{"id":383,"date":"2001-05-10T14:35:00","date_gmt":"2001-05-10T11:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=383"},"modified":"2023-05-07T14:36:29","modified_gmt":"2023-05-07T11:36:29","slug":"naisen-monet-kasvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=383","title":{"rendered":"Naisen monet kasvot"},"content":{"rendered":"\n

Papin puntari 10.5.2001<\/p>\n\n\n\n

\"Monet<\/figure>\n\n\n\n

Vaikka sanassa \u00e4iti on \u00e4-kirjain, eik\u00e4 \u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes kauneimpia vokaaleitamme, sana \u00e4iti on kuitenkin pehme\u00e4 ja l\u00e4mmin sana. \u00c4iti kantaa, \u00e4iti antaa, \u00e4iti kuuluu hyvyyden, voiman, rakkauden ja ravinnon perussanastoon. Vaikka \u00e4iti ei olisikaan jokaiselle aina mieluinen, eik\u00e4 aina edes suloinen tai turvallinenkaan, tuohon sanaa sis\u00e4ltyy kuitenkin jotain hyvin kohtalonomaisesti vaikuttavaa, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. \u00c4iti on sitke\u00e4, nainen sytytt\u00e4v\u00e4 sana.<\/p>\n\n\n\n

Tarja Halosen presidenttikaudella my\u00f6s \u00e4iti on saanut aivan uutta hohtoa. \u00c4iti n\u00e4et miellet\u00e4\u00e4n usein korkealle. Usein puhutaan my\u00f6s kirkko\u00e4idist\u00e4; Jumala on is\u00e4mme, kirkko \u00e4itimme. Kauniilta sointuu Marian maine Jumalan \u00e4itin\u00e4. Yliopistoa kutsutaan nimell\u00e4 alma mater mik\u00e4 tarkoittaa ravintoa antavaa, armasta \u00e4iti\u00e4. Maa on \u00e4itimme silloin, kun kutsumme sit\u00e4 kasvua antavaksi maaksi tai kotimaaksi. \u00c4iti merkitsee ahtaammassa mieless\u00e4 kohtua, luolaa tai leivinuunia tai joskus jopa pataa. Vaikka kuuluisimmat gourmee-kokit lienev\u00e4tkin miehi\u00e4, ei monelle naiselle ruoanlaittokaan ole aivan vierasta.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4iti on my\u00f6s lohduttaja ja rohkaisija. Miehen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 onkin pit\u00e4\u00e4 naisensa hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella, sill\u00e4 siit\u00e4 tuulestahan riippuu kaikki muu. \u00c4l\u00e4 itke \u00e4iti, \u00e4l\u00e4 \u00e4iti kulta, sanoi jo Jaakko Juteini (1781-1855) aikoinaan. Jos puuttuu lohduttaja, el\u00e4m\u00e4 on masentavaa. Jos l\u00e4hell\u00e4 ei ole h\u00e4nt\u00e4, jolle itke\u00e4 itkunsa, purkaa kiukkunsa ja paljastaa sielunsa, mieli on musta ja toivo olematonta. Kaipaamme lohduttajaa, kuuntelijaa, h\u00e4nt\u00e4, joka avaa sylin, silitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n ja taputtaa olan. \u00c4iti on kaipauksen l\u00e4hde, uuden kasvun puutarha, ikoni siit\u00e4 mit\u00e4 syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n kaipaamme. Kuka lohduttaisi Nyyti\u00e4? . Nainen – hyv\u00e4 tuuli – el\u00e4m\u00e4n suola, murheessa lohduttaja.<\/p>\n\n\n\n

Lauri Viita nostaa \u00e4idin olemuksen miltei pyh\u00e4ksi: ”\u00c4idit vain, nuo toivossa v\u00e4kev\u00e4t, Jumalan n\u00e4kev\u00e4t.” Silloin el\u00e4m\u00e4 muuttuu pyh\u00e4ksi, se paljastaa uhrautuvan puolensa. Uhri on pyh\u00e4. Itsens\u00e4 antaminen toiselle on pyh\u00e4\u00e4. Voimansa, intonsa, huomionsa, kaikkensa antaminen toisille on ihailtavaa. Uhri on voimavara. Se ei ole itselt\u00e4 pois, vaan el\u00e4m\u00e4n voimaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4, vahvistava tekij\u00e4. Siksi uhrautuja jaksaa monia muita enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Amerikassa 1907 Anna Jarviksen aloitteesta syntynyt \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 levisi nopeasti maailmalle. Suomessa se vakiinnutti asemansa 1920-luvulla kansakoulujoen v\u00e4lityksell\u00e4. 1942 poikansa rintamalle luovuttaneet \u00e4idit saivat vapaudenristins\u00e4. Vuodesta 1946 l\u00e4htien \u00e4itej\u00e4 on muistettu Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitaleilla. 1947:st\u00e4 l\u00e4htien \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 siniristit ovat liehuneet. Vuoden 2000 presidentin vaali nosti \u00e4idit arvop\u00f6rssiss\u00e4 maan huipulle.<\/p>\n\n\n\n

Luin ruotsalaisten v\u00e4hemm\u00e4n mairittelevan arvioinnin meist\u00e4 suomalaisista. Sen mukaan olisimme viinaan menevi\u00e4, v\u00e4kivaltaisia mutta samalla kuitenkin hyv\u00e4syd\u00e4misi\u00e4 ihmisi\u00e4. ”Naiset vahvoja, huumori raakaa, muoti kuin suoraan marketista”, jatkuu ruotsalaisarviointi. Kaikeksi onneksi enn\u00e4timme voittamaan ruotsalaiset Saksan MM-j\u00e4\u00e4kiekossa ennen kuin t\u00e4m\u00e4 raaka arviointi kantautui korviini. Paljossa v\u00e4ite osunee oikeaan, mutta paljastaa se lausujastaankin jotakin.<\/p>\n\n\n\n

Soili Veijolan ja Eeva Jokisen tuore kirja Voiko naista rakastaa?, pudottaa naisen jalustalttaan. Naista ei voi rakastaa kukaan, ei edes nainen itse tai toiset naiset, he kirjoittavat. Miehelleen nainen on lasten kasvattaja ja huoltajatar, lajityyppins\u00e4 edustaja, tarvittaessa vaihdettava. Miehen rakkaus naiseen on heid\u00e4n mukaansa sarjarakkautta. Se on enemm\u00e4n rakkautta naisiin kuin Erityiseen Naiseen.<\/p>\n\n\n\n

Veijolan ja Jokisen mukaan miehet osaavat osoittaa l\u00e4heisyyden ja rakkauden tunteitaan enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4kiekkoon kuin naiseen. Joukkuetoveruus, taistelu ja kamppailu tuo miehet l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiaan kuin naisiaan. Mene ja tied\u00e4. V\u00e4ite ainakin on kova. \u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 on arvokas juhla my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se panee meid\u00e4t kaikki pohtimaan el\u00e4m\u00e4n olemusta. Ilman rakkautta olisimme tuuliajolla. Siksi nyt kun ojennamme ruusun rakastamallemme naiselle, ojennamme sen itselleen el\u00e4m\u00e4lle..<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Papin puntari 10.5.2001 Vaikka sanassa \u00e4iti on \u00e4-kirjain, eik\u00e4 \u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes kauneimpia vokaaleitamme, sana \u00e4iti on kuitenkin pehme\u00e4 ja l\u00e4mmin sana. \u00c4iti kantaa, \u00e4iti antaa, \u00e4iti kuuluu hyvyyden, voiman, rakkauden ja ravinnon perussanastoon. Vaikka \u00e4iti ei olisikaan jokaiselle aina mieluinen, eik\u00e4 aina edes suloinen tai turvallinenkaan, tuohon sanaa sis\u00e4ltyy kuitenkin jotain hyvin kohtalonomaisesti … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-383","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=383"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":384,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383\/revisions\/384"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=383"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=383"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=383"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}