{"id":373,"date":"2001-06-05T14:33:00","date_gmt":"2001-06-05T11:33:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=373"},"modified":"2023-05-07T14:33:48","modified_gmt":"2023-05-07T11:33:48","slug":"notkea-ja-rento-kansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=373","title":{"rendered":"Notkea ja rento kansa"},"content":{"rendered":"\n

Puntari 050601<\/p>\n\n\n\n

\"ronkkonen\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Hannu R\u00f6nkk\u00f6sen uusimipa toit\u00e4, Veli-Matti Hynninen ja taiteilija R\u00f6nkk\u00f6nen Eino Leinon seurassa<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 me istuimme pehmustetuilla juhlasalin tuoleilla ja kuuntelimme poikkeuksellisen sytytt\u00e4v\u00e4\u00e4 selostusta ranskalaisuuden olemuksesta. Kertojan \u00e4\u00e4ni oli tuttu. Se kuului tummanpuhuvalle, pilkesilm\u00e4iselle maailmanmiehelle, joka oli saanut johdettavakseen Suomen Ranskan instituutin Pariisissa. H\u00e4n, hurmuriprofessori Tarmo Kunnas oli jo kouluvuosinaan tartuttanut itseens\u00e4 parantumattoman ranskanrakkauden. Nyt h\u00e4n hehkutti meille miten syv\u00e4ll\u00e4 kepe\u00e4n ranskalaisuuden juuret ovat eurooppalaisuuden ytimess\u00e4. Ranskalainen viett\u00e4\u00e4 alati juhlaa, h\u00e4n v\u00e4itti.<\/p>\n\n\n\n

Mene ja tied\u00e4, ehk\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 innoitti sekin, ett\u00e4 h\u00e4nen kuulijoinaan oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuuliaisia pappeja maan kaikilta kulmilta; ranskalaiseen kulttuuriin ja uskonnollisuuteen perehtyvi\u00e4 opintomatkalaisia. Tarkkasilm\u00e4isen esteetikon vedoilla is\u00e4nt\u00e4mme maalasi meille kuvaa ranskalaisuuden poliittisesta kiihkosta herkkusuitakaan (gourmandisea) unohtamatta. Vain Ranska voi olla Ranska, tiesi Kunnas.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 nyt. Juuri ilmestyneess\u00e4 kirjassaan El\u00e4m\u00e4niloa Pariisissa professori Kunnas vieritt\u00e4\u00e4 ranskalaisen gourmetkeitti\u00f6n ja viheltelev\u00e4n pilailuhalun lukijan y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle. Kunnaksen teksti n\u00e4et parhaiten sopii iltalukemiseksi, varsinkin jos haluaa n\u00e4hd\u00e4 unta hyv\u00e4ntuulisista eurooppalaisista. Eik\u00e4 sill\u00e4 hyv\u00e4. Kunnas onnistui houkuttelemaan minutkin j\u00e4lleen kerran kirjakauppaan kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n kukkaroani. Vaikka kirjat ovat Suomessa (liian) kalliita, ilman niit\u00e4 olisi kuitenkin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastal\u00e4\u00e4kett\u00e4 henkiselle k\u00f6yhtymiselle. T\u00e4m\u00e4 kansantauti paranee vain lukemalla.<\/p>\n\n\n\n

Tarmo Kunnas liimaa el\u00e4m\u00e4nmy\u00f6nteisyyden, yritteli\u00e4isyyden ja rohkeuden korkeakulttuurin ominaislaatuun. T\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 me suomalaiset olemmekin jo aika hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa, vaikka v\u00e4liin podemmekin rohkeuden puutetta. Kunnas yllytt\u00e4\u00e4 kasvamaan saksalaissympatioista Ranskan ja muiden V\u00e4limerenmaiden suuntaan. Amerikan ihailummehan alkaa olla jo historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ei riit\u00e4 ett\u00e4 tuntee kotiseutunsa tai kotimaansa. Vasta ulkopuolisuus ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyvyn ja herkist\u00e4\u00e4 korvan. Matkailun ja vuorovaikutusten lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 olemme alkaneet voida selv\u00e4sti paremmin. Miss\u00e4 muualla kuin Tallinnan tai Tukholman laivalla voisi tavata n\u00e4in notkeita ja rentoja suomalaisia? No ehk\u00e4 Suomi-Saksa jalkapallo-ottelussa. Silloinkaan ei askel paina, eik\u00e4 olutlasi helti\u00e4 k\u00e4dest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Liikkeett\u00f6myys j\u00e4hmett\u00e4\u00e4 salakavalasti. Kunnas kutsuu omiin ympyr\u00f6ihins\u00e4 j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neit\u00e4 avaimenrei\u00e4st\u00e4 tirkistelij\u00f6iksi. Tirkistelij\u00e4 n\u00e4kee kyll\u00e4 jotain, muttei alkuunkaan riitt\u00e4v\u00e4sti, maailma j\u00e4\u00e4 aivan liian kapoiseksi. Ranskalaisilta voisimme oppia t\u00e4t\u00e4 avartumisen ja rentoutumisen virvoittavaa armolahjaa. Toisin kuin sananlasku v\u00e4itt\u00e4\u00e4: mik\u00e4 vihelt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tulee, se se vasta perille menee. Tyylien ja muotien kavalkadeihin kuuluu my\u00f6s rento puhe ja iskev\u00e4 sana.<\/p>\n\n\n\n

Viestint\u00e4kouluttaja Jyrki Pietil\u00e4 muistuttaa Kanava-lehdess\u00e4 sanomisen selkeydest\u00e4. Selke\u00e4 ajattelutapa tuottaa selke\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. On osattava ilmaista asiansa niin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 Pihtiputaan mummokin sen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Pihtiputaan mummolle l\u00f6ytyv\u00e4t omat vastineensa my\u00f6s muista kielist\u00e4. Kun ruotsalainen Nisse i Bakarmossan tai amerikkalainen Milkman from Omaha ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ysk\u00e4n, koko homma on hallinnassa. Pietil\u00e4 on Kunnaksen linjoilla.<\/p>\n\n\n\n

Koukeroton selkeys on sivistyneisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pietil\u00e4 kehottaa ottamaan oppia brittil\u00e4isest\u00e4 Plain English Campaign-tyylist\u00e4: kielest\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 helppotajuista. Kielitiede ja keitti\u00f6taide ovat siis samalla asialla; el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulee sit\u00e4, mit\u00e4 siit\u00e4 teemme. Loman l\u00e4hestyess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t puolet l\u00e4mpenev\u00e4t kirjaimellisesti, kunhan vain p\u00e4\u00e4sen metrisell\u00e4 muurikkapannullani paistamaan muikkuja kes\u00e4savolaisille savusaunavieraille. Ruokakulttuurin lomassa lomalaisten lennokkaat lauseet k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t puheen helposti siihen mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rkeint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi loma on jo l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puntari 050601 Hannu R\u00f6nkk\u00f6sen uusimipa toit\u00e4, Veli-Matti Hynninen ja taiteilija R\u00f6nkk\u00f6nen Eino Leinon seurassa Siin\u00e4 me istuimme pehmustetuilla juhlasalin tuoleilla ja kuuntelimme poikkeuksellisen sytytt\u00e4v\u00e4\u00e4 selostusta ranskalaisuuden olemuksesta. Kertojan \u00e4\u00e4ni oli tuttu. Se kuului tummanpuhuvalle, pilkesilm\u00e4iselle maailmanmiehelle, joka oli saanut johdettavakseen Suomen Ranskan instituutin Pariisissa. H\u00e4n, hurmuriprofessori Tarmo Kunnas oli jo kouluvuosinaan tartuttanut itseens\u00e4 parantumattoman ranskanrakkauden. … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=373"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":374,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions\/374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}