Herääminen-ooppera Loviisan kirkossa
06.07.2017 Loviisan Sanomat




Valtakunnallinen Evankeliumijuhla täytti Helsingin jäähallin ilolla. Oli hauska kohdata.

Ajattelin että liikkeen perustaja Fredrik Gabriel Hedberg hypistelee nyt tyytyväisenä lipereitään ja kertoo lestadiolaiselle kollegalleen Lars Leevi Laestadiukselle, että kyllä meillä evankelisilla pappismiehillä pyyhkii hyvin.

1800-luvun herätysjohtajat kokoavat yhä kymmenin tuhansin väkeä kesäjuhlilleen. Musiikki soi, virret kaikuvat ja kauppa käy. Isojako kasvatti pellot, herätti yksityisomistuksen, kasvatti kapitaalia ja samassa yhteiskuntarakenteen murroksessa muuttui myös usko henkilökohtaisemmaksi. Herätysliikkeiden ajama pietismi herätti kansaa yksilökeskeiseen vastuuseen. Reformaatio uudisti kirkkoa, aloittiko se samalla maallistumisen?

Jäähallin modernissa menossa huomasin punnitsevani evankelisten tyyliä. Tänä viikonloppuna puntarissani ovat Nilsiän Herättäjäjuhlat (7.-9.7.). Körttiläisyyden perustajahahmo Paavo Ruotsalainen (1777 - 1852) eli elämänsä ilman lipereitä. Ukko-Paavo oli niin puvuiltaan kuin tavoiltaan aito talonpoika. Yksinkertainen mies, joka luki ahkerasti, saneli kirjeensä käsialattomana. Paavo taittoi kymmenet tuhannet kilometrit puhuja- ja sielunhoitomatkoillaan jalan.

Hän kiersi ja saarnasi, puhui seuroissa, hoiti, lohdutti ja viritti virsiä. Aluksi Paavo vältteli kansallista innostumista, mutta kun Venäjän tilanne kiristyi, hän syttyi suomalaisuudesta ja turvallisuudesta.

Paavo oli pietistinen herättäjä, hurmahenki ja kielillä puhuja. Hän kävi markkinat, käräjät, häät ja kansajuhlat ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla.

Missä Paavo, siellä herätys. Hänen puheensa ja pukunsa kertoivat yksinkertaisesta elämästä. Ei evankelista, ei käännyttäjä, vaan julistaja ja sielunhoitaja. Heränneiden johtomiehenä hän rakensi yhteyksiä eri suuntiin. Hän rohkaisi ja hoiti, kohtasi lahjakkuuksia, innosti teemulaajasalomaista nuorta papistoa. Paavon lempisanoja olivat ristinkoulu ja murhehuone. Välillä hän oli tiukoilla oman perheensä kanssa. Paavon ensimmäinen vaimo Riitta Ollikainen sai kohdata naapureiden vihapuhetta ja oman vanhimman poikansa Juhanan traagisen murhan.

Välillä teki mieli etsiä turvaa ulkomailta,kun hän myi tilansa ja muutti perheineen Puolaan. Helpompaa elämää ei löytynyt Pietaristakaan. Viimeiset vuotensa Paavo eli Nilsiän Aholansaaressa, jossa Paavon-pirtti yhä palvelee herännyttä kansaa.

Tahkovuoden rinteeltä löytyy yhä Paavon hiljaisuuden retriittipaikka, jonne hän vetäytyi välillä tutkistelemaan hiljaisuuden salaisuutta. Paavo oppi ettei tässä maailmassa löydy oikeaa kotia muutoin kuin kodittomuutensa tunnustamalla.

Joonas Kokkosen säveltämä ooppera Viimeiset kiusaukset ja Åke Lindmanin musiikkinäytelmäversio siitä kertovat Paavon elämänvaiheista. Rauhanfoorumin kunniaksi Loviisan kirkossa esitetään Hiroshimapäivänä (6.8) uutuus-ooppera Herääminen, joka on kirjoitettu kuorolle, baritonille ja saksofonikvartetille.

Paavosta on körttiliikkeen innoittaja,myyttinen ikoni, joka liittää olevaisen alkuperäiseen. Körtti ei pelkää vilkuilla pimeään.

Veli-Matti Hynninen

veli-matti@hynninen.info