Papin puntari 10.3.1999<\/p>\n\n\n\n
Miksi Ateenassa on paljon p\u00f6ll\u00f6j\u00e4? Ateenalainen komediakirjailija Aristofanes tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 turhan ty\u00f6n tekeminen on yht\u00e4 kuin kuljettaisi p\u00f6ll\u00f6j\u00e4 Ateenaan. Turhaa se on siksi, ett\u00e4 Ateenassa on jo muutenkin riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00f6ll\u00f6j\u00e4, lis\u00e4\u00e4 ei tarvita. P\u00e4\u00e4tin ottaa oppia Aristofanekselta ja lopettaa p\u00f6ll\u00f6jen kuljettamisen – ainakin toistaiseksi – kokonaan. Ululas Athenas ferre (= Vied\u00e4 p\u00f6ll\u00f6j\u00e4 Ateenaan) tarkoittaa, ett\u00e4 nyt tuli turhan ty\u00f6n tekemiselle piste.<\/p>\n\n\n\n
Ensi sunnuntai on ilon sunnuntai (laetare = iloitkaa). Olemme ehtineet paastonajan puoliv\u00e4liin ja nyt on aika vet\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n henke\u00e4. Pian alkava syv\u00e4paasto riisuu ja syvent\u00e4\u00e4. Mutta puolipaastosunnuntai sit\u00e4 ennen on er\u00e4\u00e4nlainen keidas. Paaston harmauden keskelle pilkist\u00e4\u00e4 nyt iloisesti nelj\u00e4s paastosunnuntai, ilon ja virkistyksen p\u00e4iv\u00e4. Sill\u00e4 on, kuten rakkaalla lapsella aina, monta nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Leip\u00e4sunnuntaiksi t\u00e4t\u00e4 kutsutaan siksi, ett\u00e4 evankeliumi kertoo Jeesuksen ruokkimisihmeest\u00e4, viisituhatta tuli ravituksi. Ajatus etenee ehtoolliseen, jossa uskoamme ravitaan Kristuksen todellisella l\u00e4sn\u00e4ololla. T\u00e4st\u00e4 johtuu p\u00e4iv\u00e4n tunnuskuvaksi valittu leip\u00e4koria sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n kantava kala.<\/p>\n\n\n\n
Kerran olimme puolipaastosunnuntaina Kairossa anglikaanisessa jumalanpalveluksessa. Kaikki naiset kukitettiin, laulettiin naiselle omistettuja lauluja ja muutenkin olo oli samanlainen kuin Suomessa \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 puolipaastona vanhastaan k\u00e4ytiin \u00e4idin luona virkist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4. Sis\u00e4oppilaitoksissa asuvat, palvelusv\u00e4ki ynn\u00e4 muut jotka eiv\u00e4t asuneet kotona, saivat puolipaastona mahdollisuuden k\u00e4yd\u00e4 \u00e4iti\u00e4 tapaamassa. T\u00e4st\u00e4 nimi Mothering Sunday eli \u00e4idin luona k\u00e4ymisen sunnuntai.<\/p>\n\n\n\n
Mutta vieh\u00e4tt\u00e4vin puolipaaston nimi on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ruususunnuntai. Loviisan kirkon alttarille kannetaan keltainen ruusu, jumalallisen suosion ja hyv\u00e4ksynn\u00e4n tunnuskukka. Keltainen ruusu muistuttaa paavin keskiaikaisesta tavasta jakaa siunaamansa kullasta tehty ruusu yst\u00e4vyyden ja suosion merkkin\u00e4 jollekin yhteis\u00f6lle tai henkil\u00f6lle. Ojentamalla ruususunnuntaina ruusun voimme sulkeutua meille t\u00e4rke\u00e4n ihmisen suosioon. Syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n ruusu muistuttaa Jumalan suosiollisuudesta meit\u00e4 kohtaan. Laatuun ja ansioon katsomatta Jumala hyv\u00e4ksyy yhteyteens\u00e4 tavallisen ihmispolon – sinut ja minut.<\/p>\n\n\n\n
Vuodessa on monta ruusulle omistettua p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Lakkiais- ja syntym\u00e4p\u00e4ivin\u00e4 sek\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ruusut kukoistavat. Kirkon alkuajoista l\u00e4htien on vietetty ruusujuhlia (rosalioita). Helluntain yhteydess\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 ainakin Italiassa ruusulle omistettua juhlaa (domenica rosata). Ruusulle on aina osattu antaa kuninkaallinen arvo, se on korkean juhlan kukka. Ei ihme, ett\u00e4 se on p\u00e4\u00e4ssyt heraldisessa muodossa leijonavaakunamme lis\u00e4ksi my\u00f6s H\u00e4meen vaakunaan. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta on istuttanut valkoisen ruusun valkoisen ristin keskelle jaettavaksi ansioituneille is\u00e4nmaan yst\u00e4ville.<\/p>\n\n\n\n
Ruusun monet roolit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ty suosion, rakkauden tai ansion osoittamiseen. Ruusun syvin merkitys viittaa k\u00e4rsimyksess\u00e4 avautuvaan el\u00e4m\u00e4nsalaisuuteen. Ei ole ruusua ilman piikkej\u00e4, ei pist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kauneutta, ei tuskatonta kukoistusta. Hyv\u00e4n valitsemisen tekee vaikeaksi se, ett\u00e4 paha useimmiten pukeutuu hyvyyden valepukuun. Ruusun lailla el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat n\u00e4m\u00e4 molemmat puolet, hyv\u00e4 ja paha ovat niin sekoittuneet, ett\u00e4 v\u00e4liin on vaikea erottaa aitoa v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksest\u00e4, jumalallista jumalattomasta.<\/p>\n\n\n\n
Koska ruusua pidet\u00e4\u00e4n kukkien kuningattarena, ei ole ihme ett\u00e4 ruusu on ylennetty my\u00f6s Jeesuksen \u00e4iti Marian tunnukseksi. Kristillisess\u00e4 symboliikassa punainen ruusu kuvaa Kristuksen verta, maallisemmassa merkityksess\u00e4 se on rakkauteen sekoittuvan tuskan ja onnen vertauskuva. Ruususunnuntaina ilon ruusu tuskan orjantappurassa on viel\u00e4 nupullaan. Kohta se aukeaa.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 10.3.1999 Miksi Ateenassa on paljon p\u00f6ll\u00f6j\u00e4? Ateenalainen komediakirjailija Aristofanes tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 turhan ty\u00f6n tekeminen on yht\u00e4 kuin kuljettaisi p\u00f6ll\u00f6j\u00e4 Ateenaan. Turhaa se on siksi, ett\u00e4 Ateenassa on jo muutenkin riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00f6ll\u00f6j\u00e4, lis\u00e4\u00e4 ei tarvita. P\u00e4\u00e4tin ottaa oppia Aristofanekselta ja lopettaa p\u00f6ll\u00f6jen kuljettamisen – ainakin toistaiseksi – kokonaan. Ululas Athenas ferre (= Vied\u00e4 p\u00f6ll\u00f6j\u00e4 … <\/p>\n