{"id":425,"date":"2000-01-18T14:56:00","date_gmt":"2000-01-18T12:56:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=425"},"modified":"2023-05-07T14:57:13","modified_gmt":"2023-05-07T11:57:13","slug":"ajanhenki-ihanasti-kallellaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=425","title":{"rendered":"Ajanhenki ihanasti kallellaan"},"content":{"rendered":"\n

Papin puntari 18.1.2000<\/p>\n\n\n\n

\"Purmonen\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Veikko Purmonen ja Antero Kekkonen Loviisassa<\/p>\n\n\n\n

Kalliostako presidentti?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 talvi on ollut – ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 – v\u00e4h\u00e4luminen ja harmaa. Mutta sitten tulivat Halonen ja Aho. He toivat tuulen ja j\u00e4nnityksen, ilon ja innostuksen. Lumettako vain? Ei, he toivat my\u00f6s lumen ja luiston, kelin ja kevennyksen. He paljastivat, ett\u00e4 suomalainen osaa paitsi lukea ja ajatella – my\u00f6s laskea. Enk\u00e4 lainkaan tarkoita nyt m\u00e4enlaskua.<\/p>\n\n\n\n

Suomi ei ole kulttuuriton maa, kaukana siit\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4t poliitikot j\u00e4\u00e4 lukittujen ovien taakse. Kansa on pannut saranat sahaamaan ja ovet ammottamaan. Meilt\u00e4 ei puutu poliittista tahtoa, ei uskallusta. Meill\u00e4 on rohkeutta ja ritarillisuutta, sill\u00e4 kansa on tunnustanut valinnallaan omat puutteensa, jakanut oivalluksensa, paljastanut korttinsa. Kansa ei suostu sy\u00f6m\u00e4\u00e4n papuja. Ei, se on ratsailla ja antaa ruoskan viuhua. Nyt suomalainen \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 itselleen presidentin.<\/p>\n\n\n\n

Antero Kekkonen sanoi tuossa taannoin hauskasti teeveess\u00e4 miten maalaisliittolaiset jo 1937 olivat oikeassa v\u00e4itt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vain Kalliosta voi tulla presidentti. Kannuksesta ei silloin ollut puhettakaan. Nyt n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tuleeko Kalliosta presidentti – vai Kannuksesta? Tietysti riippuu aika paljon siit\u00e4 minne p\u00e4in ”ajan henki on vinossa” kuten ehdokas Riitta Uosukainen vaatimattomaan tapaansa selitti omaa vaalitulostaan. Siit\u00e4h\u00e4n kaikki aina riippuu mihin p\u00e4in henki on kallellaan.<\/p>\n\n\n\n

Presidenttej\u00e4kin tunnetumpi suomalainen on viett\u00e4nyt juuri merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4. Panitteko merkille miten katolinen kirkko Suomessa nosti Pyh\u00e4n Henrikin muiston kunniaan muuraamalla palasen pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 alttariinsa. Pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4 ei tuotu Turun tuomikirkkoon vaan Helsinkiin Pyh\u00e4n Henrikin kirkon alttariin. Tietenkin luonnollinen koti Henrikille olisi ollut Turun tuomiokirkossa, eih\u00e4n Helsinki\u00e4 tuohon aikaan viel\u00e4 ollut olemassakaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka luterilainen kirkkomme kunnioittaa ensimm\u00e4isen piispan ja Suomen marttyyrin Pyh\u00e4n Henrikin muistoa muunmuassa muistop\u00e4iv\u00e4kalenterissaan, katolinen \u00e4itikirkko korjasi piispan parempaan talteen kietaisemalla Henrikin luunsirun helmuksiinsa. Kokemus on kallista viisautta, se maksaa muutakin kuin aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa vietett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ekumeenisella rukousviikolla on hyv\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 kristinusko ei ala Suomessa 1500-luvun uskonpuhdistuksesta. L\u00e4nnen kirkon keskiaikaisen l\u00e4hetysty\u00f6n tulosta on se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 niemell\u00e4 vuonna 2000 vilist\u00e4\u00e4 kohta tuhatvuotias kristittyjen monenkirjava joukko eli Kristuksen kirkko. Me kaikki kuulumme samaan kirkkoon kuin ennen meit\u00e4 el\u00e4neet apostolit ja marttyyrit, Henrikit, Hemmingit, Birgitat ja Agricolat. Turun ja Suomen arkkipiispa Jukka Paarma on t\u00e4ss\u00e4 ketjussa 54. Pyh\u00e4n Henrikin istuimen haltija.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mme maailmassa, jossa pysyv\u00e4\u00e4 on vain muutos. Vaikka kirkko on l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan muuttumaton, olemukseltaan yksi, pyh\u00e4, katolinen ja apostolinen, kuten uskontunnutuksessa tunnustamme, se voi el\u00e4\u00e4 vain sitoutumalla muutokseen. Toinen kirkon aito tuntomerkki on avoimuus kaikkiin suuntiin. Yhteydet muihin antavat samalla aiheen oman uskonk\u00e4sityksen tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n etsint\u00e4\u00e4n. Ekumenia ei siis h\u00e4vit\u00e4 omaa ominaislaatua vaan vahvistaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Presidentit tulevat ja menev\u00e4t. Valtakunnatkin el\u00e4v\u00e4t vain aikansa. Mutta kirkko pysyy. Toisin kuin monet muut yhteis\u00f6t kirkko on usein jaksanut parhaiten ulkonaisesti ahtaissa oloissa. Vanhat keskiaikaiset 72 kirkkorakennustamme muistuttavat miten pitk\u00e4 on kristinuskon tie t\u00e4ll\u00e4 niemell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sananlaskujen kirjassa neuvotaan , ett\u00e4 parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin sy\u00f6tt\u00f6h\u00e4rk\u00e4 vihassa. T\u00e4m\u00e4 kelpaa ohjeeksi \u00e4\u00e4nest\u00e4jille siin\u00e4 miss\u00e4 kristittyjen ykseyden rukousviikollekin.<\/p>\n\n\n\n

Parempi aina rakastaa – kaiken uhallakin – kuin huomata ettei koskaan ole el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n uskaltanut panna kaikkea peliin.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Papin puntari 18.1.2000 Veikko Purmonen ja Antero Kekkonen Loviisassa Kalliostako presidentti? T\u00e4m\u00e4 talvi on ollut – ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 – v\u00e4h\u00e4luminen ja harmaa. Mutta sitten tulivat Halonen ja Aho. He toivat tuulen ja j\u00e4nnityksen, ilon ja innostuksen. Lumettako vain? Ei, he toivat my\u00f6s lumen ja luiston, kelin ja kevennyksen. He paljastivat, ett\u00e4 suomalainen osaa paitsi … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-425","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/425","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=425"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/425\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":426,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/425\/revisions\/426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=425"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=425"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=425"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}