{"id":339,"date":"2001-09-18T14:20:00","date_gmt":"2001-09-18T11:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=339"},"modified":"2023-05-07T14:20:56","modified_gmt":"2023-05-07T11:20:56","slug":"ihana-loppu-elama-yhta-juhlaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=339","title":{"rendered":"Ihana loppu \u2013 el\u00e4m\u00e4 yht\u00e4 juhlaa"},"content":{"rendered":"\n

Puntari 180901<\/p>\n\n\n\n

\"Kanteleen<\/figure>\n\n\n\n

Kanteleen ja koko Pukkilan Keisari Kleopatransa kanssa juhlatuulella 9.9.2001<\/p>\n\n\n\n

Suomessa loppukes\u00e4st\u00e4 vieraillut moskovalainen teatteriohjaaja Kama Ginkas kohahdutti teatterin yst\u00e4vi\u00e4. Anton Tsehovin Musta munkki nostatti terrori-iskun kaltaisia otsikoita: ”Karmea loppu – el\u00e4m\u00e4 olikin huijaus.”<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 olemme joutuneet tutkimaan el\u00e4m\u00e4n olemusta v\u00e4kivallan, k\u00e4rsimyksen, kuoleman, mielett\u00f6myyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 se sellainen on, jolta puutuu mieli? Onko el\u00e4m\u00e4 sittenkin huijausta? Luulemme olevamme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kiinni, mutta kun sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n j\u00e4rkytet\u00e4\u00e4n, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4kin vain pelkoa ja levottomuutta. Vai pelk\u00e4mmek\u00f6 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rkytys paljastaa onttoutemme? Miss\u00e4 on el\u00e4m\u00e4mme turvapaikka?<\/p>\n\n\n\n

Olen aina ep\u00e4illyt, vaikakkaan en toivonut, ett\u00e4 teatteri saarnaa usein paremmin kuin me papit. Kun t\u00e4ss\u00e4 syksyn alkajaisiksi on pit\u00e4nyt tutustua kaksinaismoraalia ravistelevaan Topaze-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n, Ahti Karjalaisen kamppailusta kertovaan Is\u00e4\u00e4n, ja nyt viimeksi Lasse P\u00f6ystin riemulliseen komediaan Kasimir ja Charlie, on j\u00e4lleen pit\u00e4nyt tunnustaa teatterin etev\u00e4mmyys.<\/p>\n\n\n\n

On pit\u00e4nyt itke\u00e4 ja nauraa yht\u00e4 aikaa, teatterista l\u00e4hdetty\u00e4 on ollut puhdistunut ja virkistynyt olo. Aivan kuten messustakin pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 huojentunein, virkistynein mielin. Mutta miten saarna voisi koskettaa yht\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti ja kokonaisvaltaisesti kuin teatteri? Miksi sana yhden sanomana tenhoaa, toisen lausumana kumisee onttouttaan? Miss\u00e4 syke, miss\u00e4 ilo, miss\u00e4 lepo ja lento?<\/p>\n\n\n\n

Maailmaamme j\u00e4rkytt\u00e4nyt tragedia vaatii nyt l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanoille uusia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. En\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 maltamme mielemme ja ett\u00e4 harkitsemme tragediaa kaikessa rauhassa. Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuittaamme v\u00e4\u00e4ryyden hurskailla rukouksilla. Kyll\u00e4 nyt on pureuduttava t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi v\u00e4kivallan syihin, ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja muun v\u00e4\u00e4ryyden oikaisemiseen. Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 se, jos kirkonedustajat vain rauhoittelevat, mutta eiv\u00e4t tosissaan ryhdy yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajajiksi? Saarna ei kosketa, jos sanat ovat onttoja, ajastaan irti olevia, kuolleita sanoja. Evankeliumi on el\u00e4v\u00e4 sana, se pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 todeksi.<\/p>\n\n\n\n

Otin yhteytt\u00e4 Suomessa vaikuttavaan islamilaiseen kulttuurineuvostoon ja pyysin imaamia selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n meille kristityille j\u00e4lleen kerran islamin olemusta. Sanaan islam liitet\u00e4\u00e4n nyt niin v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja muslimeja leimataan kautta maailman ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 terrosistirikollisen pilkkakirveell\u00e4, niin ett\u00e4 rakkaudettomuuden ja vihan \u00e4\u00e4net oikein vihlovat korvissamme.<\/p>\n\n\n\n

Teki oikein hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 teeveest\u00e4 miten afganistilaisen ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6n edustaja Hemed Shafae Normand karisteli meid\u00e4n suomalaisten ennakkoluuloja ja ohjasi ajatusta ja askeleita rauhan suuntaan. Tappaminen on aina viimeinen, ei hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 tie rauhaan, h\u00e4n vetosi. Tappaminen ei lopu tappamalla, vaan ep\u00e4oikeudenmukaisuuden, sorron ja k\u00f6yhyyden eliminoimisella. Samaa korostivat amerikkalaiset, antropologi Jeremy Gould ja Eugene Holman samassa ohjelmassa. Yht\u00e4 vaarallista kuin leimata muslimit terroristeiksi, olisi pit\u00e4\u00e4 kaikkia amerikkalaisia kostonhimoisina barbaareina. V\u00e4\u00e4ryys on aina oikaistava riippumatta siit\u00e4 kenen joukoissa se pesii.<\/p>\n\n\n\n

Suomen l\u00e4hes kolmeakymment\u00e4tuhatta muslimia edustava imaami Khodr Chehab kiitt\u00e4\u00e4kin Suomen hallitusta ja kirkkoa solidaarisuudesta. Imaami muistuttaa, ett\u00e4 islam tuomitsee terrori-iskut. Samaan hengenvetoon h\u00e4n tunnustaa aavistavansa vihan syyt. Rauha ei synny maailmaan, jos ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja k\u00f6yhyyden syit\u00e4 ei poisteta. T\u00e4ss\u00e4 yhteinen teht\u00e4v\u00e4 kristityile, muslimeille, kaikille.<\/p>\n\n\n\n

Uudesta koraaninsuomennoksesta kantautuu korviin muslimin rukous. ”Kunnia Jumalalle, maailman Herralle, Armeliaalle Armahtjalle, Tuomiop\u00e4iv\u00e4n Ruhtinaalle. Sinua me palvomme, sinua me huudamme avuksi. Johdata meid\u00e4t oikealle tielle.” Koraanin teksti on kuin suoraan Raamatusta, rukous, johon kristitty voi yhty\u00e4. Karmea loppu \u2013 el\u00e4m\u00e4 huijaus vaihtuu t\u00e4m\u00e4n tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 iloisen huudahtukseen: Ihana loppu- el\u00e4m\u00e4 on yht\u00e4 juhlaa.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puntari 180901 Kanteleen ja koko Pukkilan Keisari Kleopatransa kanssa juhlatuulella 9.9.2001 Suomessa loppukes\u00e4st\u00e4 vieraillut moskovalainen teatteriohjaaja Kama Ginkas kohahdutti teatterin yst\u00e4vi\u00e4. Anton Tsehovin Musta munkki nostatti terrori-iskun kaltaisia otsikoita: ”Karmea loppu – el\u00e4m\u00e4 olikin huijaus.” N\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 olemme joutuneet tutkimaan el\u00e4m\u00e4n olemusta v\u00e4kivallan, k\u00e4rsimyksen, kuoleman, mielett\u00f6myyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 se sellainen on, jolta puutuu mieli? … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=339"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":340,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions\/340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}