Joulukuusi iskee silmää
21.12.2017 Loviisan Sanomat




Joululauteilla vierustoveri kertoi tarinan joulukuusestaan. Tänä jouluna hän oli yllättäen joutunut tavaratalossa silmätysten joulukuusen kanssa. Kuusi katseli häntä muina miehinä, eikä hänkään saanut katsettaan irti tästä sirkeäsilmäisestä kaunottaresta. Hinta oli sopiva, kaupat syntyivät.

Lauteilla mies jatkoi innostuneena tarinaansa. Kuusi pantiin kaupassa isoon verkkopussiin ja hyvin se mahtui kertojani farmariauton takaosaan. Kotona se pääsi heti vesiämpäriin odottamaan jalkaan panoa. Aavisti varmaan, että sen oksien alle alkaa aattona kertyä joulupareihin käärittyjä paketteja.

Miehen kertoessa tätä huimaa joulutarinaa hänen naamansa loisti, koskaan ennen joulukuusi ei ollut lähestynyt häntä samanlaisella päättäväisyydellä. Päinvastoin. Aina ennen oli kuusta pitänyt etsiä, kierrellä ja valita,olla valppaana metsässä tai torilla. Mutta nyt. Nyt kuusi kaappasi hänet kertaheitolla kainaloonsa. Mies näytti onnelliselta. Onnittelin häntä, miestä, jolle kuusi kumarsi.

Vaikka kuusen voi löytää joskus kuin sattumalta, joulu itsessään ei ole sattumaa eikä satumaa. Joulu hakee muotonsa kinkusta, kalkkunasta, riisipuurosta, jouluherkuista. Joululaulut ja -musiikki huolehtivat osaltaan tunnelmasta. Kun jouluevankeliumi luetaan, koittaa joulun korkein hetki.

Onhan joulussa niin kovin monta puolta, jokaisella joululla oma tarinansa. Vaikka olen vuosikymmenet pitänyt joulusaarnani maailman eri kolkissa,ja joulu kaikissa muodoissaan tuntuu tuttuakin tutummalta, siihen ei näköjään totu että joulu aina yllättää.

Eniten mietin sitä mikä on juuri tämän joulun saarnan ytimessä?

No, nyt paljastan. Tänä jouluna saarnaan Johanneksen jouluevankeliumista. Siinä Jeesusta kutsutaan nimellä Logos eli Sana. Luukkaan jouluevankeliumi (Luuk.2: 1-20) puolestaan on tutumpi, sehän tavallisesti aina luetaan. Siinä keisari Augustus antaa käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.

Kirkkoisät Ambrosius ja Augustinus selittivät jo aikanaan miksi Beetlehemin seimelle paimenten, enkelten ja tietäjien lisäksi kokoontuivat lampaat, aasit, härät, eläinten edustajat muistuttamaan että joulu koskee koko luotua todellisuutta.

Johanneksen jouluevankeliumi korostaa,että Jeesus kuuluu oikeiden profeettojen traditioon. Jeesus (Logos) oli Jumalan luona jo ennen maailman luomista. Jeesus oli siis koko maailmankaikkeuden luomisessa jo läsnä.

”Alussa oli Jeesus, Jeesus oli Jumalan luona. Ja Jeesus oli Jumala. Kaikki syntyi Jeesuksen voimalla. Mikään mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.” (Joh.1: 1-3)

Johannes korostaa Jeesusta universaalina ja majesteettisena. Jumalallinen kirkkaus ympäröi häntä alati. Hän itse sanoo että ”jo ennen kuin Aabraham syntyi - minä olin.”

Ymmärrätte rakkaat ihmiset miten suuri on joulun sanoma. Maailmankaikkeuden Luoja syntyy nyt ihmiseksi.

Kollegani vakuutti seurapuheessaan, että Kristukseen kastettuina me kaikki vietämme jouluna yhteistä syntymäpäivää. Joulu ylittää kaikki rajat , myös ajan paikan rajat. Joulu koskettaa kaikkea maailmaa.

Veli-Matti Hynninen