Papin puntari 20.1.1999<\/p>\n\n\n\n
Pietil\u00e4n Sakke, alias j\u00e4\u00e4kiekkovalmentaja Sakari Pietil\u00e4 kertoi t\u00e4ss\u00e4 tannoin miten joukkue valmennetaan parhaaseen mahdolliseen menestykseen. Joukkuepeliss\u00e4 avainsana on yhteispeli. Latinankielinen termi Viribus uniti (=yhteisvoimin) on t\u00e4ytt\u00e4 totta urheilussa kuten muussakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
No, mit\u00e4 Sakke neuvoi? H\u00e4n sanoi ett\u00e4 tasapainoinen joukkuetoiminta ei ole yksil\u00f6llisyyden vastakohta. Porukassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tulokseen jos yksil\u00f6t osaavat arvostaa toisiaan. Jos j\u00e4\u00e4 kerj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n arvostusta muilta ja keskittyy vain itseens\u00e4, se ei luo yhteishenke\u00e4. Mutta jos onnistuu kilpailemaan siin\u00e4, miten kekseli\u00e4\u00e4sti voi antaa arvoa toisille, tulosta alkaa heti synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s runoilijailta voi saada vinkkej\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoon. Lauri Viita kutsuu tehokasta toimintaa johonkin kohdistuvaksi ep\u00e4oikeudenmukaisuudeksi. Ei ole tasa-arvoista eik\u00e4 oikeudenmukaista, kun valmentaja joutu j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkun pelaajan rannalle. Kaikki eiv\u00e4t voi aina pelata. Kaikki eiv\u00e4t voi olla keskushy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4, tarvitaan my\u00f6s puolustajia.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4\u00e4n joukkuehenkeen on siis mahdutettava eriarvoisuuden ja erilaisuuden sietoa. On opittava olemaan my\u00f6s sivussa, ei aina ensimm\u00e4isen\u00e4. Pietil\u00e4 viittaa runoilijan neuvoon ja kehottaa ottamaan riskej\u00e4: ” Jos tavoittelemme ainoastaan sopua ja harmoniaa, niin sit\u00e4 kauemmin olemme olleet vainajia.” Menestyminen kysyy siis rosoa, repe\u00e4misen ja kriisin siet\u00e4mist\u00e4, ei harmoniaa. El\u00e4m\u00e4n parhaimmat j\u00e4nnitteet syntyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 sied\u00e4mme toisiamme puutteellisina, ep\u00e4t\u00e4ydellisin\u00e4 ja monella tavalla keskener\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4\u00e4kiekossakin tarvitaan tavoitteellisuutta, intoa ja rasitukseen suostumista. Yksikin vongertelija voi t\u00e4rvell\u00e4 koko joukkueen. Pietil\u00e4 vertaa joukkuetta perunas\u00e4kkiin, jossa on yksi m\u00e4t\u00e4 peruna. Siit\u00e4 saattaa seurata, ett\u00e4 koko s\u00e4kki mustuu ja pilaantuu. Siksi juuri min\u00e4, se ainutlaatuinen peruna, olen t\u00e4rke\u00e4 en vain itsen vaan koko s\u00e4kin kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Toisen esimerkin otan Vanhan Testamentin maailmasta. Opiskelutoverini Timo Veijola on ylennyt raamatunselitysopin professoriksi Helsingin yliopistoon. Veijola kertoo miten professori voi v\u00e4liin masentua ja menett\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nilonsa. Vakava depressio johtuu usein siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen tuntee tulleensa hyl\u00e4tyksi. Itsemurha on hyvin usein seurasta siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hin ihmiseni ei en\u00e4\u00e4 olekaan kiinnostunut minusta. Syrj\u00e4\u00e4n joutuminen vasten tahtoaan on el\u00e4m\u00e4n raskaimpia kokemuksia. Pirjo H\u00e4ggmanin olympiatuli sammui ja urheiluinto hiipui, kun yleinen mielipide vaati h\u00e4net syrj\u00e4\u00e4n kalliiksi k\u00e4yneist\u00e4 olympiaympyr\u00f6ist\u00e4. Usein syrj\u00e4\u00e4n joutumisen syy ei riipu itsest\u00e4 vaan olosuhteista. Mutta miten selviyty\u00e4 siit\u00e4 eteenp\u00e4in, riippuu aina eniten itsest\u00e4, ei olosuhteista. Kriisi nostaa useimmiten el\u00e4m\u00e4n olennaisimmat puolet arvoonsa, siksi kritiikiss\u00e4 ja kriisiss\u00e4 on aina oma siunaksensa.<\/p>\n\n\n\n
Timo Veijola luettelee pitk\u00e4n rivin masentuneita raamatunhenkil\u00f6it\u00e4. Martti Ahtisaari ei ole ensimm\u00e4inen suosiotaan menett\u00e4nyt kansanjohtaja. Israelin ensimm\u00e4inen kuningas Saul joutui jo hallituskautensa alussa Jumalan ep\u00e4suosioon. My\u00f6s omat lapset Jonatan ja Mikal rakastuivat is\u00e4n viholliseen Daavidiin ja is\u00e4 tunsi todella tulleensa hyl\u00e4tyksi. Sodank\u00e4ynti filistealaisia vastaan oli ep\u00e4onnistunut, lopulta Saul heitt\u00e4ytyi miekkaansa. Raamatussa Abimelek ja kuningas Simri tekev\u00e4t my\u00f6s itsemurhan. Juudas Iskariotin itsetuhon muistamme parhaiten. Depressio vie rohkeuden ja el\u00e4m\u00e4nhalut.<\/p>\n\n\n\n
Mutta my\u00f6s menestys saattaa masentaa. Saavutettuaan loisteliaan voiton Karmelinvuorella profeetta Elia vaipui syv\u00e4\u00e4n masennukseen. Tai mit\u00e4 tunsi profeetta Joona? Kun Niiniven asukkaat tekiv\u00e4t parannuksen, k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ja v\u00e4lttiv\u00e4t Jumalan tuomion, Joona ”panee t\u00e4m\u00e4n kovin pahakseen” ja masentuu. Kutsumustietoisen profeetta Jeremiaan tiedet\u00e4\u00e4n samoin vajoneen ajoittain syv\u00e4\u00e4n itses\u00e4\u00e4liin. Valituslaulut veisaavat masentuneiden ihmisten virtt\u00e4. Kirkon historia on t\u00e4ynn\u00e4 tappioita ja taisteluita kokeneita henkil\u00f6it\u00e4. Miten me ja aikamme voisimme p\u00e4\u00e4st\u00e4 yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4? T\u00e4t\u00e4 kohta p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 vuosiataamme pidet\u00e4\u00e4n maailmanhistorian tuhoisimpana ajanjaksona. Miten kohdata t\u00e4m\u00e4 kaikki masentava masentumatta?<\/p>\n\n\n\n
Nyt elett\u00e4v\u00e4 ekumeeninen rukousviikko rohkaisee el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, siet\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisuutta, hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Jumalan perheen kirjavuuden ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen rikkauden. Jo luomisen perusteella olemme perusolemukseltamme yht\u00e4. Mutta t\u00e4h\u00e4n ykseyteen kuuluu anteeksianto ja rakkaus, erilaisuuden siet\u00e4minen ja suostuminen siihen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmatka sujuu aina parhaiten rattoisassa seurassa toisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 20.1.1999 Pietil\u00e4n Sakke, alias j\u00e4\u00e4kiekkovalmentaja Sakari Pietil\u00e4 kertoi t\u00e4ss\u00e4 tannoin miten joukkue valmennetaan parhaaseen mahdolliseen menestykseen. Joukkuepeliss\u00e4 avainsana on yhteispeli. Latinankielinen termi Viribus uniti (=yhteisvoimin) on t\u00e4ytt\u00e4 totta urheilussa kuten muussakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. No, mit\u00e4 Sakke neuvoi? H\u00e4n sanoi ett\u00e4 tasapainoinen joukkuetoiminta ei ole yksil\u00f6llisyyden vastakohta. Porukassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tulokseen jos yksil\u00f6t osaavat arvostaa toisiaan. … <\/p>\n