Puntari 10.3.2000<\/p>\n\n\n\n
En taida p\u00e4\u00e4st\u00e4 virolaisista kirjailijoista helpolla eroon, en sitten mill\u00e4\u00e4n. Viime viikkoina on ensin pit\u00e4nyt m\u00e4rehti\u00e4 heist\u00e4 tunnetuimman; Jaan Krossin ajatuksia. Toinenkin virolainen ajattelija on etunimelt\u00e4\u00e4n Jaan, jonka ajatuksia en voi ohittaa. T\u00e4m\u00e4 toinen on Jaan Kaplinski.<\/p>\n\n\n\n
Jaan Kaplinski on ajanhengen arvioija. H\u00e4n antoi t\u00e4lle j\u00e4lkimodernin ajan j\u00e4lkeiselle ajalle ensin nimen ahdistelun aika. Kaikki n\u00e4et meit\u00e4 ahdistelevat, tarjoavat omia totuuksiaan ja pit\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 kohteenaan. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin Kaplinski kutsui p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 vuosisataamme estetiikan ajaksi, jossa arvot ovat vaihtuneet ja kauneudelle on annettu uusi arvosis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden arviointien j\u00e4lkeen en en\u00e4\u00e4 lainkaan yll\u00e4ttynyt, kun Kaplinski otti puheeksi typeryyden salat.Typeryys seuraa meit\u00e4 kehdosta hautaan, sill\u00e4 synnymme – ja usein kuolemmekin – tyhmin\u00e4 kuin saapas. H\u00e4n ihmettelee miksi tyhmyytt\u00e4 ei ole juuri lainkaan tutkittu? Viisautta tutkitaan, tunteita punnitaan, ajatuksia eritell\u00e4\u00e4n ja seksuaalisuuttakin mitataan millimetrin tarkkuudella, mutta jostakin syyst\u00e4 tyhmyydest\u00e4 ei haluta puhua.<\/p>\n\n\n\n
Tunnemeko loppujen lopuksi itsemme niin tyhmiksi, ettemme halua ottaa sit\u00e4 puheenaiheeksi? Tuleeko aihe liian l\u00e4helle vai tekeek\u00f6 se muuten liian kipe\u00e4\u00e4? Kaplinski viittaa virolaisen kirurgin Ludvig Puuseppin esimerkkilauseeseen: ”ei ole olemassa rakkautta, on vain rauhastoimintaa.” Tunteiden ja kokemuksen nime\u00e4mist\u00e4 rauhastoiminnaksi Kaplinski pit\u00e4\u00e4 tieteen typeryyten\u00e4. Jos tiedemies suhtautuu tieteeseen kritiikitt\u00f6m\u00e4sti ja huumorintajuttomasti h\u00e4nen v\u00e4itteens\u00e4 muuttuvat koomisiksi.<\/p>\n\n\n\n
Jokainen tuntee nahoissaan, ett\u00e4 rakkaus on jotakin muuta ja paljon enemm\u00e4n kuin vain jotakin rauhastoimintaa. Surun tai rakkauden vallassa el\u00e4v\u00e4 ihminen tuntee luissa ja ytimiss\u00e4 milt\u00e4 se tuntuu. My\u00f6s uskonnolliset tunteet ovat sill\u00e4 tavalla vahvoja ja syvi\u00e4 salaisuuksia , ettei niit\u00e4 voi mill\u00e4\u00e4n termeill\u00e4 selitt\u00e4\u00e4. Selitysyritykset saavat tuntemaan, ett\u00e4 selitt\u00e4j\u00e4 puhuu jostakin muusta asiasta kuin mist\u00e4 on kysymys. Tietysti uskovainenkin voi olla viisas tai typer\u00e4, kuten Kaplinski v\u00e4itt\u00e4\u00e4, mutta johtuuko se uskosta, se on kokonaan toinen juttu. Jos ilmaisee uskonsa tuputtamalla ja tosikkomaisesti, saa uskonkin helposti n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4aidolta ja ep\u00e4uskottavalta.<\/p>\n\n\n\n
Jos yliarvioi omia uskontotuuksiaan ja uskoo vain itse olevansa oikeassa, tahtomattaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen, ett\u00e4 muut ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Toisen v\u00e4h\u00e4tteleminen johtaa miltei poikkeuksetta halveksuntaan ja vihamielisyyteen. Jos oma teologia ja jumalausko panee ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n toisia ja v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n toisten l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4 totuuksia, on ehk\u00e4 aika mietti\u00e4 uudestaan oman uskonsa laatua.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 miten viisaskin voi menn\u00e4 vipuun ja viisaankin aivoissa voi olla typer\u00e4 kolkka, kertoo Kaplinskin esimerkki Martin Heideggerist\u00e4. Heideggerin uskottiin filosofiallaan nostattavan uusia tuulia kulttuurin taivaalle. H\u00e4nen luultiin kykeve\u00e4n avaamaan uusia n\u00e4k\u00f6aloja maailman toivolle. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin oivaltajana jolta Karl Jaspersit, Hannah Arendit ynn\u00e4 muut 1920-luvun lupaavat filosofit ammensivat innoitusta. Ja vaikka h\u00e4nen opettajansa Edmund Husserlkin varoitti h\u00e4nt\u00e4 ankarasti sotkeutumasta natsisaksan hullutuksiin, Heideggerin lankeemusta suureen tyhmyyteen ei mik\u00e4\u00e4n est\u00e4nyt. H\u00e4nest\u00e4 tuli natsien valtapolitiikan ihailija ja uhri, jonka valta tyystin sokaisi.<\/p>\n\n\n\n
Kukaan ei voinut ep\u00e4ill\u00e4 Heideggerin \u00e4ly\u00e4 ja lukeneisuutta. H\u00e4n oli varmasti viisas ihminen, jonka vain tyhmyys langetti suureen erehdykseen. Viisaasta filosofista tuli typerys, jolle kaikki variksetkin nauravat. Jaan Kaplinski vihjaa, ettei viisaus ole typeryyden vastakohta. Viisas on se, joka punnitsee ajatuksena ja osaa tarpeen tullen my\u00f6s nauraa – itselleenkin. Viisas n\u00f6yrtyy muuttamaan kantojaan, k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n takkiaan. Viisas oppii virheist\u00e4\u00e4n ja ottaa opikseen. Viisas on siis se, jolla syd\u00e4n on paikallaan.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Puntari 10.3.2000 En taida p\u00e4\u00e4st\u00e4 virolaisista kirjailijoista helpolla eroon, en sitten mill\u00e4\u00e4n. Viime viikkoina on ensin pit\u00e4nyt m\u00e4rehti\u00e4 heist\u00e4 tunnetuimman; Jaan Krossin ajatuksia. Toinenkin virolainen ajattelija on etunimelt\u00e4\u00e4n Jaan, jonka ajatuksia en voi ohittaa. T\u00e4m\u00e4 toinen on Jaan Kaplinski. Jaan Kaplinski on ajanhengen arvioija. H\u00e4n antoi t\u00e4lle j\u00e4lkimodernin ajan j\u00e4lkeiselle ajalle ensin nimen ahdistelun aika. … <\/p>\n