Suomalaiset Haapsalussa
28.08.2017 Loviisan Sanomat


Olli Laineen kirjan arvostelu, julkistamisjuhla Kulttuuritalolla 28.8.201

Rovasti Veli-Matti Hynninen

Suomalaiset Haapsalussa

Rovasti Olli Laine on yksi suomalaisista kirkonmiehistä jonka sielu on löytänyt Virosta vakituisen käynti- ja kotipaikan. Kaikki suomalaiset papit eivät vielä ole kirjoittaneet kirjaa Virosta, mutta sadat suomalaiset ystävyysseurakuntavieraat, kirkon työntekijät, nuorisotyönohjaajat, diakonit, luottamushenkilöt ja papit ovat Olli Laineen lailla innostuneet Viro-yhteydestä. Kylmän sodan jälkeinen muutos eri vivahteineen saa kirjassa päähuomion. Olli Laineen tarkka silmä oli poiminut kuusitoista eri aloja edustavaa kirjoittajaa eturiviin. Heidän antinsa on kirjan selkäranka.

Olli Laineella on halu havaita pieniä yksityiskohtia. Niitä kuvaamalla hän avaa suurta kertomusta Haapsalusta ja Virosta. Katsomalla tarkkaan arkipäivän tapahtumiin, kohdistamalla huomion lähelle kirjailija avaa lukijalle avarampaa horisonttia.

Kirjan kirjoittaja ei jää ihailemaan Haapsalun upean Piispanlinnan ja Tuomiokirkon holvien komeita kaikuja vaan hän kiirehtii silmä ja korva tarkkana mittaamaan meren ja muun luonnon ääniä, jotka ovat Haapsalun innostavinta ja idyllisintä ainesta. Kirjoittaja ei juutu Haapsalun linnamaiseen jyhkeyteen ja voimaan vaan tarkastelee myös sitä mitä ei ole kyetty pitämään kunnossa. Vanha talot, koko eri aikoina luotu maisema- ja rakennuskulttuuri luovat omintakeista henkeä ja luonnetta. ”Ne ovat kuin vanhoja ihmisiä, kumarassa, harmaita, uurteita joka puolella.”

Piispa Tiit Salumäen haastattelu kirjan ydintä

Piispa Tiit Salumäe paljastaa miten hänen seurakuntansa on ollut koko kaupungin kehityksen ja kansainvälistymisen kärkeä. Lieneekö toista virolaista seurakuntaa jolla olisi yhtä paljon kansainvälisiä ystäviä ja kosketusta kuin Haapsalulla. Salumäen papillinen ahkeruus ja taito hoitaa ystävyyssuhteita on nostanut Haapsalun Viron ja sen kirkollisen elämän päänäyttämölle.

Tiit Salumäen ansiosta ekumeniaa ja rauhantyötä arvostetaan. Loviisan ja Haapsalun välisen kiinteän seurakuntayhteyden sekä Loviisan rauhanfoorumin tyyliin Haapsalussa järjestettiin heti kylmän sodan murroksessa Haapsalun rauhankonferenssi. Mediayhteyksien ja laajan verkostoitumisen ansiosta Haapsalulla on kokoonsa nähden huomattavan suuri vaikutus Viron elämässä. Kun Tiit Salumäestä tuli Länsi-Viron ja Viron luterilaisen kirkon diaspora-piispa, Haapsalun kirkollinen vaikutus pääsi entisestään kasvamaan maailmanlaajoihin mittoihin.

Salumäe on Haapsalun kirkkoherra ja piispa. Hän on huolehtinut myös tulevasta. Hänen vanavedessään kasvanut pappi ja diplomaatti Kristel Engman on noussut Viron ulkopolitiikassa asemiin. Piispatar Liia Salumäen monipuoliset ansiot seurakunnan ja kaupungin musiikkielämässä tunnetaan. Hänen ja Sirje Kaasikin johtamat Haapsalun kuorot ovat niittäneet mainetta Haapsalun lukuisen ystävyysseurakuntien lisäksi maailman monilla kulmilla. Haapsalun kukoistava kulttuuri

Kirja paljastaa Haapsalun monipuolisuuden. Ei ihme että parisataa suomalaista on löytänyt sieltä kotipaikan. Haapsalussa kadut, kahvilat, kulttuuri, nähtävyydet, rakennukset ja rauniot nostavat tunteita pintaan. Ja vielä enemmän. Ne ovat itsessään tuntevia. Ne keskustelevat, sanovat ja saarnaavat itse. Kirjoittaja onnistuu ajoittain yhdistämään oman kokemisensa yhteiseksi omaisuudeksi. Olli Laine vaihtaa mielikuvia kuin kulisseja aina sen mukaan mikä kulloinkin osuu kohdalle.

Suomalaiset Haapsalussa-kirja nostaa pienet tarinat suuriksi. Vaikka olisi vuosikymmenet laillani kolunnut Haapsalun katuja, osallistunut vaikka kuinka moniin seurakunnan tai kaupungin ystävyystapahtumiin ja juhliin, tätä kirjaa lukiessa löytää Haapsalusta jotakin aivan uutta.

Kirjallinen kulttuurijuhla

Haapsalun kaupunginjohtaja Urmas Sukles ja Haapsalun voimahahmo, piispa Tiit Salumäe sekä monien yhteisöjen edustajat juhlivat kirjaa näyttävästi. Kirjan julkistamisen synnyttämä imu täytti Haapsalun Kulttuuritalon uteliaista kirjallisuuden ystävistä.

Juhlajoukko oli kirjava ja komea. Kaupunginjohtajan avattua tilaisuuden Haapsalun Suomi-Seuran puheenjohtaja Eeva-Kaarina Niemelä esitteli ylpeänä jäsenistöään ja Haapsalun paikallisväestöä. Inkerinsuomalaiset olivat Liittonsa puheenjohtajan Hilma Tervosen johdolla tohkeissaan mukana. Inkerinmaata edusti kauniissa kansallispuvussaan paikalle kiirehtinyt Tatjana Bokova-Soitu.

Kuusitoista kirjaan kirjoittanutta tulivat eri puolilta, Virosta, Suomesta ja Inkerinmaalta. Kaikkia heitä yhdisti rakkaus Haapsaluun. Osa kaupungissa pysyvästi asuvia, osa ahkeria Haapsalun kävijöitä. Joukossa kirjailijoita, loma-asukkaita, yrittäjiä. Jonkun ajoi kaupunkiin tarve muuttaa elämäntapaa. Lintuharrastajalla tai eläinten tarkkailijalla olivat omat motiivinsa. Jokainen kirjoittaja halusi eri tavoin laulaa oodinsa kaupungille, joka tunnetaan niin monesta; piispanlinnastaan, Valge Daamistaan, promenadeistaan, kasinostaan, kylpylästään, puuarkkitehtuuristaan, kapeista kaduistaan, luonnostaan tai merellisestä ilmanalastaan. Mutta ennen kaikkea värikkäästä historiastaan.

Pääjoukko juhlaväestä oli vakituisia Haapsalun asukkaita. Viieristi Majan Eero Oulasvirta sukulaisineen edusti ahkeria Haapsalun kävijöitä. Tallinnassa asuva suomalaiskirjailija ja kustantaja Ville Hytönen muistetaan Haapsalun lapset-kirjastaan. Juhla täyttyi kansainvälisistä aatoksista. Rovasti Riitta Männistö yritti juontajana pitää langat käsissään, Laineen kirjaa ihmettelevä joukko pörisi pitkästymiseen asti puheiden ja musiikin lomassa.

Juhlavieraat saivat kuulla kirjoittajiksi pyydettyjen tekstinäytteitä ääneen luettuna. Media tallensi juhlan antia. Lääne Elun toimittaja Haapsalusta, Radio Dein edustaja Helsingistä sekä joukko valokuvaajia huolehti, että kirja saa julkisuutta ja ansaittua huomiota.

Suomalaiset Haapsalussa kertoo suomalais-virolaisen ystävyyden synnystä ja voimasta. Kirjan julkistaminen on kulttuuriteko.

Veli-Matti Hynninen