{"id":523,"date":"2000-11-24T15:24:00","date_gmt":"2000-11-24T13:24:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=523"},"modified":"2023-05-07T15:25:11","modified_gmt":"2023-05-07T12:25:11","slug":"ennen-muuta-sita-muuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=523","title":{"rendered":"Ennen muuta sit\u00e4 muuta"},"content":{"rendered":"\n

Puntari 241100<\/p>\n\n\n\n

\"Maailman<\/figure>\n\n\n\n

Jotkut telealan yrityksen ovat alkaneet puhua ”el\u00e4m\u00e4nhallinnan kaukos\u00e4\u00e4timest\u00e4.” Se vihjaa, ett\u00e4 uudella teknologialla el\u00e4m\u00e4\u00e4 voisi sopivasti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mieleisekseen. Tekniset v\u00e4lineeth\u00e4n jos mitk\u00e4 helpottavat muuten niin rasittavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Tekniikalla voidaan siis s\u00e4\u00e4dell\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta ent\u00e4 jos tekniikka alkaakin s\u00e4\u00e4dell\u00e4 meit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Television kaukos\u00e4\u00e4din muutti katselutottumuksiamme. On helppo purjehtia kanavalta toiselle, valita ohjelmia, v\u00e4lill\u00e4 vilkaista tekstipuolelle, menn\u00e4 sinne ja t\u00e4nne ja sitten taas takaisin t\u00e4nne ja sinne. N\u00e4inh\u00e4n se kaukos\u00e4\u00e4din meit\u00e4 palvelee. Ja viel\u00e4 ennen nukahtamista voi puolitokkurassa kouraista ruudun pime\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Olisikin paha juttu, jos tekniikka p\u00e4\u00e4sisi ottamaan is\u00e4nn\u00e4n paikan. Autokin helpottaa liikkumista vain jos se pysyy hallinnassa. Jos hallitsematon vauhti ottaa otteen, koko el\u00e4m\u00e4 saattaa olla vaakalaudalla. Uuden teknologian tulo on aina ensisijaisesti kulttuuri- ja el\u00e4m\u00e4ntapakysymys. Kaikki keksinn\u00f6t puhelimesta tietokoneeseen ovat ensin kummastuttaneet ja sitten asettuneet palvelijan rooliinsa. Vastuu niiden roolista on meill\u00e4 ihmisill\u00e4, ei laitteilla. Kaukos\u00e4\u00e4dint\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 valvoa omaa kyky\u00e4mme s\u00e4\u00e4dell\u00e4 el\u00e4m\u00e4narvoja. Hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4 on osattava valita. Kuitenkin olisi harhaa luulla, ett\u00e4 ihminen kykenisi omin p\u00e4in tekem\u00e4\u00e4n aina oikeita valintoja. No, miten niin ei?<\/p>\n\n\n\n

Vilkaisu taaksep\u00e4in todistaa t\u00e4m\u00e4n kyvytt\u00f6myytemme. Jo 1700-luvun valistusfilosofit yllyttiv\u00e4t luottamaan j\u00e4rkeen. Seuraavalla vuosisadalla edistysusko kukoisti, vastausta el\u00e4m\u00e4n suuriin kysymyksiin etsittiin ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.1800-luvulla oltiin varmoja, ett\u00e4 sivistys toisi henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tullessaan. Edistysusko oli sen ajan iskusana. Protestiksi t\u00e4lle harhakuvalle suomalasiset her\u00e4tysliikkeetkin syntyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 nyt? Edistyksen tilalle on tullut taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn ideologia. Nyt uskotaan teknologian kehitykseen. Kun on rahaa ja vempaimia, onnen on pakko tulla. T\u00e4m\u00e4 kehitys n\u00e4kyy p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mmekin. Nyt ”investoimme” laitteiden lis\u00e4ksi my\u00f6s tunteisiin Kielikin muuttuu markkina- ja tekniikkahenkiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Olen silm\u00e4illyt mielenkiinnolla kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden tekstej\u00e4. Mihin uskovat Sami Parkkinen, Jusa Peltoniemi, Pirkko Saisio, Johanna Sinisalo, Eeva Tikka, Kjell West\u00f6? T\u00e4m\u00e4n jokavuotisen inventaarion haluan tehd\u00e4 saadakseni lis\u00e4vinkki\u00e4 mihin me suomalaiset olemme nyt menossa?<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan kun n\u00e4it\u00e4 punnitsen lehdet ylist\u00e4v\u00e4t Kalle P\u00e4\u00e4talon tuotteliaisuutta lainkaan kyseenalaistamatta p\u00e4\u00e4talolaisen proosan keskinkertaisuutta. Mutta ajankuva sekin on. P\u00e4\u00e4talon mukana hautaan laskeutuu annos k\u00e4rsityn el\u00e4m\u00e4n, ehk\u00e4 kirjallisuutemmekin alemmuutta. P\u00e4\u00e4talo kirjoitti meist\u00e4 itsest\u00e4mme. Ihmek\u00f6 siis, ett\u00e4 moni suomalainen on niist\u00e4 kirjoista nauttinut yht\u00e4 paljon kuin Emil Zatopekin kultamitaleista Helsingin olympialaisissa (1952). P\u00e4\u00e4talon ja Zatopekin – tai viel\u00e4 n\u00e4it\u00e4kin enemm\u00e4n Armi Kuuselan universaalia maailmankauneutta – tarvittiin kohottamaan meit\u00e4 suomalaisia sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 alakulosta.<\/p>\n\n\n\n

Silloin ei viel\u00e4 osattu edes uneksia k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4 ja tekstiviestitkin rustattiin tikkukirjaimin ja l\u00e4hetettiin liikenteeseen kuoppaisia k\u00e4rriteit\u00e4 pitkin. Nyt aika on toinen, mutta ihminen on yh\u00e4 sama. Olisi erehdys luulla, ett\u00e4 markkinat ja teknologia toisivat onnen. Kun markkinat saavat vallan, kuka ne saa? Jos k\u00e4nnykk\u00e4 orjuuttaa, kuka muu k\u00e4rsii kuin ihminen itse?<\/p>\n\n\n\n

Pirkko Saision kilpailukirja Vastavalo palauttaa mieliin Euroopan hullun vuoden 1968. Meille 60-lukulaisille tutut \u00e4\u00e4nenpainot sinkoilevat Saision tekstiss\u00e4 ihastuttavalla tavalla. Vaikka en ole viel\u00e4 kaikkia ehdokaskirjoja ehtinyt lukea, olisin valmis my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n Finlandian Saisiolle. Eniten ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 h\u00e4n uskaltaa ep\u00e4ill\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 me nyt eniten ihailemme. El\u00e4m\u00e4\u00e4 ei hallita kaukos\u00e4\u00e4timell\u00e4 vaan jollakin aivan muulla.<\/p>\n\n\n\n

Sit\u00e4 muuta nyt tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puntari 241100 Jotkut telealan yrityksen ovat alkaneet puhua ”el\u00e4m\u00e4nhallinnan kaukos\u00e4\u00e4timest\u00e4.” Se vihjaa, ett\u00e4 uudella teknologialla el\u00e4m\u00e4\u00e4 voisi sopivasti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mieleisekseen. Tekniset v\u00e4lineeth\u00e4n jos mitk\u00e4 helpottavat muuten niin rasittavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Tekniikalla voidaan siis s\u00e4\u00e4dell\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta ent\u00e4 jos tekniikka alkaakin s\u00e4\u00e4dell\u00e4 meit\u00e4? Television kaukos\u00e4\u00e4din muutti katselutottumuksiamme. On helppo purjehtia kanavalta toiselle, valita ohjelmia, v\u00e4lill\u00e4 vilkaista tekstipuolelle, … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-523","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=523"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":524,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/523\/revisions\/524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}