ai laskettelee runoilijan sujuvuudella hyväksynnän ja rakkauden myötämäkeä: "Jos kohtelet minua hyvin,/ raskas teollisuus pystähtyy."
Muinainen itku ja isien tuska liennyttää yllättävästi oloamme. He eivät raataneet ja kärsineet suotta, sillä heidän tuskansa kantaa meitä uuteen toivoon. Lähi-itä ei siis suinkaan ole vain lähihistoriaa, siellä käydystä taistelusta nousee voima meidän kamppailuumme.
Amihai tarkastelee rakkautta yhtäaikaa ylevästi ja aistillisesti. Hän oivaltaa neitojen reisiä jopa temppelipylväissä, mutta samalla hän näkee toivonpilkahduksia elämän traagisimmissa kipupisteissä. Tämä on kristillinen näkökulma. Jumala hämmentää meitä pukeutumalla vastakohtaansa, tulemalla todellisesti läsnäolevaksi täydellisessä tappiossa – kuolemassa. Matka Jerusalemiin on raskas, mutta viehättävä, sillä me aavistamme ratkaisun historian syvimpään salaisuuteen löytyvän tästä suunnasta. Käykäämme siis sinne, missä elämää ei halveksita vaan missä annetaan arvo täydelliselle rakkaudelle.
Veli-Matti Hynninen