{"id":507,"date":"2000-10-12T15:19:00","date_gmt":"2000-10-12T12:19:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=507"},"modified":"2023-05-07T15:21:05","modified_gmt":"2023-05-07T12:21:05","slug":"kenen-joukoissa-seisot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=507","title":{"rendered":"Kenen joukoissa seisot?"},"content":{"rendered":"\n
\"Kenen<\/figure>\n\n\n\n

Papin puntari 121000<\/p>\n\n\n\n

Kiinalainen Gao Xingjian saa t\u00e4m\u00e4nvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Tie nobelistiksi voi olla pitk\u00e4, ehdokkaita on paljon, saajia v\u00e4h\u00e4n. Palkinnon arvoa ei v\u00e4henn\u00e4 sen saamisen vaikeus, ehdokkuuskin on jo jotain.<\/p>\n\n\n\n

Pekka L\u00e4hteenkorvan ja Jussi Pekkarisen selvityksen mukaan sek\u00e4 Paasikivi ett\u00e4 Kekkonen olivat l\u00e4hell\u00e4 Nobelin rauhanpalkintoa. Paasikiven ehdokkuutta perusteltiin rauhan ja sovinnon rakennusty\u00f6ll\u00e4, johon Suomen sodanj\u00e4lkeinen ulkopolitiikka nojasi. Paasikivelle anottu Nobel pidettiin yleis\u00f6lt\u00e4 – luultavasti my\u00f6s ehdokkaalta itselt\u00e4\u00e4n – niin salassa, ett\u00e4 vasta nyt nelj\u00e4nkymmen vuoden j\u00e4lkeen siit\u00e4 osataan puhua.<\/p>\n\n\n\n

Toisin oli Kekkosen kanssa. Kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kauko Sipponen kirjoitti jo ”kaiken varalta” Kekkoselle vastauspuheen, jota Kekkonen ei kuitenkaan koskaan saanut pit\u00e4\u00e4. Vaikka Henry Kissinger, Tage Erlander ja muut vaikutusvaltaiset tahot ehdottivat Kekkoselle Nobelia, Kekkosen kruunusta j\u00e4i t\u00e4m\u00e4 rauhant\u00e4hti i\u00e4ksi puuttumaan. Tikkaiden asentaminen UKK:n muistomerkille vuonna 2000 vihjaa hauskasti miten Kekkosen kiipeilyharrastus ei n\u00e4ytt\u00e4 ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Martti Ahtisaari on oma lukunsa. Ainakin Alpo Rusin mielest\u00e4 Ahtisaari pesee lajissa kuin lajissa presidenttikollegansa mennen tullen, ennen ja j\u00e4lkeen. Rusin rusikoima Koivisto ei p\u00e4\u00e4ssyt edes Nobel-ehdokkaaksi. Ahtisaaressa onkin rauhanpalkintoainesta ainakin Paasikiven tai Kekkosen verran. Ahtisaaren sukkulointi maasta toiseen on ollut kuitenkin niin vauhdikasta, ettei h\u00e4n kotimaisia rauhanpalkintoja liioin olisi ehtinyt noutamaankaan. Niin j\u00e4i Ahtisaarelta arvostettu Loviisan rauhanpalkintokin saamatta.<\/p>\n\n\n\n

Olen saanut kiinnostavan teht\u00e4v\u00e4n eritell\u00e4 Kekkosen ajan Suomea nuorisopapin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Olen luvannut kirjoittaa itsetietoisten kulosaarelaisten historiaan 60- ja 70-luvun tapahtumista. Kulosaari yritti kyll\u00e4 karistaa radikaalin joukkoliikehdinn\u00e4n p\u00f6lyt mahdollisimman kauas paratiisisaareltaan, mutta noina aikoina suomalainen porvari nukkui y\u00f6ns\u00e4 huonosti kaikkialla asuinpaikkaan katsomatta.<\/p>\n\n\n\n

1960 ja 1970-luvuilla oltiin avoimesti poliittisia, eik\u00e4 solidaarisuuden lippuja liehuteltu suinkaan pienieleisesti. Taistelu oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta jatkuu onneksi 2000-luvullakin, vaikka moni tuon ajan taistelija onkin tullut toisiin aatoksiin. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 niin presidentti, p\u00e4\u00e4- kuin ulkoministerikin ovat juuri n\u00e4it\u00e4 60-lukulaisia, joille rauha ja oikeudenmukaisuus ei my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n ole muuttunut kirosanaksi.<\/p>\n\n\n\n

Aulikki Oksasen laulu ”Kenen joukoissa seisot?” oli yksi tuon ajan symboli ”Ei yst\u00e4v\u00e4ni, ei synny rakkaus maailmaan odottaessasi taivaan armoa, vallanpit\u00e4jien s\u00e4\u00e4li\u00e4. Ei yst\u00e4v\u00e4ni, niin kauan kun leiv\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4 reik\u00e4 leipojan k\u00e4teen j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n rakkaudesta puhuminen pastorien houreeksi.”<\/p>\n\n\n\n

Ja laulu jatkuu: ”Pit\u00e4k\u00f6\u00f6t Leijonat makeiskorinsa! Puolueettomat humanistit korulauseensa! T\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 vastaan ei taistella kukkasin\u2026.” Aulikki Oksanen ei ollut ainut julkikapinallinen, jonka ruoska sattui kipe\u00e4sti papinkin nahkaan. Ylioppilasnuorison aito protesti paremman tulevaisuuden puolesta rakensi kuitenkin sit\u00e4 hyvinvointisuomea, josta nyt niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 nautimme.<\/p>\n\n\n\n

En ole viel\u00e4 ehtinyt kokonaan lukemaan unkarilaisen P\u00e9ter N\u00e1dasin kirjaa Er\u00e4\u00e4n sukuromaanin loppu. Hannu Launosen suomentama tuore kirja kertoo Unkarin vaikeimmista vaiheista, siit\u00e4 miten diktatuurin halvaannuttamat unkarilaiset sittenkin selvisiv\u00e4t. Heid\u00e4n 50- ja 60-lukunsa oli erilainen, vaikka nyt olemmekin jo tasajalkaa talsimassa yhdentyv\u00e4\u00e4n Eurooppaamme.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4heinen unkarisuhteemme antaa meille etuoikeuden vertailla sukukansojen selviytymist\u00e4 muutoksen Euroopassa. P\u00e9ter N\u00e1das muistuttaa meit\u00e4 suomalaisia hiljaisuuden tarpeellisuudesta, my\u00f6s Jumalan kokemisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kenen joukoissa seisot? Ajankohtainen kysymys my\u00f6s t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kirjailija N\u00e1dasin kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on P\u00e9ter Simon, Raamatun Pietari, kallio. Viittaus Raamatun suuntaan ei varmastikaan ole sattuma. Ei ainakaan turha. Ei mill\u00e4\u00e4n vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Papin puntari 121000 Kiinalainen Gao Xingjian saa t\u00e4m\u00e4nvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Tie nobelistiksi voi olla pitk\u00e4, ehdokkaita on paljon, saajia v\u00e4h\u00e4n. Palkinnon arvoa ei v\u00e4henn\u00e4 sen saamisen vaikeus, ehdokkuuskin on jo jotain. Pekka L\u00e4hteenkorvan ja Jussi Pekkarisen selvityksen mukaan sek\u00e4 Paasikivi ett\u00e4 Kekkonen olivat l\u00e4hell\u00e4 Nobelin rauhanpalkintoa. Paasikiven ehdokkuutta perusteltiin rauhan ja sovinnon rakennusty\u00f6ll\u00e4, johon Suomen … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-507","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/507","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=507"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/507\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":508,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/507\/revisions\/508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=507"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=507"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=507"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}