{"id":515,"date":"2000-11-01T15:22:00","date_gmt":"2000-11-01T13:22:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=515"},"modified":"2023-05-07T15:23:12","modified_gmt":"2023-05-07T12:23:12","slug":"sukulaisten-ja-sukukansojen-juhlapaiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=515","title":{"rendered":"Sukulaisten ja sukukansojen juhlap\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Papin puntari 1.11.2000<\/p>\n\n\n\n<p>Miksi ihmeess\u00e4 annamme Amerikan tunkea niin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti tajuntaamme? Juuri n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 presidentinvaalin\u00e4ytelm\u00e4 py\u00f6rii t\u00e4ss\u00e4 Billien ja Hillaryen lumemaassa sellaisella kiihkolla, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4kin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjolassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4n tavallista l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4n\u00e4. Vai mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 pakkaset antavat odottaa ja kes\u00e4sateet senkun jatkuvat?<\/p>\n\n\n\n<p>Irlannista Amerikkaan ja sielt\u00e4 meillekin levinnyt pakanallinen Halloween-hulina on t\u00e4ss\u00e4 lokamarraskuun taitteessa nostamassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Se on pyrkinyt kurpitsalyhtyineen ja luurankoineen vastaamaan h\u00e4t\u00e4isimpien juhlinnan tarpeeseen. Halloweenillakin on historiansa. Kelttiuskomusten mukaan n\u00e4et vuoden aikana kuolleiden henget saapuvat vuoden kuluttua vaatimaan uusia sieluja. Siksi tarvitaan naamareita ja muuta pelotetta jotteiv\u00e4t henget tunnistaisi ja veisi menness\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 pelon ja pelleilyn sekaisesta hengennostatuksesta ei puutu keveytt\u00e4 eik\u00e4 h\u00f6ss\u00f6tyst\u00e4. N\u00e4in piru muka pidet\u00e4\u00e4n aisoissa pelleillem\u00e4ll\u00e4 riivatusti.<\/p>\n\n\n\n<p>Halloweenin ajankohta ja nimi pyhien aatto (All Hallow`s Eve) viittaavat kuitenkin vahvasti meid\u00e4n pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4mme. Varmuuden vuoksi onkin j\u00e4lleen syyt\u00e4 kerrata pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4juhlan olemusta. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on h\u00f6mpp\u00e4juhlinnan t\u00e4ydellinen vastakohta. Juhlaperinteemme on niin syv\u00e4 ja rikas, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kyll\u00e4 joutuu ihmettelem\u00e4\u00e4n amerikkalaisen kevytmielisyyden &#8221;ostovoimaa.&#8221; Kunnon juhlat on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kunniassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistetaan ennen meit\u00e4 el\u00e4neit\u00e4. Viimeisen vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille sytytet\u00e4\u00e4n kirkoissa kynttil\u00e4t. Hautausmaat t\u00e4yttyv\u00e4t muistojen ja kaipausten kynttil\u00f6ist\u00e4. Riemuitseva seurakunta eli jo perille p\u00e4\u00e4sseet viett\u00e4v\u00e4t juhlaa perill\u00e4. Taisteleva seurakunta eli me, jotka olemme viel\u00e4 elossa, joudumme juhlimaan viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4 pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistamme erityisesti muualta Suomeen muuttaneita. 1980-luvun lopulla perusteltiin inkerinsuomalaisten paluumuuttoajatusta kunniavelalla. Saimme kymmenen vuoden aikana t\u00e4nne 20 000 inkerinsuomalaista. Monien n\u00e4iden suomenkielest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut tietoakaan, inkerinsuomalainen l\u00e4ht\u00f6kohta vain antoi aiheen Suomeen muutolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Inkerinsuomalaiset ja muut t\u00e4nne muuttaneet ovat meille arvokasta p\u00e4\u00e4omaa. Id\u00e4ntuntijoina he voivat luontevasti toimia sillanrakentajina Ven\u00e4j\u00e4n suuntaan. Suomalaisuus ei en\u00e4\u00e4 ole vain suomalaissyntyisyytt\u00e4 vaan yhteiskunnallista kansalaisuutta, joka tulevina vuosikymmenin\u00e4 varmasti saa yh\u00e4 kirjavampia vivahteita.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hisukukansoiksi laskemme inkerinsuomalaisten ja karjalaisten lis\u00e4ksi my\u00f6s Pietarin seudun virolaiset ja veps\u00e4l\u00e4iset. He asuvat maantieteellisesti l\u00e4hell\u00e4mme. Et\u00e4sukukansamme asuvat kauempana Volgan ja Uralin v\u00e4lill\u00e4. Pietarista 1200-1300 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 asuvat marilaiset tunnettaan my\u00f6s nimell\u00e4 tseremissit. Komilaiset (syrj\u00e4\u00e4nit, permjakit) sek\u00e4 udmurtit, votjakit ynn\u00e4 mordvalaiset painivat t\u00e4ss\u00e4 suomensukuisessa sarjassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Volgan ja Uralvuoriston v\u00e4lill\u00e4 lasketaan asuvan kolme miljoonaa sukulaistamme Marin, Komin, Udmurtian, Mordvan ja Bashkirian tasavalloissa. N\u00e4ill\u00e4 on oma suomensukuinen kielens\u00e4. Suomalaiset ovat jo kauan halunneet levitt\u00e4\u00e4 evankeliumia n\u00e4ille sukulaisilleen, mutta vasta nyt se on tullut mahdolliseksi. N\u00e4ihin maihin syntyneet seurakunnat ovat osa Inkerin kirkkoa, jonka toimintas\u00e4de ylt\u00e4\u00e4 Inkerinmaalta Siperiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on siis kaikkien Kristuksen kastettujen eli pyhien yhteinen juhlap\u00e4iv\u00e4. T\u00e4h\u00e4n joukkoon lasketaan kaikki, sek\u00e4 Halloweenin hullaannuttamat amerikkalaiset ett\u00e4 suomalaisugrilaiset sukulaisemme l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. T\u00e4h\u00e4n pelastettujen joukkoon kuuluvat erityisell\u00e4 tavalla ne verisukulaisemme, joille t\u00e4n\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sytyt\u00e4mme kynttil\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n<p>Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n<p>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Papin puntari 1.11.2000 Miksi ihmeess\u00e4 annamme Amerikan tunkea niin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti tajuntaamme? Juuri n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 presidentinvaalin\u00e4ytelm\u00e4 py\u00f6rii t\u00e4ss\u00e4 Billien ja Hillaryen lumemaassa sellaisella kiihkolla, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4kin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjolassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4n tavallista l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4n\u00e4. Vai mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 pakkaset antavat odottaa ja kes\u00e4sateet senkun jatkuvat? Irlannista Amerikkaan ja sielt\u00e4 meillekin levinnyt pakanallinen Halloween-hulina on t\u00e4ss\u00e4 lokamarraskuun taitteessa nostamassa &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=515\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-515","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=515"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":516,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions\/516"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}