Kolumni 2000-02-04 Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Kokoomus ja SMP korjasvivat sin\u00e4 vuonna komean vaalivoiton. Keskustapuolue nosti Paavo V\u00e4yrysen puheenjohtajakseen. Suomi revalvoi kaksi prosenttia ja lakkautti pennin maksuv\u00e4lineen\u00e4. Jugoslavian Josip Broz Tito kuoli, Urho Kaleva Kekkonen t\u00e4ytti kahdeksankymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n\n\n\n
Tsetsheniassa ei tapeltu, mutta Irakin ja Iranin v\u00e4lille j\u00e4lleen kerran syttyi sota. Jimmy Carter valmistautui luovuttamaan USA:n presidentinsauvan Ronald Reaganille. Koij\u00e4rvi-liike nostatti politiikan kuohuvalle merelle vihre\u00e4t aallot. Olkiluoto kakkonen k\u00e4ynnistyi ja OPEC nosti \u00f6ljyn hinnan 32 dollariin. ETY-seuranta alkoi Madridissa. Puolan hallitus rekister\u00f6i Solidaarisuudelle s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n
Rauhantahtoaan kehunut Neuvostoliitto miehitti Afganistanin, vaikka Tsekkoslovakian miehityksen muisto eli viel\u00e4 mieliss\u00e4. Kylm\u00e4n sodan hyyt\u00e4v\u00e4t laineet l\u00f6iv\u00e4t korkealle, samalla korvaan kantautuivat jo totalitarismin lopun valitusvirret. J\u00e4lkimoderni aikakausi k\u00e4\u00e4nsi lehte\u00e4 estetiikan suuntaan. Mutta kukapa olisi uskonut, ett\u00e4 edess\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tti vanhan eurooppalaisen kulttuurin ja kristillisen uskon renessanssi. S\u00e4hk\u00f6posti ja k\u00e4\u00e4nnykk\u00e4 uinuivat viel\u00e4 niin syv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ihon uumenissa, ett\u00e4 jokamiehen puheenaiheeksi ne kelpasivat vasta vuosia my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n
Elettiin vuotta 1980. Minut oli valittu Kallion kappalaisen virasta kirkkoherraksi Loviisaan.<\/p>\n\n\n\n
Maalaisliittolaiset olivat jo 1937 vannoneet, ett\u00e4 presidentti voi tulla vain Kalliosta. Kannuksesta ei silloin ollut puhettakaan. Mutta 1980 loviisalaiset n\u00e4kiv\u00e4t ennakoivasti sen ihmeen, ett\u00e4 Kalliosta voi tulla my\u00f6s kirkkoherra. Helmikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 1980 karistin Kallion p\u00f6lyt kintereilt\u00e4ni, joten juuri nyt on ”20-vuotistaiteilijajuhlien” aika . Kovien pakkasten aikaan tulin t\u00e4h\u00e4n maakuntaan, tosin p\u00f6ly\u00e4 nostattivat enemm\u00e4n uudet aatokset kuin paukkuvat pakkaset.<\/p>\n\n\n\n
Uusimaa-lehden p\u00e4\u00e4toimittajaksi noussut \u2013 nyt jo autuaasti edesmennyt \u2013 yliopistomies Rauno Velling huomasi kohta, ett\u00e4 Loviisaakin pit\u00e4isi kuunnella. H\u00e4n pyysi Loviisan ”uutta” pappia riisumaan liperit kaulasta ja kirjoittamaan Uusimaahan maantasaisia juttuja. Kolumnini ninmeksi pantiin Liperit kaulasta. Velling n\u00e4et pyysi punnitsemaan maailmanmenoa ilman papillista paatosta. N\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in ajatellen Velling osui ajan hermoon, ei varmasti ollut erehdys etsi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa maailmanmenoon Loviisan suunnasta.<\/p>\n\n\n\n
Ydinvoima oli tuonut Loviisaan suomalaista ajatuuksenjuoksua ja kirjavaa kokemusta maan kaikista \u00e4\u00e4rist\u00e4. Loviisassa virinnyt yhteiskunnallinen keskustelu sai Helsingin Sanomissa pian nimen Loviisa-ilmi\u00f6. Loviisan katsottiin ennakoivan koko suomalaisen yhteiskunnan kehityst\u00e4. Loviisaan nousi tulloin monenlaista kanalaisliikett\u00e4. Arvokas Seurahuone ja muu rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 mukulakivikatuineen halutiin pelastaa. Syntyi teatteria, kultuuri- ja ynmp\u00e4rist\u00f6liikett\u00e4 ynn\u00e4 rauhanfoorumia, liikett\u00e4 jokal\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Kynttil\u00e4kulkueita, seminaareja, kulttuurin, tieteen, taiteen, politiikan ja uskontojen edustajia. Loviisa eli ja keskusteli, maakunta sai s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ihonsa alle.<\/p>\n\n\n\n
Kun nyt vuonna 2000 punnitsen maailmanmenoa, en voi olla katselematta globaalia maailmaa erill\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 it\u00e4suusmaalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Loviisa-ilmi\u00f6 on saanut seurakseen lukemattomia uusia virtauksia joista kukaan ei heti ota heti selv\u00e4\u00e4. Maailman s\u00e4hk\u00f6ihon alla muhii nyt uusi pommi, jonka seuraukset vasta aavistamme. Mutta mit\u00e4 ilmoille kohta r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4, se tulee olemaan meille jokaiselle yll\u00e4tys,<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kolumni 2000-02-04 Veli-Matti Hynninen Kokoomus ja SMP korjasvivat sin\u00e4 vuonna komean vaalivoiton. Keskustapuolue nosti Paavo V\u00e4yrysen puheenjohtajakseen. Suomi revalvoi kaksi prosenttia ja lakkautti pennin maksuv\u00e4lineen\u00e4. Jugoslavian Josip Broz Tito kuoli, Urho Kaleva Kekkonen t\u00e4ytti kahdeksankymment\u00e4 vuotta. Tsetsheniassa ei tapeltu, mutta Irakin ja Iranin v\u00e4lille j\u00e4lleen kerran syttyi sota. Jimmy Carter valmistautui luovuttamaan USA:n presidentinsauvan Ronald … <\/p>\n