{"id":347,"date":"2001-08-23T14:24:00","date_gmt":"2001-08-23T11:24:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=347"},"modified":"2023-05-07T14:25:05","modified_gmt":"2023-05-07T11:25:05","slug":"romuluksen-kuopasta-ja-henryn-tyylista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=347","title":{"rendered":"Romuluksen kuopasta ja Henryn tyylist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Puntari 230801<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Romuluksen kuoppia kurkistamassa – rovasti Roomassaan<\/p>\n\n\n\n

Rooman ensimm\u00e4inen kuningas Romulus tunnetaan alttareistaan. Perustaessaan Roomaa h\u00e4n kaivoi maahan suuren kuopan ja t\u00e4ytti sen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Jokaisen alamaisen kotiseudulta kannettiin kuoppaan t\u00e4ytemaata ja hedelmi\u00e4. Ja kun kuoppa oli t\u00e4ynn\u00e4, sen p\u00e4\u00e4lle pystytettiin alttari. N\u00e4in Roomasta tuli alusta l\u00e4htien alttareiden kaupunki. Rooma ei siis suinkaan sattumalta ole pyh\u00e4: vain hedelmien p\u00e4\u00e4lle ja alttareiden ymp\u00e4rille noussut metropoli voi olla ikuinen.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kolmannen vuosituhannen alkaessa 2001 moottoritiety\u00f6mailla toteutetaan samaa Romuluksen oppia. Maahan ei nyt lasketa hedelmi\u00e4 vaan saastetta. Upottamalla saastunut maaper\u00e4 Porvoon nurkille, Ritan risteyksen tuntumaan, halutaan kokeilla miten myrkyllinen saastemaa k\u00e4ytt\u00e4ytyy nykyaikaisen eurooppav\u00e4yl\u00e4n alla.<\/p>\n\n\n\n

Nyt ei siis rakenneta alttareita vaan ihaillaan straadaa. Vai pit\u00e4isik\u00f6 my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 straadathan ne vasta alttareitamme ovatkin. Moottoritiell\u00e4 ei kumarrella eik\u00e4 polvistuta, mutta siell\u00e4 vinkuu vauhti ja joutuu matka. Perusidea Romuluksen alttarilla ja Koskenkyl\u00e4n moottoritiell\u00e4 on sama: mit\u00e4\u00e4n ei rakenneta tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Jokaisen aikakauden on kaivettava omat hautansa ja kannettava omat uhrinsa.<\/p>\n\n\n\n

Moottoritien avajaisetkin t\u00e4ss\u00e4 syksyn mittaan l\u00e4hestyv\u00e4t. My\u00f6s kuningas Romuluksen kuoppaa muistellaan t\u00e4ss\u00e4 elokuussa siksi, ett\u00e4 Romuluksen kaivama uoma sai juhlallisen nimen Mundus patet (=maa on auki). Historia t\u00e4yttyy aukoista, ne nielev\u00e4t kitaansa ihmisi\u00e4, maita, aarteita ja unelmia \u2013 miljoonittain.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 muistellaan my\u00f6s kymmenen vuoden takaista maailmamme suurta murrosta. Miten Baltialle tai l\u00e4heiselle Unkarillemme olisi k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, jos vallankumousyritys Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olisi onnistunut? Mink\u00e4lainen olisi maailma jos Neuvostoliitto ei olisi romahtanut? Kyll\u00e4 pienten kansojen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tien valaminen uhruksilla ja uhreilla on tuttuakin tutumpaa. T\u00e4m\u00e4 kamppailu ei vahvista vain pohjaa, se valaa luottamusta ja luo uutta uskoa. Aina kun virolaiset, unkarilaiset ja inkeril\u00e4iset kohtaavat vaikkapa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Loviisassa, ilmassa v\u00e4reilee poikkeuksellisen selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, tervehdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 viikolla juhlittiin my\u00f6s Unkarin kansallisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 (20.8.). Oli hauska huomata miten Unkarin l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n naama loisti vieraittensa keskell\u00e4. Jugoslavian suurl\u00e4hettil\u00e4s Dusan Crongorcevicin posket puolestaan hehkuivat maansa lentopallomenestyksest\u00e4: Suomi kaatui kuin kaatuikin tiukassa v\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Romuluksen kuoppaan siis kannetaan maata, mutta my\u00f6s lentopalloa, j\u00e4\u00e4kiekkoa, formulaa, gourmandesea, sinfoniaa ja tietenkin linjakasta ulkopolitiikkaa. Vasta kuopassako kuva kirkastuu?<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kirkot kulkevat usein kansansa k\u00e4rjess\u00e4. Paprika ja muut pustanherkut n\u00e4yttiv\u00e4t kelpaavan niin piispoille ja papeille, kuin mepeille ja diplomaateillekin. Helsingin uusin piispa, katolinen Jozef Wrobel ei tehnyt poikkeusta. Unkari-juhlissa hurmaannutaan aina.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 on monis\u00e4ikeist\u00e4. Siit\u00e4 muistutti tuossa naapurissa asuva kirjailija Matti M\u00e4kel\u00e4kin. H\u00e4n kirjoittaa itse etel\u00e4pohjalaisella murteella ja moittii koulua kielen k\u00f6yhdytt\u00e4misest\u00e4: ”Kiriakieli on itte asias k\u00f6yh\u00e4 selekokieli.” Mutta eik\u00f6 kielt\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mpi ole kuitenkin rytmi ja viel\u00e4 senkin voittava tyyli? Joel Lehtonen kirjoittaa suomea, ei savonmurretta, mutta \u2013 h\u00e4nen kirjansa ovat t\u00e4ynn\u00e4 savolaista tunnetta. Lehtosen Savo loiskuu ja l\u00e4iskyy l\u00e4mpim\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Tyyli ja asenne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ratkaisijoita. Mik\u00e4 tahansa asia hoituu paremmin, jos siihen asennoituu my\u00f6nteisesti, jos sen osaa ottaa omakseen. Luulen, ett\u00e4 tyylill\u00e4\u00e4n Henry Lindel\u00f6fkin valloitti kotkalaisten syd\u00e4met ja me polot saamme j\u00e4lleen j\u00e4\u00e4d\u00e4 nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4mme ja ihmettelem\u00e4\u00e4n mist\u00e4 kummasta t\u00e4t\u00e4 ihmel\u00e4\u00e4kett\u00e4 Loviisaankin enemm\u00e4n l\u00e4ik\u00e4ht\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n

Pohjalaiset painivat, savolaiset soutavat, mutta miksi me it\u00e4uusmaalaiset vain kyr\u00e4ilemme? No, maailma itsess\u00e4\u00e4n on suuri salaisuus. Se avautuu parhaiten sille, joka taipuu aidosti ihmettelem\u00e4\u00e4n. Ihmetell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4kin. Mutta ei huolestuta: edess\u00e4 on jotakin viel\u00e4 paljon parempaa.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puntari 230801 Romuluksen kuoppia kurkistamassa – rovasti Roomassaan Rooman ensimm\u00e4inen kuningas Romulus tunnetaan alttareistaan. Perustaessaan Roomaa h\u00e4n kaivoi maahan suuren kuopan ja t\u00e4ytti sen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Jokaisen alamaisen kotiseudulta kannettiin kuoppaan t\u00e4ytemaata ja hedelmi\u00e4. Ja kun kuoppa oli t\u00e4ynn\u00e4, sen p\u00e4\u00e4lle pystytettiin alttari. N\u00e4in Roomasta tuli alusta l\u00e4htien alttareiden kaupunki. Rooma ei siis suinkaan sattumalta … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=347"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":348,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}