosto-Viron aikaisen urkinnan tarkkuuden ja nostaa yhä karvat pystyyn Sokos-hotelliksi muutetun Viru-hotellin asukkaille. Vuonna 2016 Virussa kävi 37 000 hotellivierasta. Kuuluisassa Amigo-yökerhossa tarjoillaan normaali-iltana vaatimattomat kolmetuhatta drinkkiä.

Matkailusta on tullut Viron uusi tavaramerkki. Tallinnan lisäksi Tartto ja sen uusi Kansallismuseo suomalais-ugrilaisine osastoineen on noussut huippunähtävyydeksi. Hotellit, marketit, laulujuhlat, musiikki ja teatteritapahtumat ja tapahtumat vetävät suomalaisia. Viron on täynnä vanhoja kartanoita, kirkkoja, kuvataidetta, oopperaa, teatteria, kuvataidetta, marketteja, kylpylöitä ja joka sortin markkinoita. Tallinnan Vanha kaupunki nostaa kesäiloa kekseliäästi, Viron nauttii vapaudestaan.

Tunnettu professori Seppo Zetterberg etsii tuoreessa kirjassaan Uusi Viron historia selitystä Viron kehitysvimmalle ja nousuvauhdille. Viron historia on ollut paljon Suomen historiaa ankarampaa. Karaistuneet virolaiset ovat valjastaneet kielensä ja realisminsa nousuraivoon.

Toisin kuin suomalaiset, virolaiset elivät maaorjuudessa. Virolainen talonpoika ja kansa on ollut suomalaista ahtaammalla. Baltian-saksalaisten alaisuudessa on ollut ahtaampaa kuin meillä suomenruotsalaisten ystävällisessä yhteydessä. Yhteinen luterilaisuus ja kielisukulaisuus on vahvistanut suomalaisvirolaista yhteenkuuluvuutta.

Neuvostoliiton aika oli 1940-1990 oli virolaisuuden suurin uhka, joka oli vähällä jo päästä hävittämään vironkielen ja virolaisuuden. Suurin uhka ei nytkään koske talous- tai turvallisuuspolitiikkaa vaan vaarallisinta on virolaisuuden hautautuminen englantilais-anglosaksisen vyöryn alle.

Onko Suomen syrjäisyys varjellut Suomea enemmän kuin virolaisia, jotka ovat hyvässä ja pahassa olleet lähempänä muuta kulttuurista Eurooppaa. Onko Suomi isojen karkeloissa. niin hyvässä kuin pahassa, säästynyt virolaisia paremmin? Heinäkuusta joulukuuhun Viro on nyt Euroopan unionin puheenjohtajamaana avainpaikalla rakentamassa muutakin kuin tornitalojaan Tallinnaan.

Viro on hyvä esimerkki maasta, jota ei voi ymmärtää ilman pitkää perspektiiviä. Kalifornialainen kuuluisa maailmanselittäjä ja huipputiedemies, akateemikko Jared Diamond arvioi Suomessa käydessään selviytymisemme syyksi sitä, että olemme osanneet säilyttää kielemme ja ominaislaatumme. Selviytymisemme itsenäisenä perustuu myös realismin tajuumme.

”En tiedä yhtään kansaa, joka olisi brutaalimmin realistinen itsensä suhteen kuin suomalaiset”. Parjattu suomettumisemme on Diamondin mielestä realismia. Sitä tarvitsevat virolaiset siinä missä suomalaisetkin.

Veli-Matti Hynninen

vdeli-matti@hynninen.info