{"id":303,"date":"2002-01-10T14:07:00","date_gmt":"2002-01-10T12:07:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=303"},"modified":"2023-05-07T14:07:35","modified_gmt":"2023-05-07T11:07:35","slug":"armi-kuuselan-suksi-luistaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=303","title":{"rendered":"Armi Kuuselan suksi luistaa"},"content":{"rendered":"\n<p>Puntari 100102<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.hynninen.info\/kolumnit\/kuvat\/armi.h1.jpg\" alt=\"Armin aikaan\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttiv\u00e4t suomalaiset siihen aikaan kun cocacola rantautui Suomeen<\/p>\n\n\n\n<p>Miten ihmeess\u00e4 ihminen voi tulla Coca Colaa juomalla onnelliseksi? Mutta niin se vain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 jos osaa valita oikeat juomat ja muodikkaat vaatteet, ja noudattaa mainosten maalamia lupauksia, niin el\u00e4m\u00e4 muuttuu yhdeksi el\u00e4mysmatkaksi ja sill\u00e4 siisti. Niink\u00f6?<\/p>\n\n\n\n<p>Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten televisiosta katsoimme milt\u00e4 Suomi n\u00e4ytti Helsingin olympialaisten aikoihin vuonna 1952. Muutaman vuoden takana oli h\u00e4vitty sota. Kolmekymment\u00e4luvun lumo jazz, sillkisukat, kerrostalot, autot, urheilu, fordismi ja taylorismi olivat jo valaneet pohjaa ahkeralle 1950-luvulle, t\u00e4lle voimien ker\u00e4\u00e4misen ja uuden luomisen vuosikymmenelle. Hirmuisella yritt\u00e4misell\u00e4 ja per\u00e4\u00e4nantamattomuudella k\u00f6yh\u00e4 Suomi aurasi tiet\u00e4 vauraudelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko maailma pesi tuolloin sodan tuhrimia kasvojaan. Eisenhoweria ajettiin Amerikan presidentiksi. Kekkonen uneksi presidenttiydest\u00e4\u00e4n. Saksalaiset haikailivat suurvalta-asemaansa ottamalla uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n &#8221;Deutschland, Deutschland \u00fcber alles&#8221;-hymnin. Elisabet II nousi Englannin valtaistuimelle. Suomi nojasi Skandinaviaan, Pohjoisamiden neuvosto perustettiin. USA ja Englanti r\u00e4j\u00e4ytteliv\u00e4t ensimm\u00e4isi\u00e4 vety- ja atomipommejaan. Kylm\u00e4n sodan henki kohmetti maailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa Armi Kuuselan kruunaaminen maailman kauneimmaksi naiseksi ja olympialaisten saaminen Helsinkiin vahvisti kansallista ominaislaatua ja omanarvontunnetta. Nokiasta, k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4, formuloista ja Euroopan unioneista ei viel\u00e4 osattu uneksiakaan. Vaikka sananlasku sanoo, ett\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4 on paha nyhj\u00e4st\u00e4, suomalaiset osasivat silloin \u2013 ja aina &#8211; luoda olemattomasta olennaista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n lahjakkuutemme salaisuus piilee kai siin\u00e4 ettemme osaa olla keskinkertaisia vaan aina v\u00e4h\u00e4n sinnikk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 kuin muut.<\/p>\n\n\n\n<p>Hugo Ballin julistus &#8221;ideoiden konkurssista&#8221; on meille suomalaisille aina ollut vieras. Mik\u00e4 muu selitt\u00e4isi sit\u00e4 teknisen ylivallan mahtia ja kekseli\u00e4isyyden kiihkoa, josta meid\u00e4t maailmalla tunnetaan. Vai miten muuten t\u00e4m\u00e4 periferian per\u00e4ll\u00e4 viruva viisimiljoonainen kansa olisi niin monessa voinut nousta osaansa? Kun katselin Armi Kuuselan filmi\u00e4, aavistin miten villi\u00e4 luomisvimmaa ja hullunhinkua 1950-luku meille merkitsik\u00e4\u00e4n. Syrj\u00e4inen sijaintimme, periferisyys, ei olekaan heikkoutemme vaan p\u00e4invastoin: syrj\u00e4silm\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tarkkasilm\u00e4isyytt\u00e4. Sill\u00e4 v\u00e4limatka eli distanssi panee liikkeelle ja poistaa maantieteellist\u00e4 \u2013 ja samalla \u00e4lyllist\u00e4 &#8211; eriarvoisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun maailma yh\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4yttyy kaupungistuvasta turhautuneisuudesta ja urbaanista uupumuksesta, p\u00e4\u00e4semme entist\u00e4 herkemmin herkutteleman kyvyst\u00e4mme el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 yht\u00e4aikaisesti keskell\u00e4 ja syrj\u00e4ss\u00e4. Vaikka monessa asiassa voimme oikeuteteusti tuntea hivelev\u00e4mme jo maailmannapaa, silti meid\u00e4n on katsottava t\u00e4t\u00e4 hullunmylly\u00e4 enemm\u00e4n syrj\u00e4silm\u00e4ll\u00e4. Kauempaa n\u00e4kee tarkemmin. Niinp\u00e4 helsinkil\u00e4isyytt\u00e4 tai vaikkapa loviisalaisuutta ym\u00e4rt\u00e4v\u00e4t usein paremmin ne, jotka tarkastelevat kaupunkejaan ulkopuolisina, ei sis\u00e4lt\u00e4. V\u00e4limatkaa tarvitaan my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Luulen, ett\u00e4 sosiologi Georg Simmel oivalsi t\u00e4m\u00e4n jo sata vuotta sitten, kun h\u00e4n ennusti kaupungistumisen muuttavan maailman. Vaikka naapuri asuisi fyysisesti l\u00e4hell\u00e4, oman sein\u00e4mme takana, h\u00e4n saattaa silti j\u00e4\u00e4d\u00e4 varsin kaukaiseksi. Jos \u00e4rsykkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa riitt\u00e4v\u00e4n suureksi, ihminen muuttuu pid\u00e4ttyv\u00e4ksi, kommunkoimattomaksi &#8221;muumioksi.&#8221; Ennen piti kamppailla luontoa vastaan, nyt kilpailijoiksi ovat tulleet toiset ihmiset, joihin \u2013 tunteakseen itse olevansa jotakin &#8211; pit\u00e4\u00e4 suhtautua pid\u00e4ttyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p>Onnemme on el\u00e4\u00e4 pitkien et\u00e4isyyksien Suomessa, jossa on tilaa toisille, my\u00f6s t\u00e4nne tulijoille. Meid\u00e4n ei tarvitse suojautua vaan saamme hakeutua toisten seuraan. Meille ahtauden aiheuttama vastenmielisyys (aversio) on vierasta, et\u00e4isyys, v\u00e4limatka tuottaa sensijaan luonnollista l\u00e4heisyyden kaipuuta, vieraanvaraisuutta, erilaisuuden hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Olemme jo muinaista ajoista olleet kyl\u00e4nk\u00e4vij\u00f6it\u00e4, yhteydenpit\u00e4ji\u00e4, seurallisia erakoita. Pienenev\u00e4ss\u00e4 maailmassa meill\u00e4 on siis monia muita paremmat edellytykset tuottaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hyv\u00e4\u00e4 tuulta ja syd\u00e4mellisyytt\u00e4. Et\u00e4isyys on olemasa luonnostaan, mutta l\u00e4heisyytt\u00e4\u00e4 on tuotettava, se on uusiutuva luonnonvara.<\/p>\n\n\n\n<p>Nuorena kuollut kirjailija Henry Parland (1908-1930) oli luullakseni oivaltanut t\u00e4m\u00e4n &#8221;bulevardi-ik\u00e4v\u00e4n&#8221; synytt\u00e4m\u00e4n ihmisn\u00e4l\u00e4n kuvatessaan kaupunkilaisuutta ja suomalaisten totuttelua kaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta el\u00e4m\u00e4\u00e4h\u00e4n opitaan my\u00f6s muualta kuin kirjoista. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n rohkeasti ja avoimesti kohtaamme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ilon.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4 on voidella sukset. Ja sitten matkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puntari 100102 T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttiv\u00e4t suomalaiset siihen aikaan kun cocacola rantautui Suomeen Miten ihmeess\u00e4 ihminen voi tulla Coca Colaa juomalla onnelliseksi? Mutta niin se vain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 jos osaa valita oikeat juomat ja muodikkaat vaatteet, ja noudattaa mainosten maalamia lupauksia, niin el\u00e4m\u00e4 muuttuu yhdeksi el\u00e4mysmatkaksi ja sill\u00e4 siisti. Niink\u00f6? Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten televisiosta katsoimme milt\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=303\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-303","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=303"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":304,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions\/304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}