Loviisan Sanomille 200599 Veli-Matti Hynninen

Paasikivi-Seurassa pohdittiin Balkanin sotatilannetta:

Puolueettomalle Suomelle uutta käyttöä maailman rauhanturvaajana

Presidentti Martti Ahtisaaren rooli Balkanin sodan rauhanneuvotteilijana nousi vahvasti esiin Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa Porvoossa. Myös tilaisuudessa puhunut Jugoslavian suurlähettiläs Dusan Crnonogorcevic näki Ahtisaaren mahdollisena rauhanratkasijana, vaikka Ahtisaari oli eduskunnan avajaispuheessaan jyrkästi arvostellut Slobodan Milosevicin politiikkaa. Suomen puolueettomuutta arvostetaan kansainvälisillä pelikentillä. EU:n puheenjohtajamaan rooli, Suomen hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, Venäjään , Saksaan ja Ranskaan sekä YK:n ja Etyjin tuntemus lisäävät Suomen ja Ahtisaaren painoarvoa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija, dosentti Pekka Visuri perusteli Ahtisaaren mahdollisuuksia rauhanneuvottelijana seitsemän kohdan "ohjelmalla":

1. Suomi ei ole sodan osapuoli vaan on kansainvälisen oikeuden mukaan puolueeton Kosovon sodassa. Itävalta ja Ruotsi ovat ilmoittaneet olevansa virallisesti puolueettomia. Vaikka Suomi ei ole antanut virallista puolueettomuusjulistusta; kansainvälisissä uutissähkeissä Suomesta käytetään nimitystä "puolueeton Suomi."
2. Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa heinäkuun alusta alkaen ja on jo nyt puheenjohtajakolmikon jäsen. Nimenomaan Euroopan unioni tarvitsee edustajan tähän tilanteeseen. Euroopan unionin kannalta on tärkeää että saataisiin välitys aikaan. Siksi nykyinen puheenjohtajamaa Saksa on aktiivisesti tukenut Suomea. Samasta syystä Ranskan presidentti Chirac olikin ensimmäisenä Ahtisaarta tähän tehtävään pyytämässä.
3. Suomi on tukenut YK:n toimintaa yleensä rauhanturvatehtävissä sekä YK:n toimintaa kollektiivisen turvallisuuden ylläpitäjänä. Nyt YK:lle halutaan palauttaa se keskeinen rooli, josta YK viimeisen vuoden aikana on joutunut sivuun. Ahtisaaren nimeämistä puoltaa siis YK:n kunnian palauttamispyrkimys.
4. Presidentti Ahtisaari on ansainnut hyvän maineen YK:ssa. Hän tuntee YK:n pääsihteerin ja on ollut siellä pitkään virkamiehenä. Muun muassa Saksan televisiouutiset sekä monet kansainväliset uutistoimistot ovat viime päivinä palauttaneet mieliin Ahtisaaren loistavat ansiot Namibian kriisin ratkaisijana.
5. Saksan sisäpoliittinen tilanne vaatii nyt ehdottomasti diplomaattisia aloitteita. Tiukka sisäpoliittinen paine vaatii Kosovon sodan lopettamista. Saksassa ei hyväksytä sodan eskaloitumista maavoimien sotatoimeksi eikä liioin siedetä sodan jatkumista epämääräiseen tulevaisuuteen pommituksina. Italia on toinen sodanlopettamista aktiivisesti vaativa maa. Liittokansleri Schröder käytyään ensin Suomessa matkustikin välittömästi Italiaan.
6. Myös Yhdysvaltojen tilanne painostaa ratkaisuun pääsemistä. Yhdysvallat eivät suvaitse yksinomaan venäläisten toimintaa välittäjänä, koska se antaisi Venäjälle ratkaisijan roolin ja amerikkalaisten mielestä heille liian korostetun aseman tässä tilanteessa. Erityisesti pelätään sitä, että Venäjä hyötyisi tästä sodasta joka kaikkein arviointien mukaan ei ole mennyt ollenkaan sodan päämäärien ja alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
7. Myös Kiina on tärkeä. Tiedetään, että Suomella on hyvät suhteet myös Kiinan suuntaan. Lisäksi Suomen perinteiset hyvät suhteet Jugoslaviaan auttavat tietysti Ahtisaarta välittäjän vaikeassa tehtävässä.

Pekka Visuri suoritti seitsemänkohdan ohjelmaansa perustuvan yhteenlaskun ja sanoi, ettei ole lainkaan ihme että tässä vaiheessa presidentti Ahtisaari on miltei ainut mahdollinen sovittelijaksi kelpaava. On kuitenkin muistettava etteivät hänen mahdollisuutensa ole sen suuremmat kuin itse tilanteen tuottamat mahdollisuudet. Ratkaisuun vaikuttaa itse sotatilanteen lisäksi suurvaltojen ja Jugoslavian omat intressit sekä tietenkin albaanien intressi. Ahtisaaren on sovitettava nämä eri tahojen intressit yhteen, jossa diplomaattinen neuvottelutaito punnitaan. Jos Ahtisaari ei tässä onnistu, kenelläkään ei tällä hetkellä ole mitään käsitystä miten saataisiin sota loppumaan.

Vaikka neuvottelut kestäisivät kuinka pitkään tahansa Visurin mukaan lähipäivät osoittavat onko tällä ratkaisumallilla menestymisen mahdollisuuksia.

Suurlähettiläs Dusan Crnogorcevic korosti tilaisuudessa useasti maansa valmiutta ponnistella rauhaan. Hän piti Naton hirvittäviä sotatoimia kansainvälisten sopimusten vastaisina yksityisen maan suvereniteettia loukkaavana hyökkäyksenä. Sota ei erottele. Serbien lisäksi sota tuottaa kärsimystä albaaneille ja siviiliväestölle. Dosentti Visuri tarkasteli tilannetta tutkijan näkökulmasta ja korosti, että monisyinen sota vaatii aina punnitsemaan kantoja hyvin herkällä vaa´alla. Hän ihmetteli sitä miksi Suomessa keskustellaan niin vähän ja vielä vähemmän protestoidaan tätä sotaa vastaan. Hän muistutti miten Natomaiden sisälläkin on suuria mielenosoituksia, joissa vaaditaan sodan lopettamista. Vai olisiko niin, että me suomalaiset asetumme aina vahvemman puolelle, emmekä erittele tilanteita riittävästi?, hän kysyi.

Ei ole aihetta mustavalkoisiin yleistyksiin vaan on ryhdyttävä vakavasti ponnistelemaan rauhan hyväksi. Puhetta johtanut Paasikivi-Seuran puheenjohtaja, varatuomari Ralf Grahn lupasi, että Balkanin sotatilanteen käsittelyä jatketaan Loviisan rauhanfoorumissa elokuussa, jolloin Loviisaan vieraiksi saapuvat albaanipakolaiset keskustelevat täällä tilanteestaan ja kohtaavat serbien ja muiden kansallisuuksien edustajat Loviisassa.

Kuvatekstit:

1. Jugoslavin suurlähettiläs Dusan Crnogorcevic antoi Paasikivi-Seuran tilaisuudessa tukensa Ahtisaaren nimittämiselle Balkanin sotatilanteen rauhansovittelijaksi.

2. Suomen Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, dosentti Pekka Visuri esitteli Balkanin sotatilannetta tutkijan näkökulmasta ja varoitteli liian mustavalkoisista kannanmäärityksistä.

Onko meillä suomalaisilla taipumus asettua aina vahvemman kannalle? Hän kysyi tarkoittaen suomalaisten Natomyönteisyyttä.

3. Paasikivi-Seuran tilaisuuden keskustelijoita vasemmalta: suurlähettiläs Dusan Crnogorcevic, tulkki, puheenjohtaja Ralf Grahn, dosentti Pekka Visuri.