Onko uskonpuhdistuksesta haittaa vai hyötyä?
28.09.2017 Loviisan Sanomat




”Sä näyttelet tosihyvin ja kaikki on kohdallaan niin kuin ammattinäyttelijälle on opetettu, mutta sä et hohda valoa.”

Tämän valovaatimuksen lausui salintäyteiselle yleisölle eräs tunnettu näyttelijä, joka halusi kysyä missä on näyttelijän työn ”valo eli hengen palo”? Kun kuulin tuon lauseen, hätkähdin. Missä on meidän pappien ”hengenpalo”? Onko sitä?

Uskonpuhdistuksen juhlavuonna olemme ruotineet uskonolemusta lukemattomilla luennoilla, seminaareissa, radiossa, lehdissä ja tapahtumissa. Sytyttikö 1500-luvun uskonpuhdistus meihin sammumattoman palon?

Mitä sellaista Martti Luther, Mikael Agricola ja muut uskonuudistajat toivat mikä voisi yhä sytyttää? Mikä saisi 2000-luvun ihmiset unelmoimaan ja loistamaan? Onko totta että on aika jolloin:

”Henget heräävät, on ilo elää.”

Mikael Agricola oli korkeiden titteleiden, rasittavien virkojen ja raamatunsuomennoksen lisäksi ennen kaikkea koko suomenkielisen kirjallisuuden perusta. Hän oli piispa ja rauhantekijä. Vaikka kirkko oli menettänyt maallisen vallan ja ulkopolitiikan johtoasemansa, Agricola uhrasi kaikki voimansa maan ja valtakunnan hyväksi.

Meidän vuoromme on nyt jatkaa Agricolan perintöä. Tiedättekö miten mieltä lämmittää paikallisten Putkosten ja papiston palava ahkeruus Agricola- ja reformaatioseminaarien järjestäjänä. Mikaelin päivänä (29.9.)Agricola seikkailee Pernajan, Viipurin, Wittenbergin, Turun ja Tukholman maisemissa.

Reformaatiossa ei ole kysymys vain kirkon historiasta vaan kansakunnan, kielen, kulttuurin ja tulevaisuuden muotoutumisesta. Harvoin Mikael Agricolan karismaattista hengenpaloa on yliarvostettu, vaikka hänen merkitystään on varmasti myös liioiteltu. Minkälaisessa Suomessa ja maailmassa nyt eläisimme, jos kirkon ja papiston nostattama uskonpuhdistus,huima muutostyö olisi jäänyt tekemättä?

Uskonpuhdistuksella on monta polttopistettä. Minulle luterilaisen teologian ydintä on todistus sielun kuolemattomuudesta ja Jumalan armahtavasta armosta. Nuori filosofi-teologi Luther arvosti tätä enemmän kuin Aristoteleeseen nojaavaa skolastiikkaa. Agricolan tuomat Lutherin terveiset Wittenbergistä tekivät ateismista museotavaraa, katoavaa kansanperinnettä.

Materialismin tappio ja henkisyyden voitto tekee turhaksi marxismin, Freudin ja monien filosofioiden materialistiset uskomukset. Teologitoverini Tapio Ahokallion virkistävä teos ”Henkisyys vastaan materialismi” (2017) hylkää materialismin epätodet ja tuhoavat uskomukset. Eivätkö materialistit luoneetkaan luonnontiedettä vaan sen toivat platonismi ja kristinusko? Mitä merkitystä uskonpuhdistuksella on koko ihmiskunnan sitouttamisessa kristilliseen etiikkaan?

Reformaation ympärillä pyörii mielikuvituksellisia myyttejä. Brittiläinen reformaatiotutkija Peter Marshall jäljittää reformaation synnyttämiä erimielisyyksiä ja tekee tiukkoja kysymyksiä uskonpuhdistajille. Missä ovat modernin kapitalismin juuret? Mitä tapahtui kun reformaatio nosti tikun nenään pönöttävän autoritaarisuuden ja korruptoivat valtakoneistot? Mikä oli reformaation vaikutus juutalaisuudelle, naisen asemalle, tieteen, taiteen, kansojen kulttuuriperinnöille? Tuliko reformaatiosta kehityksen virstanpylväs vai kiviriippa?

Oliko Agricolasta enemmän haittaa vai hyötyä?

Historioitsija Juha Hurme heitti Agricolaa kohti palavan kekäleen juuri ilmestyneessä kirjassaan ”Niemi”(2017). Hurmeen mielestä reformaatio pimensi maailman, tukahdutti runolaulun ja ihmisyyden parhaat puolet ajamalla kansan kirkollisen vallan satimeen. Riistikö uskonpuhdistus ihmiseltä vapaudenilon?

Käynnistivätkö Luther ja Agricola samalla Eurooppaa ja Suomea vaivaavan maallistumisen?

Veli-Matti Hynninen

veli-matti@hynninen.info