Papin puntari 7.1.1999<\/p>\n\n\n\n
Viereisest\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kuulin railakkaan arvioinnin Suomen nykytilasta. Kaikkitiet\u00e4v\u00e4 naisihminen siin\u00e4 valitti, ett\u00e4 nyt se ”Suomi on sitten myyty Euroopalle, olemme en\u00e4\u00e4 vain vuokralla.” Sanoja tarkotti varmasti sitoutumistamme Euroopan unioniin ja euroon, kaikki oma on mennytt\u00e4\u00e4 h\u00e4n tuntui tuumivan.<\/p>\n\n\n\n
Luopuminen omasta rahasta on ollut my\u00f6s meille suomalaisille historiallinen itsen\u00e4isyyden symboli. Muistan miten Viron vapautumisen aikoihin virolaiset yst\u00e4v\u00e4mme iloitsivat kun oma lippu taas vedettiin salkoon. Mammelaulua lauletiin ja maljoja kohotettiin. Mutta sit\u00e4kin suurempi muutos koettiin kun Eesti krooni saatiin hyppysiin ja oma valuutta alkoi vahvistumisensa. Luopuminen omasta rahasta voi ensialkuun tuntua menetykselt\u00e4. Ehk\u00e4 pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle se tuntuukin voitolta kuten Euroopan unionin j\u00e4senyys yh\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 keotaan. Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ruotsalaisille ja monille muille, jotka ottavat meist\u00e4 mallia.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden vaihtuessa Suomi on noussut Saksan ja edellisen puheenjohtamaan It\u00e4vallan kanssa Euroopan unionin johtotroikkaan. Suomi on saanut teht\u00e4v\u00e4kseen liputtaa yhdess\u00e4 n\u00e4iden kanssa Euroopan unionille my\u00f6s ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksiss\u00e4. Suomi puhdistaa kasvojaan valmistautuessaan vuoden j\u00e4lkipuoliskolla koittavaan EU:n puheenjohtajakauteen.<\/p>\n\n\n\n
Suomea on kutsuttu Euroopan unionissa ”luokkansa paras oppilas”-arvonimelle\u00e4. Suomalaiset ahkeroivat m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti Eurooppansa hyv\u00e4ksi. Mutta eiv\u00e4t vain valtiot vaan my\u00f6s \u2013 ja ennenmuuta – ihmiset yhdentyv\u00e4t Eurooppaan. Oli ilo huomata miten monesta Euroopan ja maailman maasta tuli joulupostin mukana meille menestyksen ja onnentoivotuksia Loviisalle. Ihmisten Euroopassa yhteydet solmitaan henkil\u00f6tasolla. Paikallistasolla rakennetut vuorovaikutukset kuuluvat yhteydenpidon aateliin.<\/p>\n\n\n\n
Niin nytkin. Romanianunkarilainen piispa \u00c0rp\u00e1d Mozes on tuomassa tuoreita terveisi\u00e4 rovastikuntaamme ja seurakuntaamme. Arkkipiispa Jukka Paarman virkaanvihkiminen lenn\u00e4tti piispa Mozeksen Suomeen ja vanhat loviisayhteydet puolestaan toivat h\u00e4net pariksi p\u00e4iv\u00e4ksi vieraaksemme. Romanian sini-kelta-punainen trikolorityyppinen lippu liehuu n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Unkarin lipun rinnalla \u00c0rp\u00e1d Mozeksen kunniaksi. Sininen muistuttaa taivaan sinisyydest\u00e4, keltainen maan mineraalirikkauksista. Punainen v\u00e4ri viittaa uhrimieleen, jota Romaniankin historia on pitkin matkaa kysynyt.<\/p>\n\n\n\n
Loppusyksyst\u00e4 Suomessa vieraillut Romanian nykyinen presidentti Emil Constantinescu vakuutteli meille, ett\u00e4 unakrilaisv\u00e4est\u00f6n asema Transilvaniassa on parantunut. Mozekselta saamme varmasti kuulla miten luotettavia h\u00e4nen presidenttins\u00e4 tuomat vakuuttelut olivat.<\/p>\n\n\n\n
Romanailaiset ovat tunteneet historiallista yhteenkuuluvuutta etel\u00e4isen Euroopan romaanisia kieli\u00e4 puhuviin maihin. Periytyyh\u00e4n Romanian kieli latinasta ja valtion nimi Romania tarkoittaa roomalaisten maata. Mutta Romanian halkaiseva Karpaattien vuoristo j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toiselle puolelle vuoristoa Transilvanian alueen, joka on vanhastaa sitoutunut Unkariin. Vaikka historia on heitellyt Transilvaniaa milloin mihinkin, sen unkarihenkisyydest\u00e4 ei yksinkertaisesti voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n\n\n\n
Kun Kaarle II luopui kruunusta poikansa Mikael I:n hyv\u00e4ksi ja neuvostoliitto miehitti Romanian (1944) lehti k\u00e4\u00e4ntyi totalitarsinmin suuntaan. Varsovan liiton ja SEV:in j\u00e4senen\u00e4 Romania oli osa it\u00e4blokkia, vaikkakin se noudatti koko ajan omaper\u00e4ist\u00e4 ulkopolitiikkaa. Vuodesta 1965 Nicolae Causescu piti maata loistokkaassa keisarinotteessaan. Kaikkialle soluttautunut salainen poliisi Securitate vaiensi kansan, joka kulki johtajansa talutusnuorassa aina Ceausescun kaatumiseen (1989) asti.<\/p>\n\n\n\n
Pr\u00f6yst\u00e4ilev\u00e4 el\u00e4m\u00e4 velkaannutti valtion. Sitten vy\u00f6t\u00e4 kiristettiin, velat maksettiin, kansa k\u00e4rsi. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys kanavoitiin v\u00e4hemmist\u00f6kansallisuuksiin, unkarilaisiin, saksalaisiin ja mustalaisiin. Ei siis ollut ihme, ett\u00e4 unkarilais-saksallaisella Transilvanian alueella Brasovissa ja Timisoarassa kansa vihdoin nousi kapinaan. Protestilipun heiluttajista yksi tunnetuimpia oli piispa L\u00e1szl\u00f3 T\u00f6k\u00e9s, jonka peloton toiminta loi kansannousulle tilaa. N\u00e4iss\u00e4 tunnelmissa Maailmanmaineeseen noussut Laszlo T\u00f6kes tuli 1990 Loviisaan vastaanottamaan Kalevi Sorsan k\u00e4dest\u00e4 Loviisan I rauhanpalkinnon.<\/p>\n\n\n\n
Vastakkainasettelu jatkuu yh\u00e4. Hallituksen vastaisia mielenosoituksia yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4kipakolla tukahduttaa. Oppositiosta kuuluu my\u00f6s vaatimuksia kuningas Mikaelin (76) vallan palauttamiseksi. On mielenkiintoista kuulla mill\u00e4 mielell\u00e4 unkarilaisv\u00e4est\u00f6 nyt Transilvaniassa el\u00e4\u00e4. Jukka Paarman juhla ja sit\u00e4 my\u00f6ten \u00c0rp\u00e1d Mozeken Loviisan matka osuvat mielekinntoiseen aikaan.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hyninen<\/p>\n\n\n\n
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 7.1.1999 Viereisest\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kuulin railakkaan arvioinnin Suomen nykytilasta. Kaikkitiet\u00e4v\u00e4 naisihminen siin\u00e4 valitti, ett\u00e4 nyt se ”Suomi on sitten myyty Euroopalle, olemme en\u00e4\u00e4 vain vuokralla.” Sanoja tarkotti varmasti sitoutumistamme Euroopan unioniin ja euroon, kaikki oma on mennytt\u00e4\u00e4 h\u00e4n tuntui tuumivan. Luopuminen omasta rahasta on ollut my\u00f6s meille suomalaisille historiallinen itsen\u00e4isyyden symboli. Muistan miten Viron … <\/p>\n