Papin puntari 100200<\/p>\n\n\n\n
Suomessa arvostetaan rehellisyytt\u00e4 ja n\u00f6yryytt\u00e4. Viestint\u00e4tutkija Erkki Karvonen tulkitsi, ett\u00e4 Tarja Halosen presidenttitien pohja valettiin juuri n\u00e4ill\u00e4 peruskivill\u00e4. Uusi presidentti ei ole vain olevinaan rehellinen ja n\u00f6yr\u00e4 vaan h\u00e4n on rehellinen ja n\u00f6yr\u00e4. H\u00e4n on sit\u00e4 mit\u00e4 me suomalaiset toivoisimme my\u00f6s itse osaavamme olla.<\/p>\n\n\n\n
Esko Aho on varmasti retoriikassa Halosta parempi, puhujana suorastaan loistava, tilanteet l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti hallitseva, mutta Halonen ker\u00e4si aitoudellaan kansalta kannatuksen. Kansa valitsi sen, joka enemm\u00e4n muistuttaa sen omia ihanteita. Siin\u00e4k\u00f6 selitys sille, miksi tavanomainen usein p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 erinomaisen? N\u00e4in siis tulkitsee imagotutkija ehdokkaiden persoonallisuuksia. Kokonaan oman lukunsa muodostavat ehdokkaiden poliittiset taustat ja arvomaailmat, joilla tietenkin oli monien valintaan ratkaiseva vaikutus.<\/p>\n\n\n\n
Tunnettu virolainen kirjailija Jaan Kross sai 80-vuotislahjaksi suurikokoisen kuvan, jossa h\u00e4n Loviisan rauhanfoorumissa myh\u00e4ilee ulkoministeri Tarja Halosen p\u00f6yt\u00e4seurana. Uusi presidenttimme jakoi 1996 Loviisan kolmannen rauhanpalkinnon Jaan Krossille. Kaksi ajankohtaista nime\u00e4 samoissa kehyksiss\u00e4. Jaan Kross on valanut suomalaisugrilaisen kulttuurikeskustelun pohjaa ahkerasti kirjoittamalla ja keskustelemalla. Niin nytkin. Tuglas-seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlassa Kross antoi vauhtia Suomen ja Viron yhdistymisajatukselle. Silta Suomen ja Viron v\u00e4lill\u00e4 vahvistuu vahvistumistaan, mutta olla nyt yht\u00e4 kansaa, miten se voisi toteutua?<\/p>\n\n\n\n
Jaan Kross muisteli jo Berliinin olympialaisten aikoihin (1936) pojanhujoppina haaveilleensa sillasta Viron ja Suomen v\u00e4lille. Tunneli olisi ollut siltaakin parempi, mutta siihen ei n\u00e4iden rohkeiden nuorukaisten mielikuvitus viel\u00e4 sen ajan tekniikalla ylt\u00e4nyt. Mutta siltaakaan ei saatu. Ajatus ”varisi v\u00e4hitellen pois ja pyyhittiin olemattomiin siksi ett\u00e4 meist\u00e4 tuli aikuisia”. Unelma yhteen kasvamisesta ei kuitenkaan ole haihtunut. Sen Jaan Kross juhlavierailleen kauniisti todisti.<\/p>\n\n\n\n
Jaan Kross tuntee siltahankkeen historian. Jo vuonna 1918 oli Viron riigivanem Konstantin P\u00e4ts l\u00e4hett\u00e4nyt kirjeen Suomen presidentti P.E. Svinhufvudille, ja viel\u00e4 toisen kirjeen 1940 l\u00e4hettil\u00e4s Hynnisen kautta Suomen hallitukselle, jossa h\u00e4n suositteli virolaissuomalaista yhteisvaltiota. Yhdistymisajatus ei siis ole mitenk\u00e4\u00e4n nuori, mutta Krossin mielest\u00e4 se on yh\u00e4 ajankohtainen.<\/p>\n\n\n\n
Viron on sulauduttava suurempiin rakenteisiin. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n perusteli sill\u00e4, ett\u00e4 ”nykyist\u00e4 suurempia meist\u00e4 ei voi tulla, koska olemme edelleen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet pikemminkin tuhoutua kansana kuin ryhty\u00e4 saamaan lapsia ennenkuin jokaisella on pankkitilill\u00e4\u00e4n miljoona tai satatuhatta tai edes kymmenentuhatta kruunua.” Viro ei selviydy yksin, eik\u00e4 vain talouttaan kohentamalla. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sillan on johdettava Suomeen, ei Ven\u00e4j\u00e4n, Saksan, Ruotsin tai Puolankaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Mutta ei liittoutuminenkaan yksin pelasta. Kansan itsens\u00e4 on ryhdist\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4, selvitt\u00e4v\u00e4, nostettava p\u00e4\u00e4ns\u00e4 pystyyn. Itsest\u00e4 – ei kohtalosta tai toisista – kaikki kuitenkin aina eniten riippuu.<\/p>\n\n\n\n
Kirjailijan tarkka silm\u00e4 ja ter\u00e4v\u00e4 kyn\u00e4 panee kantamaan huolta kansan hyvinvoinnista viel\u00e4 sit\u00e4kin huolellisemmin kuin presidentti Halosen per\u00e4\u00e4nkuuluttamat hyvinvointivaltion ajajat. Jos kansa juuttuu henkisille matalikoille, se tuhoutuu vaikka olisi kuinka hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa tahansa. Kross vaati kysym\u00e4\u00e4n milt\u00e4 me suomalaiset ja virolaiset n\u00e4yt\u00e4mme kolmen tai nelj\u00e4nsadan vuoden kuluttua?<\/p>\n\n\n\n
Jaan Kross ihmettelee asuuko Suomessa silloin helppohintaisempi, latistuneempi, vetel\u00f6ityneempi (kuten my\u00f6hemm\u00e4t sukupolvet mielest\u00e4mme aina ovat) kansa joka onneksi kuitenkin viel\u00e4 on itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4? Krossin testamentti meille suomalaisille ja virolaisille sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 puritaanisen itsepuhdistumisen vaatimuksen. Etteiv\u00e4t kansamme vain muuttuisi sellaisiksi, ”joksi nyky\u00e4\u00e4n olemme niin vauhdilla kehittym\u00e4ss\u00e4: ulosp\u00e4in liehakoiviksi, kesken\u00e4\u00e4n toraileviksi (ja liehakoiviksi ja toraileviksi tietenkin virheit\u00e4 vilisev\u00e4ll\u00e4 englannilla) – ihanteettomien keinottelijoiden laumaksi.”<\/p>\n\n\n\n
Jaan Krossin kirjallinen skaala ylt\u00e4\u00e4 sarkastisesta huumorista viilt\u00e4vimp\u00e4\u00e4n tragiikkaan. Ajatus sillasta nostattaa pinnalle unelmat. Toivoa on niin kauan kuin jaksamme unelmoida.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 100200 Suomessa arvostetaan rehellisyytt\u00e4 ja n\u00f6yryytt\u00e4. Viestint\u00e4tutkija Erkki Karvonen tulkitsi, ett\u00e4 Tarja Halosen presidenttitien pohja valettiin juuri n\u00e4ill\u00e4 peruskivill\u00e4. Uusi presidentti ei ole vain olevinaan rehellinen ja n\u00f6yr\u00e4 vaan h\u00e4n on rehellinen ja n\u00f6yr\u00e4. H\u00e4n on sit\u00e4 mit\u00e4 me suomalaiset toivoisimme my\u00f6s itse osaavamme olla. Esko Aho on varmasti retoriikassa Halosta parempi, puhujana … <\/p>\n