{"id":463,"date":"2000-05-25T15:07:00","date_gmt":"2000-05-25T12:07:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=463"},"modified":"2023-05-07T15:07:51","modified_gmt":"2023-05-07T12:07:51","slug":"vastamyrkyt-rakkaus-ja-kuolema","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=463","title":{"rendered":"Vastamyrkyt – rakkaus ja kuolema"},"content":{"rendered":"\n
\"Rakkaus<\/figure>\n\n\n\n

Papin puntari 25.5.2000<\/p>\n\n\n\n

Otin k\u00e4teeni merkillisen kirjan. Miten niin kirja voi olla erikoinen, pitelenh\u00e4n niit\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4dess\u00e4ni, enk\u00f6 jo muka olisi niihin jos mihin tottunut. Mutta t\u00e4m\u00e4 liikemiesten l\u00e4hetysliiton kustantama juhlakirja on erilainen. Se poikkeaa muista. Muodoltaan se on ohut, korkea ja kapea. Ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n se on aivan poikkeava, t\u00e4ynn\u00e4 mietteit\u00e4, pohdintaa, esseit\u00e4. Sen kirjoittajista moni on minulle henkil\u00f6kohtaisesti tuttu. Yksi kirjoittajista on juuri kuollut, siksik\u00f6 h\u00e4nen ajatuksensa tuntuvat nyt niin el\u00e4vilt\u00e4. Kirjan esipuheessa sanotaan, ettei se pyrik\u00e4\u00e4n kertomaan mit\u00e4\u00e4n itse juhlijasta eli 80 vuotta sitten perustetusta l\u00e4hetysliitosta. Juhlakirja on kirjoitettu luotaamaan sielun syvyytt\u00e4 ja ajatuksen painavuutta, pureutumaan ihmisen mieleen ja henkeen talousel\u00e4m\u00e4\u00e4 tai muutakaan el\u00e4m\u00e4n arkista puolta unohtamatta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 merkillist\u00e4 kirjaa siivitt\u00e4v\u00e4t antiikin hyveet: viisaus, urhoollisuus, kohtuus ja oikeamielisyys. Ja kirjoitusten toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t keskiajan seitsem\u00e4n kuolemansynti\u00e4: ylpeys, ahneus, irstaus, kateus, juoppous, viha ja hengellinen laiskuus. Johdantosivulleen kirjan toimittaja on valinnut Raamatun sananlaskun: Kultaomenoita hopeamaljassa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.<\/p>\n\n\n\n

Kuten jo arvaat, t\u00e4m\u00e4 kirja teki minuun vaikutuksen. Se seuraa mukana laukussani. Luen sit\u00e4 napostellen, palasen kerrallaan sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. N\u00e4in se on kuulemma tarkoitettukin luettavaksi, ei ahmittavaksi vaan hitaasti, suorastaan aristokraattisesti maisteltavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kirjailija Torsti Lehtinen muistuttaa t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n syvimpien salaisuuksien todellisuudesta. Ne eiv\u00e4t hevill\u00e4 avaudu. Pit\u00e4\u00e4 olla rohkeutta astua totunnaisuuksien ulkopuolelle. Syvimmist\u00e4 asioista ei voi puhua tavanomaisesti, ne voidaan kohdata vain uskonnon, runouden tai taiteen kielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi todeta vaikka Valkon kirkolle pystytetyss\u00e4 kuvataiden\u00e4yttelyss\u00e4. Kun sanat loppuvat, taide tulee avuksi. Syntym\u00e4, kuolema, rakkaus, k\u00e4rsimys ja koko el\u00e4m\u00e4n tarkoitus j\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n mysteereiksi, salaisuuksiksi. Ihminen on itselleenkin salaisuus. Ja kuitenkin – kuten Oscar Wilde sanoo – usein syv\u00e4llisint\u00e4 on sittenkin pinta. Siksik\u00f6 vain koskettelemalla, hyv\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4, tulemalla ”pinnalle” vasta aavistaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 jotakin.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4 kaikkein kiinnostavin puoli on ladattu sanaan kaipaus. Ihminen on ruumiillistunut ik\u00e4v\u00e4. Aitous paljastuu parhaiten siin\u00e4 mihin ihminen kaipauksensa kohdistaa. Augustinus jo muistutti, ett\u00e4 syd\u00e4memme on levoton, kunnes se l\u00f6yt\u00e4\u00e4 levon Jumalassa. Jos kohdistaa kaipauksensa sellaiseen, mink\u00e4 voi saavutettuaan menett\u00e4\u00e4, joutuu menetyksen j\u00e4lkeen aloittamaan kaiken taas alusta. Syvin kaipaus ei t\u00e4yty sellaisesta mink\u00e4 voi saavuttaa: siksi syvimm\u00e4n kaipauksen kohteeksi ei kelpaa mik\u00e4\u00e4n muu kuin Jumala. H\u00e4nt\u00e4 ihminen ei voi saavuttaa eik\u00e4 menett\u00e4\u00e4: Jumalaa voi vain kaivata, l\u00e4hesty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaipauksen l\u00e4hisukulainen on intohimo. Jos se katoaa, el\u00e4m\u00e4 latistuu, ihminen masentuu. Pahinta olisi, jos muuttuisi pense\u00e4ksi. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys onkin yksi seitsem\u00e4st\u00e4 kuoleman synnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos ei v\u00e4lit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, miten voisi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 toisistakaan. Olisi kuolemansynti luopua kaipauksestaan ja antaa television el\u00e4\u00e4 puolestaan, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Torsti Lehtinen. Pense\u00e4n pikkuporvarillisuuden tehokkaimmat vastamyrkyt ovat rakkaus ja kuolema. Niiden kanssa painiessaan ihminen on omimmillaan, kiinni el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. On osattava rakastaa ja uskallettava tuntea my\u00f6s vihaa, jos haluaa tuntea olevansa elossa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen on lopulta sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi vain el\u00e4\u00e4. Loviisan Valkossakin aikoinaan vaikuttanut Tauno Matom\u00e4ki sanoo t\u00e4ss\u00e4 kirjassa oivaltaneensa lujuusopin v\u00e4lityksell\u00e4 jotakin el\u00e4m\u00e4n olemuksesta. H\u00e4n oli opiskeluaikanaan miettinyt opettajansa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4: ” Lujuusoppi on tiede, joka laskee, paljonko Seinen ranta notkahtaa, kun p\u00e4\u00e4sky laskeutuu Eiffel-tornin huippuun.” Matomak\u00e4i kertoo oppineensa ettei mik\u00e4\u00e4n rakenne kest\u00e4 pient\u00e4k\u00e4\u00e4n kuormaa, jollei se jousta.<\/p>\n\n\n\n

Kaipauksen, intohimon ja rohkeuden lis\u00e4ksi tarvitaan siis my\u00f6s joustoa.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Papin puntari 25.5.2000 Otin k\u00e4teeni merkillisen kirjan. Miten niin kirja voi olla erikoinen, pitelenh\u00e4n niit\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4dess\u00e4ni, enk\u00f6 jo muka olisi niihin jos mihin tottunut. Mutta t\u00e4m\u00e4 liikemiesten l\u00e4hetysliiton kustantama juhlakirja on erilainen. Se poikkeaa muista. Muodoltaan se on ohut, korkea ja kapea. Ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n se on aivan poikkeava, t\u00e4ynn\u00e4 mietteit\u00e4, pohdintaa, esseit\u00e4. Sen kirjoittajista … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-463","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=463"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":464,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/463\/revisions\/464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}