Papin puntari 1999-03-03<\/p>\n\n\n\n
Heidi Hautala on juuri aloittanut toisen presidenttikautensa Suomen tsavallan presidenttin\u00e4. Teologian tohtori, dosentti Outi Lehtipuu on valittu Jukka Paarman j\u00e4lkeen Suomen ensimm\u00e4iseksi naisarkkipiispaksi. Naiset ovat vihdoin nouseet osaansa ja ottaneet vallan el\u00e4kel\u00e4istyneest\u00e4 Suomestamme. Nyt, vuonna 2012 monilla t\u00e4rkeill\u00e4 el\u00e4m\u00e4naueilla vastuu on siirtynyt naisille, papeistakin vain pienenev\u00e4 osa on en\u00e4\u00e4 miehi\u00e4. Ep\u00e4toivoisesti yritet\u00e4\u00e4n laatia mieskiinti\u00f6it\u00e4 \u2013 n\u00e4ytt\u00e4isih\u00e4n se paljon somemmalta ja tasapuolisemmaltakin, jos eduskunnassa, hallituksessa ja yhti\u00f6iden hallintoneuvostoissa olisi sent\u00e4\u00e4n jokunen miespolokin tasaarvon ja demoktriatian takuumiehin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Naisasialiike voimistui 1800-luvulla. T\u00e4ll\u00e4 nyt p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4ll\u00e4 vuosisadallamme naiset ovat ker\u00e4nneet voimia, koonneet joukkojaan ja ensi vuosituhannella \u2013 heti alusta l\u00e4htien \u2013naiset sitten lopullisesti sanelevat miss\u00e4 kaappi seisoo ja kenen lauluja laueletaan. El\u00e4m\u00e4 muuttuu yksinkertaisesti kauniimmaksi, pehme\u00e4mm\u00e4ksi ja suloisemmaksi, sanalla sanoen naisellisemmaksi.<\/p>\n\n\n\n
Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aivan uuttakaan ole. Vuosisatojen saatossa naiset ovat olleet, jos ei nyt aivan kasap\u00e4in, niin kuitenkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin el\u00e4m\u00e4n polttopisteess\u00e4. En tarkoita vain jotakin Hildegard Bingenil\u00e4ist\u00e4 tai Euroopan historian merkkinaisia Italian suojeluspyhimyst\u00e4 Katarina Sienlaista tai espanjalaista naistohtoria Teresa Avilalaista. Heh\u00e4n nyt kovasti kilpailevat oman Pyh\u00e4n Birgittamme (1303-1373) kanssa Euroopan suojelijan arvonimest\u00e4. Kuuluisihan asiaan, ett\u00e4 vihdoin uusi ulja Eurooppamme siirtyisi Kyrilloksen, Methodioksen ja Benediktus Nursialaisen, miessuojelijoiden valtikan alta turvallisiin \u00e4idinhelmoihin. N\u00e4in muuttuisi Europpammekin kauniimmaksi ja herttaisemmaksi. Kaiken takana on nainen ja sill\u00e4 siisti.<\/p>\n\n\n\n
Nyt kansainv\u00e4lisen\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sisaruus ja solidaarisuus ovat voimissaan. Kun toukokuinen \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 enemm\u00e4n nojaa kodin, uskonnon ja is\u00e4nmaan perinteseen, maaliskuun kahdedeksantena naiset nousevat muistuttamaan yhteiskunnallisista v\u00e4\u00e4ryyksist\u00e4 ja uudistumistarpeista. Joissakin maissa naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 viel\u00e4 kamppaillaan naisten \u00e4nnioikeuden ja naisen aseman puolesta. Meill\u00e4 yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus saatiin jo vuonna 1906. Kansainv\u00e4list\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4\u00e4kin on meill\u00e4 vietetty miltei yht\u00e4 kauan, vuodesta 1914. Aluksi se joutui kilpailemaan \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n kanssa kansan suosiosta, mutta kun YK liitti sen naistenvuoden 1975 j\u00e4lkeen virallisten merkkip\u00e4iviens\u00e4 joukkoon ei naisilla ole ollut huolta vertaisjuhlastaan. Se kokoaa yhteen samanmieliset joukkojuhlintaan siin\u00e4 miss\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 keskittyy kotien ja sukujen kesken vietett\u00e4v\u00e4\u00e4n perhejuhlintaan.<\/p>\n\n\n\n
Tasan kymmen vuotta sitten naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 naiset j\u00e4rjestiv\u00e4t Suomen eduskunnan rappusille mielenosoituksen, jossa 17-p\u00e4inen ja 34-jalkainen lohik\u00e4\u00e4rme kiemureteli kohti parlamenttia huutaen samapalkkaisuutta ja tasa-arvoa vaativia iskulauseitaan. Naistenp\u00e4iv\u00e4 muistuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvasta kamppailusta.<\/p>\n\n\n\n
Mutta viel\u00e4kin enemm\u00e4n se muistuttaa el\u00e4m\u00e4nmy\u00f6nteisyydest\u00e4, perusarvoista rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja \u2013 rakkaudesta. Siksi naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s miehet juhlivat. Me onnittelemme naisiamme ja samalla muistamme ett\u00e4 sivistyksen ensimm\u00e4inen ehto on, ett\u00e4 olemme hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella ja pid\u00e4mme my\u00f6s naisemme hyv\u00e4ntuulisina. Siisp\u00e4: Pilkett\u00e4 silm\u00e4\u00e4n ja hymy\u00e4 huuleen \u2013 siit\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 juhlimaan..<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 1999-03-03 Heidi Hautala on juuri aloittanut toisen presidenttikautensa Suomen tsavallan presidenttin\u00e4. Teologian tohtori, dosentti Outi Lehtipuu on valittu Jukka Paarman j\u00e4lkeen Suomen ensimm\u00e4iseksi naisarkkipiispaksi. Naiset ovat vihdoin nouseet osaansa ja ottaneet vallan el\u00e4kel\u00e4istyneest\u00e4 Suomestamme. Nyt, vuonna 2012 monilla t\u00e4rkeill\u00e4 el\u00e4m\u00e4naueilla vastuu on siirtynyt naisille, papeistakin vain pienenev\u00e4 osa on en\u00e4\u00e4 miehi\u00e4. Ep\u00e4toivoisesti yritet\u00e4\u00e4n … <\/p>\n