Papin puntari 040500<\/p>\n\n\n\n
Kohtalonyhteytt\u00e4 ja globaaleja unelmia. Ilkka Niiniluodon toimittama tuore kirja ruotii maailman henkist\u00e4 tilaa ja tulevaisuutta laajakulmaobjektiivin l\u00e4pi. Maailma ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jotta voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenoa, maailmaa tulee katsella silt\u00e4 kannalta mit\u00e4 se ei ole. Jos vaikkapa maailman kaikki meikki- ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6rahat pantaisiin hy\u00f6dylliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ruoka ja vesi saataisiin riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikille. Luonnonmukainen maatalous ja aurinkoenergia turvaisivat kest\u00e4v\u00e4n toimeentulon. Jos n\u00e4kisimme maailmamme enemm\u00e4n globaalina kohtalonyhteyten\u00e4, ihmissuku saattaisi sittenkin selviyty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun luin n\u00e4it\u00e4 Niiniluodon uutuusteesej\u00e4, mietin miksi ne tuntuvat niin kovin tutuilta? Vastaus l\u00f6ytyi pian. Uskonsalaisuuteen kuuluu kohtalonyhteys Jumalaan ja toinen toiseemme. Olemme luomisen perusteella erottamattomasti yht\u00e4. Luottamus kohtalonyhteen on palautettava. Kohtalonyhteys on oman ominaislaadun eli identiteetin ja ihmisyyden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Maailmaa ei ommella kokoon amerikkalaisella viihteell\u00e4 vaan ihmisen omimmalla ominaislaadulla.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in\u00e4 viikkoina juhlitaan rauhaa. Suomen rauhanliiton 80-vuotisp\u00e4ivill\u00e4 muistetaan Selma Anttilaa, L. Onervaa, Felix Iverseni\u00e4, Arvi Grotenfelti\u00e4 ynn\u00e4 muita 1920-luvun yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n vaikuttajia. Heid\u00e4n unelmistaan kasvoi Suomeen aktiivinen rauhanliike, jonka merkityst\u00e4 ei voi liioitella. Juhlaseminaarissa ja -kirjassa pohditaan rauhan tekemist\u00e4 globalisoituneessa maailmassa. My\u00f6s Loviisan rauhanfoorumin omaleimainen, toisenlainen rauhanty\u00f6 esitell\u00e4\u00e4n kirjassa. Rauhankasvatuksen ep\u00e4ilijoit\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelij\u00f6it\u00e4 on aina ollut, mutta rauhantekemisen arvoa se ei ainakaan v\u00e4henn\u00e4. Jos tahdot rauhaa, valmista rauhaa, kuuluu n\u00e4iden juhlien iskulause.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelmien ep\u00e4ileminen, kuusikymment\u00e4luvun kriittisyyden palauttaminen niinkuin muukin valtavirtoja vastaan k\u00e4yminen kysyy rohkeutta ja voimia. Uuden luominen vaatii muutosvastarinnan siet\u00e4mist\u00e4, annoksen luovaa hulluutta, jota ilman ei mit\u00e4\u00e4n uutta ikin\u00e4 syntyisik\u00e4\u00e4n. Tomi Kontio ja Johanna Vento toimittivat t\u00e4st\u00e4 aiheesta per\u00e4ti kirjan ja panivat sen nimeksi MOT MOT 99. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n runous on hulluutta. Tai – niinkuin Tuomas Nevalinna sen m\u00e4\u00e4rittelee – hulluudessa on kysymys metafyysiseen yksin\u00e4isyyteen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4st\u00e4 traagisesta yrityksest\u00e4 olla j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksin. Eli hulluus on vihonviimeinen keino palauttaa meid\u00e4t kohtalonyhteyteen toistemme kanssa. Ajatellaanpa mit\u00e4 tahansa sodan tai muun hulluuden vaihetta ihmiskunnan historiassa. V\u00e4kivaltaan ajaudutaan varmimmin silloin kun kadotamme suhteemme toisiimme ja omaan maailmaamme.<\/p>\n\n\n\n
Ihmisen pit\u00e4\u00e4 siis olla ”v\u00e4h\u00e4n hullu”, jotta maailma menisi eteenp\u00e4in. Hulluuden romantiikasta kirjoittava Lauri Sipil\u00e4 toteaa kuinka demokraattisen individualismin kulttuurissa kaikilla on periaatteellinen oikeus kaikkeen ja erityisesti vapahdukseen tavanomaisuudesta. Jokaisella on oikeus, jopa velvollisuus, olla omintakeisesti ja omaper\u00e4isesti sit\u00e4 mit\u00e4 on. Eli meill\u00e4 on aihe yksil\u00f6llisyyteen ja kiinnostavuuteen. Vaikka t\u00e4m\u00e4 toisten mielest\u00e4 saattaa tuntua hullulta tai hulluudelta, se taitaa sittenkin olla ainut tie uudistumiseen ja parempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Hulluus on siis er\u00e4\u00e4nlaiseen narrin rooliin suostumista. Puhdaspiirteisin esimerkki t\u00e4st\u00e4 on itsens\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4. Jos h\u00e4n ei olisi suostunut pukeutumaan narrin viittaan, miss\u00e4 olisi pelastus? Kierkegaard kirjoittaa miten er\u00e4\u00e4n teatterin kulisseissa syttyi tulipalo. Ilveilij\u00e4 s\u00e4nt\u00e4si n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle varoittamaan yleis\u00f6\u00e4. Kaikki pitiv\u00e4t kuitenkin varoitusta vitsin\u00e4 ja taputtivat. Seh\u00e4n oli vain ilveilij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mutta ilveilij\u00e4 yritti uudelleen, eik\u00e4 yleis\u00f6n riemulla ollut rajoja. Kierkegaard kertoo t\u00e4m\u00e4 todistaakseen miten hullusti me toimimme. Juuri n\u00e4in maailma tulee tuhoutumaan \u00e4lyp\u00e4iden osoittaessa suosiotaan siin\u00e4 uskossa, ett\u00e4 kaikki on vain pilaa.<\/p>\n\n\n\n
Niink\u00f6?<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 040500 Kohtalonyhteytt\u00e4 ja globaaleja unelmia. Ilkka Niiniluodon toimittama tuore kirja ruotii maailman henkist\u00e4 tilaa ja tulevaisuutta laajakulmaobjektiivin l\u00e4pi. Maailma ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jotta voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenoa, maailmaa tulee katsella silt\u00e4 kannalta mit\u00e4 se ei ole. Jos vaikkapa maailman kaikki meikki- ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6rahat pantaisiin hy\u00f6dylliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ruoka ja vesi saataisiin … <\/p>\n