Artikkeli: Mik\u00e4 on Eurooppa?<\/p>\n\n\n\n
STT:lle Veli-Matti Hynninen 1.2.1996 ( puh 9400-214971,fax 915-533527)<\/p>\n\n\n\n
Antti Majander tyhjensi kerralla potin punnitessaan Helsingin Sanomissa (24.9.1995) Milan Kunderan uusinta kirjaa Kiireett\u00f6myys. Majanderin mielest\u00e4 Kundera keskitt\u00e4\u00e4 ajatuksensa niin keskelle, ett\u00e4 koko kirja on ”yht\u00e4 hillosilm\u00e4\u00e4”. Siin\u00e4p\u00e4 se. Majander sanoi sen mink\u00e4 tied\u00e4mme Euroopasta. Me olemme keskell\u00e4, muut ovat reunalla. Me olemme maailman hillosilm\u00e4,muut ovat kuorta. Australialla, Aasialla, Amerikalla ja Afrikalla ovat omat arominsa ja gourmandesensa, mutta hillo olemme me. Ja hillo on aina muuta makeampaa.<\/p>\n\n\n\n
Voisi tietysti laskea hevosenleikki\u00e4 ja kuvitella mit\u00e4 maailmasta j\u00e4isi j\u00e4ljelle, jos hillo wienerist\u00e4mme puhkaistaisiin ja Euroopan kohdalle j\u00e4isi pelkk\u00e4 reik\u00e4. Mink\u00e4lainen reik\u00e4leip\u00e4 olisi maailma, jos Euroopan kohdalla olisi reik\u00e4, siis jos hillo puuttuisii?<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa on koti<\/p>\n\n\n\n
Sutjakkaasti sukkuloiva suomalainen liikemies Euroopan lentokentill\u00e4 tai kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kongresseissa ei en\u00e4\u00e4 ole harvinainen, mutta harmillinen h\u00e4n usein on. Suomalaisen liian usein tunnistaa viel\u00e4kin kastikkeen kovettamasta kravatista tai huonosti plankatuista kengist\u00e4. Yht\u00e4 usein olemme viel\u00e4 eksyksiss\u00e4. Taskupuhelinta ja intoa meill\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, mutta hyv\u00e4\u00e4n kieleen ja k\u00e4yt\u00f6kseen yll\u00e4mme viel\u00e4 liian harvoin.<\/p>\n\n\n\n
Onko eurooppalaisuutemme kuvitteellista ja liioittelevaa? Olemmeko osa Eurooppaa vain teoriassa tai kartalla – emme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? Miten mitata eurooppalaisuutta?<\/p>\n\n\n\n
Minulle Eurooppa on koti. Aina kun laivan kokka kohisee Helsingist\u00e4 alas tai kun ponnistan Helsinki-Vantaalta etel\u00e4\u00e4 kohti, tunnen olevani matkalla kotiin. Minne menenk\u00e4\u00e4n, aina matkalla kotiin. Minun Eurooppani assosioituu \u00e4lyllisyyteen ja uskontoon. Koko l\u00e4ntinen kulttuuri, juutalaisuudesta ja sittemmin kristinuskosta voimansa ammentava historiankirjoitus ja traditio tekev\u00e4t minusta eurooppalaisen. Minun Eurooppani nojaa toimivaan demokratiaan ja korkeaan koulutukseen. Sit\u00e4 ovat kultivoituneet tavat, korrektius ja tyyli. Siihen sulautuva humaani el\u00e4m\u00e4ntapa on kuin suomalainen graniitti, vahva, j\u00e4rkkym\u00e4t\u00f6n, s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n hieman punertava.<\/p>\n\n\n\n
Euroopan selk\u00e4 katsoo meihin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Eroon nykyisyyden imperialismista<\/p>\n\n\n\n
Laiva sopii hyvin l\u00e4hd\u00f6n vertauskuvaksi, mutta syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n se on sulkeutuman tunnus. Rannalta katselija hahmottaa laivan paremmin kuin matkustaja. Kauempaa n\u00e4kee tarkemmin – my\u00f6s Euroopan. Nykyisyyden imperialimismi ei saa hallita. Eurooppakin avautuu mennesisyydest\u00e4\u00e4n. Tuntematta Euoopan sota-, talous- tai kulttuuurihistoriaa ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yhdentymishinkua mit\u00e4 nyt kutsumme EU:ksi. Yht\u00e4 v\u00e4\u00e4rin olissi puhua Euroopasta ohittamalla tulevat sukupolvet. Mink\u00e4laisen Euroopan j\u00e4lkeemme j\u00e4t\u00e4mme, kuuluu moraalimme peruskysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n
Alppien jakama Eurooppa<\/p>\n\n\n\n
Euroopan el\u00e4m\u00e4kin on kamppailua. Uusi puhkeaa esiin ty\u00f6l\u00e4\u00e4sti, mik\u00e4\u00e4n ei tule itest\u00e4\u00e4n. Euroopan on itse luotava rauha itselleen. L\u00f6yt\u00f6retkist\u00e4 Bosnian juuri solmituun rauhansopimuskeen asti Balkanin on itse pit\u00e4nyt ansaita rauhansa. My\u00f6s pinnanmuodostus ja maantiede ovat muovanneet Eurooppaa. Alppien etel\u00e4puolella kaikki toimii toisin kuin Pohjois-Euroopassa. Skandinaviassa posti kulkee ja junat my\u00f6h\u00e4styv\u00e4t harvoin. Ajattelu, aikataulut, alkoholipolitiikka, asuminen ja koko el\u00e4m\u00e4ntapa t\u00e4smentyv\u00e4t phjpista kohti.<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa ei suinkaan ole vain maantiedett\u00e4 ”Atlantilta Uralille”. Se ei ole vain l\u00e4ntist\u00e4 valkoisen rodun luomaa kirjavaa, omaleimaista kulttuuria. Eurooppa on idea, joka muhii ja r\u00e4j\u00e4htelee joka suunnalla. Euroopan hilloa maistellaan ja tavoitellaan kaikkialla. Eurooppalaisuutta on vaikea yliarvioida.<\/p>\n\n\n\n
Uutta luova Eurooppa<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa on usein ollut mestari uuden luomisessa. Kreikkalaisesta ja roomalaisesta muinaisuudesta nousevat filosofiat kurottavat yh\u00e4 siipens\u00e4 yli revenneen maailman reunan.<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa on aina pit\u00e4nyt sylins\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 eriv\u00e4risille ajatuksille, aatteille ja ihmisille. Kiinalainen silkki tai paperi tuntuvat jo miltei omilta. Miten moni muistaa, ett\u00e4 Balkanilla r\u00e4j\u00e4hdellyt ruuti on keksitty Kiinassa. Euroopan p\u00f6rrsseiss\u00e4 ja pankeissa py\u00f6riv\u00e4t arabialaiset numerot. Arabiaa tuskin tulimme muistaneeksi aamullakaan, kun vedimme niskaamme puuvillapaidan. Toisten aarteet ovat aina olleet omiamme, siin\u00e4k\u00f6 rikkautemme salaisuus? Miten puhdas on Euroopan omatunto?<\/p>\n\n\n\n
Euroopalla on hegemonia, mutta se ei ole syntynyt helpolla. Sen s\u00e4ilytt\u00e4minen on nyt uhatttumpi kuin aikoihin. Onneksi repe\u00e4m\u00e4 ei ole vain heikkouden merkki. Euroopan yksi voima on sen rosoisuudessa, moneudessa. Unity in diversity-hengess\u00e4 Euerooppa j\u00e4lleen kerran ryhdist\u00e4ytyy ja etsii tiet\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Platonin valtioidea tulee l\u00e4helle nykyeurooppalaista ihannetta, jossa kansallisvaltion rooli saa huveta yksil\u00f6nvapauden ja paikallisdemokratian kustannuksella. Verinen mutta voitokas v\u00e4lienselvittely islamin kanssa vahvisti kristinuskoa, josta tuli Euroopan selk\u00e4noja. Respublica christiana on yh\u00e4 olennainen osa Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n
Liberaalidemokratian autuus<\/p>\n\n\n\n
Villit ja viisaat ajatukset ovat osa Euroopan sielua. Valistuksen j\u00e4rki ja moraali vahvistivat Eurooppaa aikansa. Darwinismin, freudilaisuuden, eksitentialismin, roussealaisuuden, monen filosofian voima innoittaa yh\u00e4 eurooppalaista ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ranskan vallankumouksesta tuli sosiaalisen ja poliittisen ajattelun vedenjakaja. Aggressiivisen nationalismin (fasismin) sek\u00e4 hegelil\u00e4isen dialektiikan synnytt\u00e4m\u00e4n raskaan marksilaisuuden tie on ollut pitk\u00e4. Hervonneesta kommunismista ollaa nyt astumassa Pyh\u00e4n Liberaalidemokratian ihmemaahan. T\u00e4h\u00e4n panteismiin EU-uskovaiset nyt vannovat. Unioni on loukkaamaton ja pyh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kylm\u00e4nsodan kuumat v\u00e4reet ovat jo laanneet. Liennytyksen aika mursi blokit ja kaatoi muurit. Postmodernismi riisui aatteista ja klassisen totuuden vaatteista. Ja j\u00e4ristykset jatkuvat. Muotia on post. Postmetafyysisesta on vain lyhyt askel desekularisaation s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen. Ottavatko j\u00e4lleen kirkko ja uskonnot paikkansa el\u00e4m\u00e4n keskushallinnossa? Markkinakaptilasmin uuvuttamat ihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo vihre\u00e4\u00e4 valoa uusille arvoille: ekologialle, uskonnolle, pehemeille arvoille.<\/p>\n\n\n\n
Nousevatko vanhat arvot taas kunniaan vai onko syntym\u00e4ss\u00e4 jotakin aivan uutta? Kokeeko kapitalisimi kommunismin kohtalon? Onko Aristoteleen her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 henkiin vai onko tilaa sit\u00e4kin s\u00e4ihkyv\u00e4mm\u00e4lle filosofialle? Milt\u00e4 maistuu Eurooppa-hillo kun poljetaan kolmannelle vuosituhannelle? Eurooppa on eksbitionistinen maanosa. Sen historia osoittaa, ett\u00e4 liikett\u00e4 tarvitaan. Eurooppa ei ole tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4, se on aina oleva osa maailman suurta kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 ihmeen Monnet?<\/p>\n\n\n\n
Olli Kivinen arvosteli Helsingin Sanomissa (26.9.1995) Francois Duchenen kirjan Jean Monnet. First Startesman of Interpendence. Kivinen v\u00e4itti EU-keskusteluamme pinnalliseksi. Emme tunne kyllin oman maanosamme historiaa, emme liioin Euroopan rakentajien l\u00e4ht\u00f6kohtia. Miten voisimme olla aidosti kiinnostuneita sen tulevaisuudesta?<\/p>\n\n\n\n
Kivisen viittasi Jean Monnetin oivallukseen, ett\u00e4 vain purkamalla Saksan ja Ranskan v\u00e4linen vihanpito syntyy rauha Eurooppaan. Ilman rauhaa talous ei kasva eik\u00e4 kulttuuri kukoista. Francois Duchene pit\u00e4\u00e4 Jean Monnetia Euroopan yhdentymisen is\u00e4n\u00e4. Ilman t\u00e4t\u00e4, kuuluisan Monnetin konjakki-suvun perillist\u00e4, Eurooppa olisi nykyist\u00e4 paljon k\u00f6yhempi. Monnet hankki Euroopalle my\u00f6s amerikkalaisten tuen.<\/p>\n\n\n\n
1950-luvulla Monnet oli jo EEC:n ajaja. Saksan ja Ranskan hiiliparoneiden taipuminen Euroopan hiili- ja ter\u00e4sunioniksi rakensi pohjaa EU:lle. T\u00e4n\u00e4inen Brysselin henki vuosikymmenien ty\u00f6n tulos. Eurooppa saa kiitt\u00e4\u00e4 Monnettia muustakin kuin konjakista.<\/p>\n\n\n\n
Jean Monnetille Eurooppa oli sit\u00e4, ett\u00e4 yhteiset ongelmat kyettiin hoitamaan yhdess\u00e4. H\u00e4n varoitti pikkueuroopalaisuuden vaaroista. Eurooppalaisuus ei rajoitu maantieteelliseen Eurooppaan vaan se tarkoittaa sivistynytt\u00e4, rationalistista tapaa hoitaa asioita. H\u00e4n oli Euroopan yhdentymisen patriarkka.<\/p>\n\n\n\n
Omat nimet kirjassa<\/p>\n\n\n\n
Ranskan akatemian j\u00e4sen ja maansa entinen kulttuuriministeri Maurice Druon kehui taannoin Suomea ihastuttavaksi ja tavoitelluksi maaksi. Maa ja vesi viett\u00e4v\u00e4t Suomessa alati h\u00e4it\u00e4\u00e4n. Vaihtelevat vuodenajat ja ankara ilmasto ovat karaisseet metsureiden kansan vahvaksi ja suorapuheiseksi. Vieraiden saappaiden kumu on ter\u00e4st\u00e4nyt suomalaisen vapaudenkaipuun. Se on pakottanut torjumaan p\u00e4\u00e4llek\u00e4yv\u00e4n j\u00e4ttil\u00e4isen ja pannut suomalaiset kirjoittamaan nimens\u00e4 rohkeuden maailmanhistoriaan.<\/p>\n\n\n\n
Druon onnittelee suomalaisten aloitteellisuutta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 ETYKiss\u00e4 ja rauhanturvateht\u00e4viss\u00e4. Helsingin ETY-kokouksella on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n luultua suurempi merkitys l\u00e4hihistoriaan. Puolan kansannousu, Berliinin muurin kaatuminen ja kommunismin hervahtaminen ovat Druonin mukaan pitk\u00e4lti Helsingin sopimuksen seurausta.<\/p>\n\n\n\n
Druon luettelee miten Suomi on ollut vuoronper\u00e4\u00e4n poliittisen viisauden, kansallisen sankaruuden ja kansainv\u00e4lisen solidaarisuuden etuvartijana. Suomen tulevaisuus on pitk\u00e4lle riippuvaista siit\u00e4 miten se vastaa muun Euroopan haasteeseen. Druon muistuttaa miten eristyj\u00e4lle aina k\u00e4y. Vahvistamalla Euroopan kansojen yhteytt\u00e4 autetaan pieni\u00e4 kansoja selviytym\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isin\u00e4. Tutkijalle tai munkille erist\u00e4ytyminen tiet\u00e4\u00e4 siunausta – ei kansoille. Druon viittaa de Gaullen puheeseen ”is\u00e4nmaiden Euroopasta”.<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa ei ole vain Aasian jatke eik\u00e4 se liioin ole vain talous- tai turvallisuuspoliittista yhteytt\u00e4. Eurooppa on kansojen elintapaa, pyrkimys ratkaista yhdess\u00e4 se mihin omat voimat yksin eiv\u00e4t riit\u00e4. Suomi on Eurooppaa parhaimmillaan. Suomalainen n\u00e4k\u00f6kulma eurooppalaisuuteen tarkoittaa oman ominaislaadun arvostamista, sen vahvistamista. Euroopan alue- ja yhdyskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4 on matkalla hierarkioista verkostoihin. Euurooppa on vauhdilla kasvamassa alueiden Euroopaksi. Se tarkoittaa samalla yksil\u00f6n mahdollisuuksien kasvua.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaiselle Euroopasta voi kasvaa makeaakin makeampi hillo. Mutta ei pid\u00e4 nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ty\u00f6 Euroopan hyv\u00e4ksi on nykyp\u00e4iv\u00e4n is\u00e4nmaallisuutta.Samassa hillossa olemme.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Porvoon l\u00e4\u00e4ninrovasti ja Loviisan kirkkoherra. H\u00e4net tunnetaan sanomalehtikirjailijana, kolumnistina ja kansainv\u00e4lisen\u00e4 keskustelijana. Hynninen on my\u00f6s Loviisan rauhanfoorumin p\u00e4\u00e4sihteeri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Artikkeli: Mik\u00e4 on Eurooppa? STT:lle Veli-Matti Hynninen 1.2.1996 ( puh 9400-214971,fax 915-533527) Antti Majander tyhjensi kerralla potin punnitessaan Helsingin Sanomissa (24.9.1995) Milan Kunderan uusinta kirjaa Kiireett\u00f6myys. Majanderin mielest\u00e4 Kundera keskitt\u00e4\u00e4 ajatuksensa niin keskelle, ett\u00e4 koko kirja on ”yht\u00e4 hillosilm\u00e4\u00e4”. Siin\u00e4p\u00e4 se. Majander sanoi sen mink\u00e4 tied\u00e4mme Euroopasta. Me olemme keskell\u00e4, muut ovat reunalla. Me olemme … <\/p>\n