{"id":331,"date":"2001-10-11T14:17:00","date_gmt":"2001-10-11T11:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=331"},"modified":"2023-05-07T14:18:31","modified_gmt":"2023-05-07T11:18:31","slug":"nobel-rauha-rakkaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=331","title":{"rendered":"Nobel, rauha, rakkaus"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puntari 111001<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.hynninen.info\/kolumnit\/kuvat\/naipaul.jpg\" alt=\"Naipaul\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Trinidadissa syntynyt brittikirjailija V. S. Naipaul kirjasi tililleen maailman kirjallisuusp\u00f6rssin komeimman voiton. Nobelin palkinnon ymp\u00e4rill\u00e4 taitetaan peist\u00e4 aina jo etuk\u00e4teen. Virolaisen yst\u00e4v\u00e4mme Jaan Krossin lis\u00e4ksi kestoehdokkaan viittaa on aseteltu v\u00e4liin Hugo Clausin, amerikanjuutalaisen Philph Rohtin tai Salman Rushdien hartioille. T\u00e4n\u00e4 vuonna moni ennusti palkintoa Unkarin suuntaan, P\u00e9ter N\u00e1dasille tai Gy\u00f6rgy Konr\u00e1dille. N\u00e4m\u00e4 unkarilaiskirjailijat ovat aika tuttuja my\u00f6s meille suomalaisille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennustettiin sitten mit\u00e4 tahansa, palkinto tuntuu aina yll\u00e4tykselt\u00e4, v\u00e4h\u00e4n niin kuin kuolemakin. Vaikka kaikki merkit viittaavat jo viimeiselle puomille ja inhimillisesti katsoen peli on jo loppuun pelattu, l\u00e4heisen kuoleman kohtaaminen on sittenkin aina yll\u00e4tys. Tietysti viel\u00e4 suurempi yll\u00e4tys olisi nytkin ollut se, jos Nobelia ei olisi lainkaan jaettu kuten tehtiin maailmansotien vuoksi vuosina 1918 ja 1940-43.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Naipaulin tekstiin en ole ehtinyt viel\u00e4 tutustumaan, mutta Nobelin palkinto takaa nyt varmasti sen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjailijaa tullaan paljon lukemaan ja h\u00e4nest\u00e4 n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 runsaasti kuulemaan. Huojuvan ja paukkuvan maailmamme valitus tehostaa jokaista lausuttua sanaa. Nyt sanat painavat enemm\u00e4n kuin ennen, jokainen teko punnitaan n\u00e4in\u00e4 aikoina tavallista herkemm\u00e4ll\u00e4 vaa \u00e1lla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mieleen v\u00e4kisinkin nousee p\u00e4\u00e4poeettamme Eino Leinon usein viljelem\u00e4 lause: &#8221;Vaikka huojuu, ei huku.&#8221; (Fluctuat nec mergitur).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oikeiden sanojen toistaminen tuo oikeuden l\u00e4hellemme. Oikeudenmukaisuuden, rauhan ja solidaarisuuden viestit kuuluttavat laadullisen kehityksen mahdollisuudesta. Me voimme sittenkin selviyty\u00e4 kunhan vain l\u00f6yd\u00e4mme oikeat sanat ja panemme ne liikkeelle oikeaan suuntaan. Tuskainen maailmamme kaipaa kipe\u00e4sti parantavia sanoja ja niist\u00e4 syntyvi\u00e4 tekoja. Maailma on t\u00e4ynn\u00e4\u00e4n puoliksi tehdyn ty\u00f6n tuloksia, katkera v\u00e4kivalta ei voi olla muuta kuin keskener\u00e4isyyden siitt\u00e4m\u00e4 \u00e4p\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saaja, amerikkalainen pappi Martin Luther King uskoi jumalallisen sanan voimaan my\u00f6s synk\u00e4ss\u00e4 ja sekasortoisessa maailmassa. H\u00e4n maksoi lausumansa rakkauden ja rauhan sanat hengell\u00e4\u00e4n, 1960 h\u00e4net h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti murhattiin. Pappi Kingin lauseet eiv\u00e4t ole kuolleet, eiv\u00e4t k\u00e4yneet tarpeettomiksi 2001. Vaikka totuudenpuhujia tai oikeudenmukaisuuden ajajia ei juuri koskaan ole siedetty, heit\u00e4 tarvitaan aina. My\u00f6s nyt on rakkauden \u00e4\u00e4nelle s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 lis\u00e4tehoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Martin Luther King lausuikin: &#8221;Ne ovat orjia, jotka pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t puhua heikkojen ja sorrettujen puolesta&#8221;. T\u00e4m\u00e4 lause on n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 tullut uudella tavalla ajankohtaiseksi. Vaikka suuret ja vahvat vaativat nytkin terrorismin torjunnan nimiss\u00e4 kostonpolitiikkaa, sill\u00e4 ei saavuteta rauhaa. Vasta k\u00f6yhyyden ja katkeruuden syihin tarttumalla synnytet\u00e4\u00e4n uutta, rauhaan kannustavaa el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Totuus ei l\u00f6ydy syyttelem\u00e4ll\u00e4 islamilaista tai ihannoimalla amerikkalaista maailmaa. Yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n totuus voisi l\u00f6yty\u00e4 syyttelem\u00e4ll\u00e4 amerikkalaista tai ihannoimalla islamilaista ajatustapaa. Totuus ei l\u00f6ydy syyttelem\u00e4ll\u00e4 vastapuolta. Vasta rakkaus riisuu aseista ja saa luopumaan v\u00e4kivallasta. Oi, miten yksinkertaista, mutta kuitenkin niin vaikeaa. Mutta juuri t\u00e4st\u00e4 Martin Luther King muistutti. Rakkautta voimakkaampaa asetta ei voi olla olemassakaan sorrettujen ihmisten taistellessa vapaudestaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka maailma t\u00e4yttyy nyt huonoista uutisista, toivoa ei ole kadonnut. Vaikka Britannian asevoimien komentaja Michael Boyce ep\u00e4ilee Afganistanin iskujen kest\u00e4v\u00e4n kes\u00e4\u00e4n asti, kes\u00e4 ei tule pommittamalla. Ruotsin akatemia p\u00e4\u00e4tti kirjallisuuden Nobelpalkinnon my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 V.S. Naipaulille. Mutta maailmamme tulevaisuus on omissa k\u00e4siss\u00e4mme. Mink\u00e4laista sanaa ja ajatusta t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuotamme, sill\u00e4 on ratkaiseva vaikutus mink\u00e4laista kes\u00e4\u00e4 kohti kuljemme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puntari 111001 Trinidadissa syntynyt brittikirjailija V. S. Naipaul kirjasi tililleen maailman kirjallisuusp\u00f6rssin komeimman voiton. Nobelin palkinnon ymp\u00e4rill\u00e4 taitetaan peist\u00e4 aina jo etuk\u00e4teen. Virolaisen yst\u00e4v\u00e4mme Jaan Krossin lis\u00e4ksi kestoehdokkaan viittaa on aseteltu v\u00e4liin Hugo Clausin, amerikanjuutalaisen Philph Rohtin tai Salman Rushdien hartioille. T\u00e4n\u00e4 vuonna moni ennusti palkintoa Unkarin suuntaan, P\u00e9ter N\u00e1dasille tai Gy\u00f6rgy Konr\u00e1dille. N\u00e4m\u00e4 unkarilaiskirjailijat &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=331\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-331","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=331"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions\/332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}