{"id":329,"date":"2001-10-18T14:17:00","date_gmt":"2001-10-18T11:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=329"},"modified":"2023-05-07T14:17:53","modified_gmt":"2023-05-07T11:17:53","slug":"ei-sotaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=329","title":{"rendered":"Ei sotaa!"},"content":{"rendered":"\n

Puntari 181001<\/p>\n\n\n\n

\"Kansojen<\/figure>\n\n\n\n

Peaceforum: Loviisan rauhanfoorumissa kansojen liput liehuvat rauhanty\u00f6n merkeiss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Euro kukkarossa, hitsipilli k\u00e4dess\u00e4, kultuurin kukka rinnassa ja t\u00e4htivarjo kainalossa. Mik\u00e4 se on? Arvoitus on kyll\u00e4 aika helppo. Oma uljas Eurooppammehan siin\u00e4 poseeraa aurinkoinen hymy huulillaan.<\/p>\n\n\n\n

Euro on rauhanvaluutta. Toisen maailmansoodan j\u00e4lkeen sotaan v\u00e4syneet eurooppalaiset synnyttiv\u00e4t liikkeen, jota nyt kutsumme Euroopan unioniksi. Se luotiin vastustamaan sotaa ja v\u00e4kivaltaisuutta, vahvistamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, luomaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taloutta ja suojelemaan koko el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hitsipilli Euroopan k\u00e4dess\u00e4 taas muistuttaa yhteenkuuluvuuden ja vuorovaikutuksen t\u00e4rkeydest\u00e4. Me kuulumme toisillemme. Nyt hitsataan saumat vahvoiksi, ruostekohdat verskeiksi ja eurooppalainen el\u00e4m\u00e4ntapa siksi mit\u00e4 se parhaimmillaan aina on ollut \u2013 kristilliseksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kirkkojen lis\u00e4ksi kulttuurilla on keskeinen rooli. Kulttuurin kukka kukoistaa siell\u00e4 miss\u00e4 luovuudelle ja uudelle innostukselle l\u00f6ytyy sijaa. Aivan kuten tuore nobelistimme Vidiadhar Surajprasad Naipaul muistuttaa, ettei riit\u00e4 vaikka ”olemme rikkaita ja valkoihoisia”. ”Ei se ole mik\u00e4\u00e4n selitys” , lausuu Sir Vidia Naipaul. Tarvitsemme monikulttuurisuuden ja erilaisuuden sietokyky\u00e4, joka l\u00f6ytyy vain itsetunetmuksen tiet\u00e4. Naipaul haastaa voittamaan vihan ja v\u00e4kivallan luomalla rohkeaa ja laadullisesti korkeatasoista vuorovaikutusta kansojen ja kulttuureiden kesken.<\/p>\n\n\n\n

No, ent\u00e4 t\u00e4htivarjo Euroopan kainalossa, mit\u00e4 se sitten tarkoittaa? T\u00e4hdet Eurooppamme lipussa ovat Neitsyt Marian s\u00e4dekeh\u00e4st\u00e4. Juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla on yhteinen pohja. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 kirjauskonnoilla on siis sama l\u00e4ht\u00f6kohta ja yhteinen teht\u00e4v\u00e4. Uskonnollinen tai kansallinen fundamentalismi on aina tuomittavaa riippumatta siit\u00e4 mik\u00e4 uskonto tai mik\u00e4 kansa sit\u00e4 nostattaa. Euroopan t\u00e4hdet muistuttavat siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4htivarjon alla erilaisilla uskoilla, ajatuksilla ja odotuksilla on rauhanomaisen yhteiselon tyyssija.<\/p>\n\n\n\n

V.S. Naipaulin valintaa on ehditty arvostella jo poliittiseksi ratkaisuksi taistelussa islamia vastaan. H\u00e4nt\u00e4 on kuitenkin suotta syytetty islaminvastaisuudesta. On ep\u00e4ilty, ettei hindulaisesta maaper\u00e4st\u00e4 nousevan brittikirjalijan islamkritiikill\u00e4 olisi pohjaa. Ymm\u00e4rr\u00e4\u00e4n Naipaulin kantavan oikeutettua huolta siit\u00e4 etteiv\u00e4t uskonnot p\u00e4\u00e4sisi tuhoamaan kansojen alkuper\u00e4ist\u00e4 kulttuuria ja historiaa. N\u00e4en Naipaulin arvostelevan enemm\u00e4n uskonnollista imperialismia ja suvaitsemattomuutta kuin itse uskontoa. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on suuri ero. Jos uskonto lankeaa ajamaan v\u00e4kivaltaa tai muuta v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, sit\u00e4 on arvosteltava.<\/p>\n\n\n\n

YK:n aseidenriisuntaviikolla (20.-27.10.) my\u00f6s kirkot toteuttavat kansainv\u00e4list\u00e4 vastuuviikkoa. Kirkkojen vastuuviikko ehditiin aiemmin palkita jo Reilun kaupan norsupalkinnolla. Kirkoilla on mahdollisuus tarttua maailmankaupan ep\u00e4tasapainosta nousevien ongelmien selvitt\u00e4miseen. Muulloikin kun vastuuviikolla kirkkojen on syyt\u00e4 huolehtia kohtuullisen kulutuksen ja kehitysmaiden k\u00f6yhyyden nostamista haasteista. Kirkon mahdollisuutta sanank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja moraalisen vastuun valvojana ei ole aihetta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nobelin rauhanpalkinto YK:lle ja sen p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Annanille vihjaa YK:n mahdollisuuksien kasvuun. YK:lla on sittenkin tulevaisuutta. Rauhanliikkeill\u00e4 ja YK:lla on yhteinen teht\u00e4v\u00e4 olla kuuluttamassa suurin kirjaimin yht\u00e4 ja samaa vaatimusta: Ei sotaa! Kun YK:n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2001 siniristit vedet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen salkoihin ja kokoonnutaan rauhan ymp\u00e4rille, ilmassa on tavallista enemm\u00e4n v\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja uuden toivon kaipausta.<\/p>\n\n\n\n

Englantilainen rauhanaktivisti Rae Street py\u00f6r\u00e4hti hiljan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. H\u00e4n k\u00e4vi ojentamassa meille rauhanruusun (Peace Rose). Ruusu k\u00e4des\u00e4\u00e4n h\u00e4n muistutti miten ydinaseiden lis\u00e4ksi, biologiset ja kemialliset aseet kylv\u00e4v\u00e4t juuri nyt hourailevan maailmamme sieluun vaarallisinta kyynmyrkky\u00e4. Uhan alla miltei kaikki ilmoittautuvat rauhantekij\u00f6iksi. Mutta riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 rauhanty\u00f6 vain h\u00e4d\u00e4nhetkell\u00e4? Oikeaa rauhanty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kaikkina p\u00e4ivin\u00e4 ja kaikilla rauhanfoorumeilla.<\/p>\n\n\n\n

Ei sotaa!<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puntari 181001 Peaceforum: Loviisan rauhanfoorumissa kansojen liput liehuvat rauhanty\u00f6n merkeiss\u00e4 Euro kukkarossa, hitsipilli k\u00e4dess\u00e4, kultuurin kukka rinnassa ja t\u00e4htivarjo kainalossa. Mik\u00e4 se on? Arvoitus on kyll\u00e4 aika helppo. Oma uljas Eurooppammehan siin\u00e4 poseeraa aurinkoinen hymy huulillaan. Euro on rauhanvaluutta. Toisen maailmansoodan j\u00e4lkeen sotaan v\u00e4syneet eurooppalaiset synnyttiv\u00e4t liikkeen, jota nyt kutsumme Euroopan unioniksi. Se luotiin vastustamaan … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-329","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=329"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":330,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/329\/revisions\/330"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}