Venäläinen ja suomalainen vapaudentahto
05.10.2017 Loviisan Sanomat




Mitä enemmän tutustun kirjallisuuteen, filosofiaan ja historian oivalluksiin, sitä enemmän huomaan harmistuvani siitä, että tärkein ja olennaisin elämässä jää usein liian vähälle huomiolle.

Elämme toimeentulon välttämättömyyksistä ja ymmärrämme, että arjen rasitukset on voitettava,mutta tärkein ikään kuin luiskahtaa käsistä. Mikä elämässä kantaa ja antaa voimaa?

Näihin kesäajan viimeisiin viikkoihin liittyy joka vuotinen vapauden teema, tuleva sunnuntai on vapaus-sunnuntai. Saarnaajat ja kuulijat herätetään kysymään milloin ihminen on todella vapaa?

Hätkähdin kun kuuntelin professori Kimmo Rentolan luentoa Suomen kohtalosta Stalinin käsissä 1939, 1944, 1948, 1950. Professori Rentola todisti miten Suomen olemassaolo riippui kolmesti Stalinin ratkaisuista. Hän aloitti ja lopetti talvisodan, päätti jatkosodan rauhasta ja päätyi lopulta 1948 painamaan jarrua kansandemokratian tiellä.

En lainkaan ymmärtänyt aloittaessani 1954 opintietäni klassisessa lyseossa, miten uhattu Suomi oli silloin, ja miten vähällä olimme kadottaa vapautemme. 1950-luvun alussa elettiin läheltä piti-vaaratilanteessa.

Kimmo Rentola on historiantutkijan intohimolla kolunnut Neuvostoliiton ja Venäjän arkistoja. Ensialkuun ovet olivat ammollaan, mutta sitten Putin keksi lukita ovia ja ainakin siivilöidä tutkijoille näytettävää tietoa. Onneksi ei kokonaan.

Venäläiset kulttuurigeneraattorit Vladimir Solovjev ja Dostojevski näkivät jo aikanaan minkälaiseen levottomaan luovuuteen venäläiset ajatukset ja jalat vievät. Semiootikko Henri Broms kysyikin aikanaan:

”Mihin katosi meistä itäinen ihminen?”

Itäisen ihmisyytemme realiteetit, myytit ja symbolit koskettavat meitä läheisesti, koska olemassaolomme historia, filosofia ja politiikka kasvavat itäisessä puussa. Se paljastuu aina kun syvennymme vallan, nationalismin, patriotismin ja länsimaisuuden äärelle.

Kimmo Rentolan kirja ”Stalin ja Suomen kohtalo” (Otava 2016) perustuu laajaan venäläiseen aineistoon, myös tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen lähteisiin. Seuraava kirja on jo tulossa ja siinä paljastuu jotakin Urho Kekkoselle kiusallista tietoa.

Rentola tiesi kertoa Molotovin sanoneen, että suomalaiset ovat niin itsepäistä kansaa, että Suomen liittäminen Neuvostoliittoon olisi jättänyt liian terävän piikin suurvallan ruumiiseen. Esitelmöitsijä kertoi myös miten Stalinia ja Putinia yhdistää sama tyyli. Heidän ei tarvitse pitää tekemisistään pöytäkirjaa, koska muita päättäjiä ei tarvita, kun nämä herrat sanelevat mitä milloinkin tehdään.

Uskonnollisväritteinen nationalismi on monessa maassa osoittautunut esivallalle hyödylliseksi. Mutta kristityn vapauden sunnuntaina on hyvä muistaa Martti Lutherin ajatus, että esivaltaa on syytä totella vain siihen rajaan asti kun se toimii oikein. Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

Tutkija Juha Meriläinen selvittää, että Martin Luther Kingin ja Desmond Tutun tyyppiset papit yhdistivät kristillisen vakaumuksensa Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan metodeihin. Martin Luther Kingin mielestä ” helvetin kuumin paikka on varattu niille, jotka pysyvät neutraalina suurten moraalisten konfliktien aikana”.

Vapautta ei siis ole se, että saa tehdä mitä tahtoo. Vapaa on sellainen ihminen ja kansa, joka tietää tekevänsä mitä tahtoo.

Veli-Matti Hynninen

veli-matti@hynninen.info