{"id":535,"date":"2000-12-22T15:28:00","date_gmt":"2000-12-22T13:28:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=535"},"modified":"2023-05-07T15:28:54","modified_gmt":"2023-05-07T12:28:54","slug":"2001-tunteiden-inventaariovuosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=535","title":{"rendered":"2001 – tunteiden inventaariovuosi"},"content":{"rendered":"\n

Kolumni 22.12.2000<\/p>\n\n\n\n

\"Irlannissa\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Milloin vaihtuu vuosituhat? Vuosi sitten kinasteltiin siit\u00e4 alkaako uusi vuosituhat vuonna 2000 vai 2001? Laskutavasta riippumatta ainakin vuosituhatluku vaihtui jo vuosi sitten ja yht\u00e4 varmasti k\u00e4\u00e4ntyy historian lehti – viimeist\u00e4\u00e4n nyt – uudelle vuosituhannelle. RIEMUVUOSI 2000 jatkuu ensi p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Uuden vuosituhannen huuma ei hetkess\u00e4 haihdu, el\u00e4m\u00e4ntapa on muuttunut, toivon vuosituhat on tuonut tullessaan muutoksen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 joulu on erilainen. My\u00f6s juhlatavat ovat muuttuneet. Uusi jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 palauttaa vanhaa kunniaan. Joulua valmistava adventti on nyt oleva karnevalistisen pikkujouluh\u00f6ss\u00f6tyksen sijasta entist\u00e4 korostuneemmin paastonaikaa. Jouluaattonakaan ei viel\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 itse asiaan, silloin viel\u00e4 tyydyt\u00e4\u00e4n lukemaan joulun profetioita. Pyh\u00e4n\u00e4 jouluy\u00f6n\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4\u00e4 enkelten messua seuraa jouluaamun paimenten messu. Vasta joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kansan messussa kaikki joulun juhlijat kohtaavat.<\/p>\n\n\n\n

Toinen joulup\u00e4iv\u00e4 nostattaa marttyyri Stefanuksen muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esiin tulen ja veren punaiset s\u00e4vyt. Kamppailu, vastustajien siet\u00e4minen ja vastusten voittaminen kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Apostoli Johannekselle omistettu kolmas joulup\u00e4iv\u00e4 sek\u00e4 Jeesuksen pakolaisuudesta ja lasten viattomuudesta muistuttava nelj\u00e4s joulup\u00e4iv\u00e4 ovat my\u00f6s nousussa. Kolmas ja nelj\u00e4s joulup\u00e4iv\u00e4 ovat juhlap\u00e4ivi\u00e4. Yli kahdensadan vuoden tauon j\u00e4lkeen (1772-) ne halutaan nostaa jumalanpalvelusp\u00e4iviksi. Jouluperinteen renessanssi muistuttaa, ett\u00e4 juhlat kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja niit\u00e4 tulisi my\u00f6s viett\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka juhlia kuinka lis\u00e4tt\u00e4isiin, arkitodellisuus ei hellit\u00e4. T\u00e4t\u00e4 RIEMUVUODEN joulua oli suunniteltu vietett\u00e4v\u00e4ksi tavallista juhlallisemmin juuri Betlehemiss\u00e4, Jeesuksen syntym\u00e4kaupungissa. Palestiinalaisten hallitsema ja israelilaisten saartama Betlehem oli kuitenkin liian tulenarka t\u00e4m\u00e4n joulun juhlapaikaksi. Pyhiinvaeltajat loistivat poissaolollaan ja hotellit ammottivat tyhjyytt\u00e4\u00e4n. Nyt olisi ollut sijaa majataloissa, mutta Rauhanruhtinaan oli paettava viett\u00e4m\u00e4\u00e4n 2000-vuotisjuhliaan NATOn, Euroopan unionin ja muiden rauhanturvaajien takaamille rauhallisemmille alueille.<\/p>\n\n\n\n

Jouluna 2000 uutiset toistivat lausetta: ”Joulu on peruutettu Betlehemiss\u00e4.” Jerusalem on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyh\u00e4 kaupunki. Se ettei Betlehemiss\u00e4 uskalleta juhlia joulua eik\u00e4 rauhantuojalla itsell\u00e4\u00e4n ole sijaa omalla kotiseudullaan, kertoo miten heikosti olemme kristittyin\u00e4 pukeutuneet rauhantekij\u00e4n rooliimme. Niit\u00e4, jotka ottavat todesta Jeesuksen antaman rauhantekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n yh\u00e4. .Loviisan rauhanfoorumin olemassaoloakin saatetaan ihmetell\u00e4, mit\u00e4 varten? Moni on k\u00e4ynyt minunkin korvaani kuiskaamassa: lopeta jo tuo rauhasta puhuminen, eih\u00e4n se ole en\u00e4\u00e4 muotiakaan. Olen vastannut sanomalla, etteiv\u00e4t ne Jeesuksen opit aina ennenk\u00e4\u00e4n ole muodin per\u00e4ss\u00e4 joutaneet juoksemaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka monet kristityt ovat l\u00e4nsimaissa omaksuneet konservatiivisia yhteiskunnallisia arvoja, ja jotkut fundamentalistiset ryhm\u00e4t ovat nousseet jopa rauhanty\u00f6t\u00e4 vastaan, on kristittyjen osallistumista 1900-luvun rauhanrakennusty\u00f6ss\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Rauhanruhtinas itse ei salli varustautumista vaan kielt\u00e4\u00e4 suoraan tekem\u00e4st\u00e4 pahalle vastarintaa. Mutta moni on halunnut hyp\u00e4t\u00e4 Raamatussa t\u00e4m\u00e4n kohdan yli, koska se niin huonosti sopii itse\u00e4\u00e4n liioittelevan itsekk\u00e4\u00e4n ajattelun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n\n\n\n

Tore Modeen vertaili kolmannen joulup\u00e4iv\u00e4n lehtikolumnissaan (Hbl 27.12.2000) eurooppalaisten kaupunkien henke\u00e4 ja v\u00e4itti Helsinginkin muuttuneen viime vuosisadalla ilottomaksi kaupungiksi. Ennen sen kaduilla kaikunut monikielinen leikki ja seurael\u00e4m\u00e4 on muuttunut vakavaksi yksitotisuudeksi. Kun hyv\u00e4t pukeutumis- ja el\u00e4m\u00e4ntavat katoavat, katoaa samalla el\u00e4m\u00e4\u00e4 niin monin tavoin rikastuttava tyylitaju, arvelee Modeen. Olen samaa mielt\u00e4, ilo on karkaamassa k\u00e4sist\u00e4mme ja ihan omaa syyt\u00e4mme, mutta minne? Ja miksi?<\/p>\n\n\n\n

Joulunpyh\u00e4t ja uuden vuosituhannen alku antavat aiheen koko el\u00e4m\u00e4n, my\u00f6s tapojen ja tunteiden inventaarioon. Toivon vuosituhat on alkanut, edess\u00e4 on entist\u00e4 parempaa ja valoisampaa. Miten hyv\u00e4\u00e4 ja miten valoisaa, se riippuu eniten meist\u00e4 itsest\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kolumni 22.12.2000 Milloin vaihtuu vuosituhat? Vuosi sitten kinasteltiin siit\u00e4 alkaako uusi vuosituhat vuonna 2000 vai 2001? Laskutavasta riippumatta ainakin vuosituhatluku vaihtui jo vuosi sitten ja yht\u00e4 varmasti k\u00e4\u00e4ntyy historian lehti – viimeist\u00e4\u00e4n nyt – uudelle vuosituhannelle. RIEMUVUOSI 2000 jatkuu ensi p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Uuden vuosituhannen huuma ei hetkess\u00e4 haihdu, el\u00e4m\u00e4ntapa on muuttunut, toivon vuosituhat on tuonut tullessaan … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-535","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=535"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":537,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions\/537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=535"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=535"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=535"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}