{"id":1001,"date":"1997-01-30T18:35:00","date_gmt":"1997-01-30T16:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=1001"},"modified":"2023-05-07T18:36:17","modified_gmt":"2023-05-07T15:36:17","slug":"nakokulmia-euroopan-alueiden-talouskehitykseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=1001","title":{"rendered":"N\u00e4k\u00f6kulmia Euroopan alueiden talouskehitykseen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veli-Matti Hynninen 30.1.1997<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">puh 0400-214971, fax 019-533527<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan talousalue:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kittil\u00e4n ja Catanian v\u00e4liin mahtuu monenlaista. My\u00f6s henkinen v\u00e4limatka Lapin kairalta Sisilian mafiamaailmaan on pitk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan syd\u00e4n ly\u00f6 eri tahtiin. Ranska ja Saksa ovat tottuneet vet\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00f6ytt\u00e4 eri suuntiin.Saarelleen linnoittautunut Iso-Britannia luulee kasvaneensa muiden yl\u00e4puolelle. Balkanilla v\u00e4lej\u00e4 selvitell\u00e4\u00e4n yh\u00e4 veriss\u00e4p\u00e4in ja savisin nyrkein. Ven\u00e4j\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 kiihke\u00e4sti Baltian ja It\u00e4- Euroopan niskaan. Maksoi mit\u00e4 maksoi: baltit painavat tukka hulmuten auringonlaskun suuntaan. Eurooppa on erilaisuuden luvattu maa. Nyt Euroopan maat ja kansat sovittavat uutta viittaa hartioilleen. Mit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 Euroopan unionin kaapu eri alueille? Kasvavatko erot, kutistuuko eriarvoisuus? Vai hukkuvatko pienet suurten helmoihin? Kest\u00e4\u00e4k\u00f6 liberalismin vaate my\u00f6s v\u00e4ripesun?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eurooppa nojaa talouteen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 uudessa tilanteessa taloudesta on tullut entist\u00e4 enemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mittapuu. Talousuutiset hallitsevat ja talous kiihdytt\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. El\u00e4m\u00e4n vauhtipy\u00f6r\u00e4ss\u00e4 vinkuvat Emut, ERMit, Heliborit, Hexit ja indeksit.Kirjassaan Maailman taloushistoria professori Rondo Cameron kuvaa l\u00e4ntisen Euroopan talouskehityst\u00e4. Taloudesta puhuttaessa Cameron vaatii katsomaan Euroopan l\u00e4ntiseen perinteeseen, koska koko nykyinen maailmantalous on l\u00e4nsieurooppalainen luomus. Maailman taloushistoria nojaa Eurooppaan ja Eurooppa nojaa talouteen. My\u00f6s Euroopan uusin integraatio, Euroopan unioni, on ensisijaisesti talouden integraatiota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Onko siis Euroopan pantava hynttyyns\u00e4 yhteen ja luotava avioliittoon verrattava tiivis unioni? Vai olisiko l\u00f6yhempi avoliitto sittenkin autuaampi? Varmaa on, ett\u00e4 Euroopan sis\u00e4inen suhde on erityisen t\u00e4rke\u00e4 sen eri alueiden tulevaisuudelle. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 Euroopan alueiden taloussuhteita integraatiokehityksen valossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jakaako talous Euroopan kahtia?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emun kolmannen vaiheen k\u00e4ynnist\u00e4minen on jakamassa Euroopan kahtia. Saksan ja Ranskan johdolla Emu-maiden &#8221;kova ydin&#8221;, etujoukko, tiivist\u00e4\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja rynnii talouspolitiikan lis\u00e4ksi my\u00f6s muilla alueilla karkuun muista.Tammikuussa 1997 pidetyss\u00e4 Euroopan unionin ulkoministerikokouksessa Saksa ja Ranska ilmoittivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti syvent\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yhdentymist\u00e4 ja ottavansa erityisvastuun Euroopan talouden auraajina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hallitusten v\u00e4lisess\u00e4 kokouksessa HKV:ss\u00e4 punnitaan mill\u00e4 ehdoilla t\u00e4t\u00e4 Ranskan ja Saksan uhoamaa syvent\u00e4mist\u00e4 on toteutettava. Samalla on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 unionin laajentamisaikataulusta. Syveneminen ja laajeneminen samaan aikaan ei ole helppo juttu. Miten syvent\u00e4\u00e4 Saksan ja Ranskan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista talousn\u00e4ky\u00e4 ja miten saada samaan aikaan lis\u00e4\u00e4 taloudellisesti aivan eri tilanteessa olevia maita?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saksa ja Ranska ovat ehdottaneet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n &#8221;joustavuuden&#8221; ja &#8221;monen nopeuden&#8221; politiikan avulla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 valmiit maat saisivat mahdollisuuden edet\u00e4 muita nopeammin. Hitaammin kiiruhtavilla ei kuitenkaan olisi veto-oikeutta eik\u00e4 muutakaan mahdollisuutta toimia jarrumiehin\u00e4. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saksan ja Ranskan ajama vauhti ei ole ihastuttanut Britannian ja Tanskan ja yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n etel\u00e4isten unionimaiden p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. On her\u00e4nnyt vahvoja ep\u00e4ilyksi\u00e4, mihin Saksa ja Ranska oikeastaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t vaatimuksillaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kahden nopeuden Eurooppaan<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsi on kuulunut ep\u00e4ilij\u00f6iden rintamaan, jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Suomi. Suomi kehitt\u00e4\u00e4 parhaillaan painetta p\u00e4\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen Saksan ja Ranskan linjoille. T\u00e4m\u00e4 on johdonmukainen jatko hallituksen Euroopan unioniin liittymisp\u00e4\u00e4t\u00f6kselle, jossa tavoitteeksi asetettiin liittyminen Emuun ensimm\u00e4isten joukossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emu jakaa joukot. Emuun liittyv\u00e4t kuuluvat eri joukkoon kuin rannalle j\u00e4\u00e4v\u00e4t. Pelin henki on selv\u00e4; nyt ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 kahden nopeuden Eurooppaan. Emuun menoa perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 Suomelle on eduksi olla ajoissa ja ensimm\u00e4isten joukossa &#8221;kovassa ytimess\u00e4.&#8221; Mutta kysymyksi\u00e4 her\u00e4\u00e4. Jos esimerkiksi Iso-Britannia j\u00e4isi Emun ulkopuolelle, se tiet\u00e4isi koko talouskehitykselle suuria ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Britannia ja Tanska uivat akanvirtaan. Suomelle olisi varmasti edullista uida valtavirtaan ja saavuttaa ne edut, jotka etujoukolle kuuluvat. Ratkaisu on kohta teht\u00e4v\u00e4, HKV:n kannanm\u00e4\u00e4ritys auttaa varmasti Suomea oikeaan valintaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emun sis\u00e4inen logiikka<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emun logiikkaan kuuluu mahdollisimman tiukka yhteisty\u00f6 talouspolitiikassa. Sit\u00e4 on laajennettava joka alueelle ty\u00f6llisyyspolitiikasta valtionapuihin veropolitiikkaa unohtamatta. Emun logiikka on selke\u00e4, mutta poliittinen todellisuus on sensijaan rosoisempi. Miten Emun selkeille pyrkimyksille lopulta k\u00e4y, riippuu politiikan hengest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen poliittinen ongelma syntyy Saksan ja Ranskan erilaisista linjauksista. Saksalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korostaa Euroopan keskuspankin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 puolustaa euron vakautta. Saksan tavoitteena on siirt\u00e4\u00e4 Bundesbankin mainetta vakaan politiikan toteuttajana Euroopan keskuspankille (mm. Heikki Oksasen tulkinta). T\u00e4ss\u00e4 Saksan mallissa hallitukset eiv\u00e4t voi puuttua rahapolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4t\u00e4 linjausta Ranskan on vaikea siet\u00e4\u00e4. Suomessakin moni haluaa uskoa, ettei ole viisasta pit\u00e4\u00e4 raha- ja talouspolitiikkaa n\u00e4in tiukasti erill\u00e4\u00e4n. Maastrichtin sopimuksen mukaan j\u00e4senmaiden tulee koordinoida kesken\u00e4\u00e4n harjoittamansa talouspolitiikka Ecofin-neuvoston puitteissa. Lis\u00e4ksi tarvitaan tihenev\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Emu-maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kesken.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tukeeko Emu moneutta?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan yksi avainsana on moneus. Euroopalla on monta kielt\u00e4, monta kulttuuria, monenlaista perinnett\u00e4. Vanhastaan &#8211; eik\u00e4 v\u00e4hiten viime vuosikymmenin\u00e4 &#8211; Euroopassa on totuttu ottamaan vastaan vaikutteita muilta. Euroopan kehitys paljastaa kasvonsa entist\u00e4 enemm\u00e4n vilkastuvassa alueiden vuorovaikutuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueiden rooli kasvaa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan tulevaisuutta punnittaessa ajatus alueiden Euroopasta tulee olemaan entist\u00e4 keskeisempi. Alueiden Eurooppa merkitsee Eurooppaa provinsseina, maakuntina, l\u00e4\u00e4nein\u00e4 ja erityisesti viel\u00e4 pienempin\u00e4 toiminta-alueina. Luontaiset toiminta-alueet tulevat olemaan uuden Euroopan yksi avainsana. Kansallisvaltio ei alueiden Euroopassa l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina n\u00e4yttele keskeist\u00e4 roolia, vaan keskeisen paikan ottaa siis alue.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valitsen esimerkiksi It\u00e4-Savon alueen. Savonlinna ymp\u00e4rist\u00f6ineen voi harjoittaa itsen\u00e4ist\u00e4 aluepolitiikkaa ja hoitaa EU:n sis\u00e4ll\u00e4 ja sen kautta itsen\u00e4ist\u00e4 talouspolitiikkaa. Tai viel\u00e4 pienempi alue, vaikkapa Enonkosken kunta Koloveden luonnonpuistoineen ja luterilaisine luostareineen voi profiloitua Euroopassa omintakeisena yksikk\u00f6n\u00e4 ja ryhty\u00e4 ajamaan asioitaan itsen\u00e4isesti. Subsidiariteetin, l\u00e4heisyysperiaatteen hegess\u00e4, se voi itse huolehtia itse\u00e4\u00e4n koskevista asioista siten ett\u00e4 sit\u00e4 koskevat asiat ratkaistaan mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 ruohonjuurta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enonkoski on alueena pieni, Kerim\u00e4est\u00e4 aikanaan erotettu pienkunta. EU:ssa sen tulevaisuus johtuu siit\u00e4, pystyyk\u00f6 se s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isen\u00e4 kuntana. Enonkosken alueen tulevaisuus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen omasta aktiivisuudesta, miten enonkoskelaiset osaavat nivelty\u00e4 unionin osaksi omana alueenaan ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alueensa mahdollisuudet Euroopan kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueellistumisessa kaupungit muodostavat tietenkin oman luonnollisen alueensa, mutta Enonkosken kaltaiset luontaiset maaseutukokonaisuudet voivat t\u00e4ss\u00e4 verkossa olla mit\u00e4 toimivimpia keskuksia. Verkostoitumisella luodaan kasvavaa vuorovaikutusta eri alueiden kesken maantieteellisist\u00e4 v\u00e4limatkoista riippumatta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Media verkostoitumisen airueena<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Verkostoitumisen k\u00e4rjess\u00e4 kulkee j\u00e4lleen kerran media. Ei vain euroopan- vaan koko maailmankartta piirret\u00e4\u00e4n kohta uudestaan, kun maailmasta tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n verkko (wired world). Maantieteellinen sijainti, demografia (v\u00e4est\u00f6tiede) tai politiikka ei en\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 rajoja vaan rajat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 verkostoituva informaatio. T\u00e4ss\u00e4 verkkokulttuurissa menestyv\u00e4t ne, joilla on verkkoon sopivat v\u00e4lineet, liittym\u00e4t, p\u00e4\u00e4tteet, pinnat ja laitteet: nokiat, netit, wordit ynn\u00e4 muut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueiden liittyminen toisiinsa, verkostoituminen, tiet\u00e4\u00e4 vallan uusjakoa maailmassa. Alueiden Euroopassa osalliset ja osattomat jaetaan &#8221;kasteihinsa&#8221; uusin perustein.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueiden perusteluja Emulle<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emua ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ottamatta lukuun ty\u00f6llisyyden, integraation ja rahan v\u00e4list\u00e4 kolmiyhteytt\u00e4. On pyritt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastaus kysymykseen, mink\u00e4lainen valuutta- ja rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 kykenee tarjoamaan vakaimmat puitteet. Mist\u00e4 parhaat takeet ty\u00f6llisyydelle yhdentyv\u00e4ss\u00e4 maailmantaloudessa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hallittu rakennemuutos<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emun taustalla on teknologisen kehityksen ja p\u00e4\u00e4omien vapaan liikkumisen synnytt\u00e4m\u00e4 rakennemuutos. Kun t\u00e4h\u00e4n tultiin, puhuttiin hallitusta rakennemuutoksesta. Mutta miten hallita sit\u00e4? Muutoksen suuruutta kuvastaa my\u00f6s se, ett\u00e4 sit\u00e4 on kutsuttu maailmantalouden &#8221;hiljaiseksi vallankumoukseksi.&#8221; Se on muuttanut kansojen ja erityisesti alueiden mahdollisuuksia rakentaa toimintakykyist\u00e4 raha- ja talouspolitiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taloudellinen integraatio on vienyt pohjan s\u00e4\u00e4ntely- ja neuvottelutaloudelta, jonka aallonharjalla my\u00f6s suomalainen menestystarina aikansa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti ratsasti. Erityisesti alueiden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nyt l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vastal\u00e4\u00e4ke yhdentyv\u00e4n maailmantalouden tuomille haasteille. Vastal\u00e4\u00e4ke on (tietysti) Euroopan unioni, jossa Emun, Ermin ja eurorahan avulla pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan koko Euroopan taloudellista kehityst\u00e4. Teollisen kilpailukyvyn on kasvettava ja sis\u00e4markkinoiden on avauduttava tukemaan erityisesti alueiden tarpeita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emun tuki rakennemuutokselle<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vakauden seurauksena Emulla on mahdollisuus luoda edellytyksi\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4n rakennemuutospolitiikkaan.Talous- ja rahaliitto on tavoittelemisen arvoinen siksi, ett\u00e4 se rakennemuutosta vahvistamalla takaa varman kehityksen. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valuutanvaihtokustannusten poisj\u00e4\u00e4misell\u00e4 nostetaan Emu-maiden yhteenlaskettua bruttokansantuotetta puolella prosentilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emu lis\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4ynti\u00e4 alueiden kesken. Se lis\u00e4\u00e4 investointihalukkuutta. Valuuttakurssin tuomat ep\u00e4varmuustekij\u00e4t poistuvat. Eurovaluutta yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 reaalikoron mik\u00e4 puolestaan vahvistaa vakautta ja tehostaa investointeja. Eri maiden inflaatioprosentit tasoittuvat. Emun haittapuoliin kuuluu se, ett\u00e4 pelaaminen devalvaatioilla loppuu. Kilpailukyky on luotava muin keinoin. Emun t\u00e4hden mahdollisuudet itsen\u00e4iseen korkopolitiikkaan h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emua ei pid\u00e4 arvioida etuina tai haittoina vaan kokonaisuutena. Emu on talousja rahaliittona samalla korko- ja valuuttakurssipolitiikan j\u00e4rjestelm\u00e4. Emu luo kurinalaista talouspolitiikkaa, mill\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 voi olla suotuisia vaikutuksia nimenomaan alueiden yritt\u00e4jille. Kun investoinnit alkavat tuottaa, siit\u00e4 luonnostaan seuraa investointihalukkuuden kasvua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emu &#8211; Euroopan oikeana jalkana<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun hallitukset kokoontuivat kolmanteen konferenssiinsa (HKV 1990-91) syntyi Hollannin Maastrichtissa Euroopan unionisopimus 1991. Samalla sovittiin rahaliiton alkamishetkeksi vuoden 1999 alku. Eurooppa alkoi muutenkin muotoutua uudelleen, kun Neuvostoliitto 1991 hajosi Ven\u00e4j\u00e4ksi ja moniksi itsen\u00e4isiksi valtioiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuivasta huumoristaan ja hulluista lehmist\u00e4\u00e4n tunnetut britit antoivat Maastrichtille lempinimen &#8221;Maastrichtin poika.&#8221; Poikahan tavallisesti seisoo kahdella jalalla. T\u00e4m\u00e4n pojan oikean jalan nimi on Talous- ja rahaliitto EMU. Vasenta jalkaa pit\u00e4\u00e4 kutsua poliittiseksi unioniksi. Maastrichtissa p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 maaliskuussa 1996 nelj\u00e4s hallitusten v\u00e4linen konferenssi, Torinon (HVK -96), jossa punnitaan koko t\u00e4h\u00e4nastinen yhdentyminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan alueiden kannalta j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on havaita miten yhdentymisprosessi on ollut yht\u00e4 unionin syvenemisen ja levi\u00e4misen v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4. Yhdentyv\u00e4\u00e4 Eurooppaa on ajettava kuin polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4: jos pys\u00e4htyy, ei pysy pystyss\u00e4. Sopiva vauhti vie Eurooppaakin parhaiten eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emu yhteis\u00f6politiikan osana<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Autolla p\u00e4\u00e4see tietysti fillaria nopeammin. T\u00e4m\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s Euroopalle uusia nopeuksia. Melkein jokainen eurooppalainen haluaa oman auton. Siksi Euroopan vertaaminen auton moottorihuoltoon ei ole kaukaa haettu vertauskuva.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Torinon HVK:ssa tehd\u00e4\u00e4n nyt &#8211; hieman laskutavasta riippuen &#8211; nelj\u00e4nkympin tai kymppitonnin huolto. Hallitusten v\u00e4lisi\u00e4 konferensseja on pidetty yli nelj\u00e4nkymmen vuoden ajan. HVK on luonteeltaan neuvottelujen sarja, joka pyrkii laajentamaan ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n unionia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 Emun syntyhistoriasta<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen hallitusten v\u00e4linen konferenssi (HVK) Messinassa 1955 synnytti Rooman sopimuksen ja Euroopan talousyhteis\u00f6n EEC:n. Toisessa HKV:ssa Luxemburgissa 1986 saatiin aikaan 1987 voimaan astunut yhten\u00e4iskirja. Kolmas HVK Maastrichtissa merkitsi kuten jo edell\u00e4 todettu Euroopan unionisopimuksen ja Emun synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nyt k\u00e4ynnistyv\u00e4n nelj\u00e4nnen hallitusten v\u00e4lisen konferenssin ( HVK 1996) tavoitteena on tarkistaa koko EU:n perussopimus. On inventaarion aika: puntarissa ovat unionin tavoitteet, pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, rakenteet ja koko unionipolitiikan sis\u00e4lt\u00f6. Torinossa luodataan syv\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 antaa aiheen puhua unionin rakenneremontista: Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 normaali kymppitonnin huolto vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 jo vaihtaa moottori?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomelle t\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4s HKV on ensimm\u00e4inen ja mit\u00e4 kiintoisin. Kaikki 15 j\u00e4senmaata ovat samassa keh\u00e4ss\u00e4. Alkaako EU uudistua yh\u00e4 enemm\u00e4n kansalaisten Euroopan suuntaan? Mik\u00e4 tulee olemaan pienten maiden ja Euroopan eri alueiden rooli t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmen pilarin j\u00e4rjestelm\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:lla on perussopimuksia muttei perustuslakia, jolla eritasoisia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 luokiteltaisiin. Unionissa olevaa hallitustenv\u00e4list\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa kutsutaan niin sanotun kolmen pilarin j\u00e4rjestelm\u00e4ksi (kts. kaavio).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kumpi kahdesta linjauksesta voittaa? Hallitusten v\u00e4linen, itsen\u00e4isten maiden valtioliitto-ajatus korostaa kansallisvaltion s\u00e4ilytt\u00e4misen merkityst\u00e4. Yhteis\u00f6llisempi liittovaltiotyyppinen ylikansallinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ajaa eurois\u00e4nmaallisuuden suuntaan. Edellinen edellytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa aina konsensusta, j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yh\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 koko EU:n tulevaisuus riippuu siit\u00e4 miten nopeasti j\u00e4senvaltiot kasvavat eurois\u00e4nmaallisuuteen vai kasvavatko lainkaan. EU:n perusidea ei toteudu, jos kansallisvaltiot eiv\u00e4t nykyist\u00e4 enemm\u00e4n kasva erooppalaiseen yhteis\u00f6llisyyteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan taloutta on verrattu huojuvaan taloon. Ehk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 parempi vertauskuva on laukkaava hevonen. Vauhtia on ja kavionkapse kuuluu kauas. Mutta miten pysy\u00e4 rynt\u00e4\u00e4v\u00e4n ratsun sel\u00e4ss\u00e4? Mit\u00e4 pienempi ratsumies, sit\u00e4 huimempaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmen pilarin j\u00e4rjestelm\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.hynninen.info\/kolumnit\/Image1.gif\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EUROOPAN UNIONI<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>YHTEIS\u00d6TOIMIVALTA HALLITUSTEN V\u00c4LINEN TOIMIVALTA<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>I II III<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">YHTEIS\u00d6POLITIIKAN YHTEISEN ULKO- OIKEUS- JA<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">PILARI JA TURVALLISUUS- SIS\u00c4ASIOIDEN<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">* Sis\u00e4markkinat POLITIIKAN PILARI PILARI<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">* Talous- ja rahaliitto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EMU<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laajeneva ja syvenev\u00e4 EU<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Torinon HVK:n arvellaan kest\u00e4v\u00e4n vuodesta puoleentoista. Kerran kuukaudessa pidett\u00e4v\u00e4t ulkoministerikokoukset muodostavat p\u00e4\u00e4toimintaperiaatteen. Euroopan parlamentti seuraa konferenssin kehityst\u00e4 ja se saa reagoida kokouksen kulkuun. Eurooppa-neuvosto huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppa-sopimukset allekirjoittaneet Keski- ja It\u00e4-Euroopan maat, Kypros, Malta, ETA (Norja, Islanti ja Lichtenstein) sek\u00e4 Sveitsi voivat ajantasaisesti seurata kokouksen kehittymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Euroopan eri alueiden ja EU:n tulevaisuuden kannalta hyvin t\u00e4rke\u00e4 yksityiskohta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Torinon HVK:sta riippu pitk\u00e4lle mihin suuntaan EU: talous kehittyy. Sen p\u00e4\u00e4t\u00f6sasiakirjasta uumoillaan Maastrichtin kaltaista radikaalia linjanm\u00e4\u00e4rityst\u00e4. Ensinn\u00e4kin Euroopan on tultava kansalaisille entist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Unionin tehokkuutta on huimasti lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4. EU:n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti laajennuttava. Nykyisest\u00e4 viidest\u00e4toista maasta on mahdollisuus laajentua kahteenkymmeneen ja lopulta ehk\u00e4 kolmekymment\u00e4 maata k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ksi unioniksi. Sen on my\u00f6s tultava entist\u00e4 toimintakykyisemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tiukka vai l\u00f6ys\u00e4 liitto?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s Euroopan eri alueiden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 unionista tiivis vai l\u00f6yh\u00e4 liitto. Unionin perusluonteesta kiistell\u00e4\u00e4n yh\u00e4. Oppositiojohtaja Esko Aho pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipposen linjaa liian federalistisena (esim. Kauppalehti 6.2.1996). Ahon mielest\u00e4 EU ei saisi kehitty\u00e4 liian tiiviiksi vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kansallisille hallituksille. T\u00e4t\u00e4 negatiivisen integraation tiet\u00e4 kehuu oppositiojohtaja Aho.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Negatiivinen integraatio korostaa yhteismarkkinoita vahvistavaa vapaakauppaintegraatiota. Ylikansallinen, sitova p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei kuulu t\u00e4h\u00e4n malliin. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset nojaavat hallitusten v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. P\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipponen liputtaa enemm\u00e4n Jacques Delorsin ajamalle liittovaltiotyyppiselle, federalistiselle integraatiolle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Federalistien tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 integraatiota mahdollisimman yhteis\u00f6lliseen, keskusjohtoisen liiton suuntaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko keskittyy t\u00e4lle positiivisen integraation tielle,sit\u00e4 tehokkaammin Eurooppa kykenee reagoimaan maailmankaupan laajoihin haasteisiin. Yhteisvoimasta hy\u00f6tyisiv\u00e4t taas kerran eniten pienet maat ja Euroopan eri alueet periferioita my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jotta linjaus tulisi viel\u00e4 vaikeammin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 federalistit jakaantuvat viel\u00e4 kahteen leiriin. Toiset pyrkiv\u00e4t mahdollisimman tiiviiseen liittoon. Amerikan malliin rakennettaisiin Euroopan Yhdysvallat-niminen liittovaltio, jolla olisi oma perustuslakikin. Toinen malli on pragmaattisen federalismin tie. Se ei tavoittele liittovaltiota vaan haluaa unionin perustuslakia kehitt\u00e4en vahvistaa EU:n federalistisia piirteit\u00e4 valikoiden. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi siirtymist\u00e4 yhden pilarin malliin, jossa hallitusten yhteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta siirrett\u00e4isiin unionin omille elimille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Federaatio vahvistaa alueita<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvin toimiva federaatio lis\u00e4\u00e4 yhteisen perustuslain ja alueille painottuneen vallanjaon kautta kansalaisten sananvaltaa ja alueiden merkityst\u00e4. Ty\u00f6njako ja perustuslaki ovat federalismin avainsanoja. Yksinkertaistaen voisi n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 federalistinen tie vahvistaa subsidiariteettiperiaatetta, jossa vastuu asettuu aina alimmalle mahdolliselle portaalle. T\u00e4m\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 erityisesti verkoston pienimmille alueille arvonnousua, paikallisen, maakunnallisen ja yleens\u00e4 alueellisen p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:n federalistinen &#8221;yl\u00e4rakenne&#8221; vahvistaa siis alueellista &#8221;alarakennetta.&#8221; Tapahtuu siis t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastoin kuin mit\u00e4 esimerkiksi Esko Aho luulee: alueellinen paikallistason vastuu vahvistuu entisest\u00e4\u00e4n. EU-parlamentin ja yleens\u00e4 EU:n vastuun kasvattaminen tiet\u00e4\u00e4 Euroopan eri alueille ja my\u00f6s suomalaiselle maaseudulle hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolme maagista kirjainta: EMU<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan talous- ja rahaliitto EMU merkitsee Euroopan yhteis\u00f6n toimivallan laajenemista uudelle alueelle. Maastrichtissa p\u00e4\u00e4tettiin kulkea vaiheittain Emua kohti. Sis\u00e4markkinoista kaikki j\u00e4senmaat ovat yksimielisi\u00e4. EMU t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 sis\u00e4markki noita loogisesti. On muistettava, ett\u00e4 EMU ei ole vain rahaliitto vaan talous- ja rahaliitto.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Talousliiton teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koordinoida talouspolitiikkaa. Rahaliitto pyrkii luomaan yhteisen keskuspankin ja siirtym\u00e4\u00e4n vaiheittain yhteiseen valuuttaan. EMU auttaa j\u00e4senmaita hahmottamaan yhteist\u00e4 politiikkaa ja ohjaa talouden rationalisointiin. Yhteistalous ja yhteinen raha auttavat Euroopan eri alueita akitiiviseen kaupank\u00e4yntiin ja markkinointiin. Alueiden oma-aloitteisuus ja markkinav\u00e4yl\u00e4t vahvistuvat Maastrichtissa sovittiin my\u00f6s Emun aikataulusta, joten siit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 uudestaan tarvitse sopia Torinossa. Suunnitelman mukaan yhteinen valuutta &#8221;euro&#8221; aloittaa vuoden 2002 alussa. My\u00f6s Emun taloudelliset ehdot, eli niin sanotut konvergenssikriteerit, vahvistettiin Maastrichtissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eurooppa-neuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 maat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t konvergenssi-kriteerit. Jos kaikki eiv\u00e4t ehtoja t\u00e4yt\u00e4 joudutaan kaksitahtiseen integraatioon: sis\u00e4- ja ulkorenkaaseen. T\u00e4m\u00e4 Emun &#8221;ins and outs&#8221;- tauti kuuluu Emun sairaskertomukseen viel\u00e4 toistaiseksi. Jos tauti ei parane, voidaan joutua pysyv\u00e4\u00e4n monikerroksisuuden tilaan, jossa j\u00e4senmaiden tavoitteet ja ratkaisut hoidetaan ns. vaihtelevan geometrian mukaisesti pysyv\u00e4sti eri tahtiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monessa muussakin asiassa vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n kulkevat Iso-Britannia ja Tanska ovat t\u00e4ss\u00e4kin asettuneet vastahankaan. Ikuisina vastarannan kiiskin\u00e4 ne ovat muodostuneet poikkeustapauksiksi (opting out) ja ovat osaltaan synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 monikerroksisuutta EU:n sis\u00e4lle. Monitahtinen toteutus vaatii EU:n sitoutumista entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4n poliittiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n federalistisella tiell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan merkitsee Emun vahvistumista. V\u00e4lillisesti t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s alueiden painoarvoa ja paikallisuuden vahvistumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Milloin ERM:iin?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 markan kellutus lopettaa? Milloin kurssi on kiinnitett\u00e4v\u00e4 EU:n valuuttamekanismiin ERM:iin? Patistelijoita riitt\u00e4\u00e4. Mainitsen esimerkkin\u00e4 EU:n valuuttasioista vastaavan komission j\u00e4senen Yves Thibault de Silguyn, joka taannoin vaati Suomea nopeasti ERM:n j\u00e4senyyteen. Jos Suomi haluaa Emuun, sen on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 nopeasti ERM:iin liittymisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen Suomen patistelija on Helmut Kohlin eurooppa-asiantuntija Wolfgang Sch\u00e4uble. Jos EMU ei etene aikataulun mukaisesti, koko EU on vaarassa, h\u00e4n muistuttaa. Suomalaisten vitkastelulle l\u00f6ytyv\u00e4t syyns\u00e4. Viimeksi eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja vaati koko EMU:n lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4 kymmenell\u00e4 vuodella. Aika ei muka ole viel\u00e4 kyps\u00e4. Onko EMU aikaansa edell\u00e4 vain olemmeko me Emusta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi ei tietenk\u00e4\u00e4n pysty rahaliiton kohtaloon paljon vaikuttamaan. Koko EU on eniten Saksan ja Ranskan varassa. Saattaa olla, ett\u00e4 markan kelluttaminen on toistaiseksi ERM:i\u00e4 pienempi riski. Suomalaiset ovat yleens\u00e4 aina valinneet riskeist\u00e4 pienimm\u00e4n ja siten varmistaneet taloudellisen &#8221;alatien.&#8221; Pienten riskien politiikka on varman p\u00e4\u00e4lle pelaamista.Siin\u00e4k\u00f6 keskinkertaisuutemme yksi syy?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Integraatioprosessin etappeja<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vapaakauppa-alue, tulliliitto ja sis\u00e4markkinat ovat etappeja pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla kohti kehittynytt\u00e4 Euroopan unionia. Vaikka talouden rooli integraatiossa on mittava, yksin sen varaan ei tulevaisuutta voi rakentaa. Yhdentymisprosessin perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on turvallinen Eurooppa (Pax Europana). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Riitta ja Reino Hjerppen laatimassa integraatioprosessin kaaviossa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Vapaakauppa-alue<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Tulliliitto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Sis\u00e4markkina-alue<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Eurooppa 1992)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Talous- ja rahaliitto EMU<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1. vaihe 1.7.1990<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">2. vaihe 1.1.1994<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">3. vaihe 1999<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Poliittinen unioni<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">-yhteinen ulkopolitiikka<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">-yhteinen turvallisuuspolitiikka<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Yhteinen puolustuspolitiikka (?)<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Euroopan unioni<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueiden rooli integraatiossa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aluepolitiikan merkitys Euroopan integraatioprosessissa on viime vuosina kasvamistaan kasvanut.Kun on p\u00e4\u00e4sty enemm\u00e4n selville, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat alueelliseen kehitykseen, on huomattu paremmin my\u00f6s k\u00f6yhimpien ja syrj\u00e4isimpien alueiden tarpeet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueellisten erojen pysyvyys haastaa rikkaita alueita ponnistelemaan k\u00f6yhimpien hyv\u00e4ksi. EU:n noin 200 p\u00e4\u00e4aluetta ovat v\u00e4kiluvultaan ja taloudelliselta volyymiltaan hyvin eritasoisia. Suomea suurempia alueita ovat esimerkiksi Lontoo, Katalonia tai Lombardia. Vastaavasti n\u00e4iss\u00e4 200:ssa on lukuisia Suomea k\u00f6yhempi\u00e4 ja pienempi\u00e4 alueita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">J\u00e4senmaiden sis\u00e4iset alueelliset erot ovat suuria. Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa on Suomea paljon suurempia ongelma-alueita. K\u00f6yhimpiin alueisiin on edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi laskettava Irlannin ja Etel\u00e4-Italian taantuvat periferiat. Jos niit\u00e4 vertaa L\u00e4nsi-Euroopan ydinalueisiin taloudellinen v\u00e4limatka on suunnilleen yht\u00e4 pitk\u00e4 kuin patikkamatka Ranualta Roomaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisin kuin pit\u00e4isi, sis\u00e4markkinat ja EMU vahvistavat vallitsevaa aluejakoa entisest\u00e4\u00e4n. EU:n aluepolitiikan yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4h\u00e4n on tasoittaa alueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja. Tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 alueiden taloudellista ja sosiaalista koheesiota ( yhteenkuuluvuutta). T\u00e4t\u00e4 varten on uudistettu rakennerahastoja sek\u00e4 tarkennettu kansallisen aluetuen valvontakriteerej\u00e4. Maastrichtissa p\u00e4\u00e4tettiin rakenne- ja koheesiorahastojen perustamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rahastojen avulla on pyritty auttamaan juuri heikoimmin kehittyneit\u00e4 ja taantuneita teollisuusalueita. On etsitty l\u00e4\u00e4kett\u00e4 pitk\u00e4aikais- ja nuorisoty\u00f6tt\u00f6myyteen sek\u00e4 maatalouden rakenneongelmiin. Rakennepolitiikan keinoin on pyritty pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n alueellisia eroja ja luomaan eri alueiden v\u00e4lille uutta vuorovaikutusta. Aikaisemmin mainitsemani Enonkoski kelpaa esimerkiksi pienalueesta, joka hirmuisella yritt\u00e4misell\u00e4 voi nousta vertaistensa primus motoriksi It\u00e4-Savon alueella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 satsata entist\u00e4 enemm\u00e4n alueelliseen tasoitukseen vaikka EU ei viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan pystyk\u00e4\u00e4n korvaamaan kansallisia j\u00e4rjestelmi\u00e4. Suunta alueellisen eriarvoisuuden v\u00e4henemiseen on kuitenkin selv\u00e4. Kuten edell\u00e4 olen jo monasti maininnut, EU perusfilosofiansa mukaisesti auttaa alueita itsen\u00e4iseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja uuteen kehityshinkuun.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Se on itsest\u00e4 kiinni<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nobelisti Paul Krugman katselee Eurooppaa yksil\u00f6iden ja alueiden kannalta ja lausuu osuvasti:&#8221;Pid\u00e4n perusteltuna arvioida, ett\u00e4 Eurooppa on liian laaja, erilainen ja heikosti integroitunut hy\u00f6ty\u00e4kseen yhteisvaluutasta. Olen my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 eurooppalainen yhten\u00e4isvaluutta on erinomainen ajatus. Taloudellinen tehokkuus ei merkitse kaikkea. Yhteinen valuutta on l\u00e4hes varmasti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n rakennuspuu Euroopan poliittisessa yhdentymisess\u00e4, ja se on t\u00e4rke\u00e4mpi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin sopeutumisen joustavuuden v\u00e4h\u00e4inen menetys.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emu voi olla my\u00f6s Suomen kannalta avain vakaaseen talouskasvuun ja vakaaseen valuuttaan. Emu voi olla sit\u00e4 tai Emu voi olla t\u00e4t\u00e4. Nyt on korkea aika tutkia mit\u00e4 me haluamme ja mihin p\u00e4\u00e4mme pist\u00e4mme. Varmaa ainakin on &#8211; ajateltakoon Euroopan talouskehityst\u00e4 yksil\u00f6n, alueen tai kansan kannalta &#8211; ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole varaa pist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pensaaseen. P\u00e4\u00e4t on pidett\u00e4v\u00e4 pystyss\u00e4 ja silm\u00e4t auki, jotta pystymme antamaan oikeat vastaukset vaikeisiin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjoittaja on pappi ja journalisti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Veli-Matti Hynninen 30.1.1997 puh 0400-214971, fax 019-533527 Euroopan talousalue: Kittil\u00e4n ja Catanian v\u00e4liin mahtuu monenlaista. My\u00f6s henkinen v\u00e4limatka Lapin kairalta Sisilian mafiamaailmaan on pitk\u00e4. Euroopan syd\u00e4n ly\u00f6 eri tahtiin. Ranska ja Saksa ovat tottuneet vet\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00f6ytt\u00e4 eri suuntiin.Saarelleen linnoittautunut Iso-Britannia luulee kasvaneensa muiden yl\u00e4puolelle. Balkanilla v\u00e4lej\u00e4 selvitell\u00e4\u00e4n yh\u00e4 veriss\u00e4p\u00e4in ja savisin nyrkein. Ven\u00e4j\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 kiihke\u00e4sti &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=1001\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1001","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1001","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1001"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1001\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1002,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1001\/revisions\/1002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1001"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1001"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1001"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}