Kauempaa näkee lähelle
10.08.2017 Loviisan Sanomat




Arjessa on vaikea nähdä asioita tarkasti, sanoo suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja Tore Janson (k. 1954) eräässä novellissaan.

Tukholman vuosinaan hänen kävelyreittinsä kulki usein Kaarle XII:n patsaan ohi, mutta hän ei milloinkaan nähnyt sitä. Kerran hän aamuyöllä kello kolme - miksi siihen aikaan, sitä ei tarina kerro - hän todella näki patsaan ensimmäisen kerran. Kyllä hän aiemminkin tiedosti patsaan olemassaolon, mutta ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Jos se olisi siitä siirretty pois, sen hän ehkä olisi havainnut.

Yökolmelta hän sitten heräsi huomaamaan patsaan. Tai pitäisikö sanoa, että patsas herätti hänet huomaamaan. Nyt hän todella näki sen, patsas tuli hänen todellisuudentajuntaansa.

Usein tarvitaan välimatka (distanssi), että havahtuu näkemään mitä tutussa ympäristössä onkaan. Tai sitten tarvitaan aikaa. Matkan tai poissaolon jälkeen voi nähdä oman lähiympäristönsä uudella tavalla. Kauempaa näkee tarkemmin, sanoo runoilija.

Janssonin kuvaama esimerkki kannustaa ihmettelemään ja viipyilemään tuttujen näkymien äärellä. Monet filosofit, ensin kreikkalaiset, sitten roomalaiset, myöhemmin vielä Hegelin kaltaiset saksalaiset olivat oman aikansa herättelijöitä.

Maailmankirjallisuuden kärjessä myös Raamattu on varsinainen ravistelija. Tästä oiva lähiesimerkki on herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta tehty ooppera Herääminen, joka esitettiin Loviisan rauhanfoorumissa Loviisan kirkossa.

Jeesuksen ajoista on vierähtänyt parituhatta ja Hegelinkin ajoista jo pari sataa vuotta, mutta minkälaisia havaitsijoita olemme? Pitäisikö tarkkailla myös ajanmerkkejä? Vai maatako muina miehinä huolettomuuden unessa, kuten Immanuel Kant kerran varoitti.

Elämme 24/7-valvekulttuurissa, ympärivuorokautisessa valvonnassa jatkuvan silmälläpidon alaisina.

Tunnustan, että on vaikeaa irrottaa katseensa näyttöruudusta ja loputtomista päivityksistä. Valtiovarainministeri uskoo, että maa on turvassa kun bruttokansantuote on hallinnassa ja verot kurissa, ja että kova työ on ylittämätön kansanhyve. Siinäkö kaikki?

Jos hyvinvointia mitataan rahalla, talous ratkaisee kaiken. Maailma on rakennettu tehtaaksi, jonka tavoitteena on tuotanto ja tulos, ja käyttövoimana ahkera kansalainen. Taloudellinen valvetila on kyllä vauhdissa ja valvonnassa. Tätä logiikkaa Max Weber aikanaan kutsui protestanttiseksi työtavaksi.

Miten pysyä hereillä kuten jalkapalloilija tai jääkiekkoilija pelissään? Sanotaan, että maailman hauskin juttu on arki. Kerro minulle mitä tänään teet, siitä riippuu muu. Se, kuinka kulutat päiväsi tänään, tietää, kuinka kulutat elämäsi.

Äänestän sen puolesta, kuinka pysyä hereillä kylpyammeessa.

Jos et jaksa kylpeä, niin ponnista.

Pistä sopivat kengät jalkaan ja lähde ulos polulle tai kadulle. Kävellessä sielu virkistyy ja into kasvaa. Ja jos luonto ei auta, niin varaa aika Sokrateelta tai Jeesukselta. Kunhan vain epäilet kaikkea ja lähdet liikkeelle.

Veli-Matti Hynninen

veli-matti@hynninen.info