{"id":558,"date":"1999-03-25T15:35:00","date_gmt":"1999-03-25T13:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=558"},"modified":"2023-05-07T15:35:56","modified_gmt":"2023-05-07T12:35:56","slug":"palmut-ja-pajut-viitoittavat-tien","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=558","title":{"rendered":"Palmut ja pajut viitoittavat tien"},"content":{"rendered":"\n<p>Papin puntari 25.3.1999<\/p>\n\n\n\n<p>Siihen aikaan oli viel\u00e4 kunnon hangenkelej\u00e4 eik\u00e4 ultraviolettis\u00e4teilyst\u00e4 osattu puhuakaan. Mutta vauhti oli kova. Suksilla tai potkurilla viiletettiin hangilla sen mink\u00e4 sielu sieti ja pohkeista irtosi. Potkuriksi kutsuttiin potkukelkkaa, mik\u00e4 oli aikamoinen menopeli. Nyt nekin ovat kuulemma kehittyneet uuteen uskoon, vaikka perusmalli on yh\u00e4 sama.<\/p>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa poikkesimme elokuvissa. Pitih\u00e4n se Tennispalatsin uusi elokuvatehdas k\u00e4yd\u00e4 katsastamassa. Rukaj\u00e4rven tie on voimakas elokuva. Yleis\u00f6 n\u00e4ytti olevan hyvin nuorekasta, mutta n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n innostunutta. Elokuva on my\u00f6s hyv\u00e4 historian opettaja. Kohta olemme siin\u00e4 tilanteessa, jossa elokuvan ja kirjallisuuden keinot en\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t sota-aikojen kokemusta nuorisolle. Sodank\u00e4yneet isois\u00e4t alkavat olla entist\u00e4 harvemmassa. Rukaj\u00e4rven tie on my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 elokuva parhaasta p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasaus ja hangenkelit k\u00e4yv\u00e4t n\u00e4ill\u00e4 leveysasteilla tasatahtiin. Kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraava t\u00e4yden kuun j\u00e4lkeinen sunnuntai on n\u00e4et p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. T\u00e4m\u00e4n ikivanhan laskutavan mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4inen osuu maaliskuun 22. p\u00e4iv\u00e4n ja huhtikuun 26. p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4liin. T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on aika keskell\u00e4, huhtikuun nelj\u00e4nten\u00e4. Palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko on syvimm\u00e4n paaston aika, suurinta juhlaa valmistetaan kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 ja syventym\u00e4ll\u00e4 k\u00e4rsimyksen salaisuuteen. Paastosta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun Kristus p\u00e4\u00e4see haudastaan. T\u00e4st\u00e4 suomalainen nimi p\u00e4\u00e4si\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4suomalainen nimi palmusunnuntaille on virpo(ma)sunnuntai. Sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lauantaina lapset kiert\u00e4v\u00e4t urpaisilla pajunoksilla virpomassa. Virpomalorut vaihtelevat paikkakunnittain. Yksi hokema kuuluu: &#8221;Virvon, varvon vitsallani, tuoreeksi, terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa, mulle palkka.&#8221; Palmusunnuntaista voi ennustaa my\u00f6s ohran kasvun. Jos palmusunnuntaina aurinko paistaa, niin tulee hyv\u00e4 ohravuosi. Ja jos el\u00e4m\u00e4 ei maistu, eiv\u00e4tk\u00e4 hommat suju, silloin ottaa ohraleip\u00e4. Palmusunnuntaina kannattaa siis olla tarkkana.<\/p>\n\n\n\n<p>Palmusunnuntaina siirryt\u00e4\u00e4n kes\u00e4aikaan. Ty\u00f6toverini opetti minulle miten aina muistaa mihin suuntaan kelloa pit\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunti eteenp\u00e4in ja syksyll\u00e4 tunti taaksep\u00e4in, eli aina kes\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Hyv\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6. Paju siis hoitaa meill\u00e4 palmun virkaa. Palmusunnuntain nimi (dominica palmarum) viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin. Kansa otti kuninkaansa vastaan tervehtim\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 palmunoksilla. Pajuvitsalla virpominen on siis t\u00e4m\u00e4n tapahtuman nykyist\u00e4mist\u00e4. Pajuja ja palmuja kannetaan kirkollisissa kulkueissa Mestarin tervehtimisen merkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Uusimaalla voi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tienoissa kohdata huivip\u00e4\u00e4eukoiksi pukeutuneita lapsia kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 taloja virpoen ja kerj\u00e4ten. N\u00e4iden outojen vaeltajien varustukseen kuuluu viel\u00e4 luuta ja vitsakimppu. Lapsitrullien virpomisinto perustuu outoon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykseen, jossa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aidot rituaalit ovat sekoittuneet noitauskon rippeisiin. Mutta eih\u00e4n se ensimm\u00e4inen kerta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole kun puurot ja vellit alkavat menn\u00e4 sekaisin. Joskus 80-luvulla pari trullia k\u00e4vi meill\u00e4 pappilassakin virpomassa. H\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuu huomata, ett\u00e4 molemmat n\u00e4ist\u00e4 kuolivat nuorena, vaikka sill\u00e4 ei olisikaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 n\u00e4iden poikien noitavillityksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Palmujen ja pajujen katveessa kuljemme k\u00e4rsimystiet\u00e4 kohti risti\u00e4. Palmu on siis k\u00e4rsimystien viitta. Raamatussa palmua verrataan hurskaaseen: Hurskaat kukoistavat kuin palmupuut. Palmu tuottaa vain hy\u00f6dyllisi\u00e4 asioita: maitoa, \u00f6ljy\u00e4, puuta, kuorta, lehti\u00e4, hedelmi\u00e4, mehua ja villaa. Samalla tavalla tulisi ihmisen tuottaa kaikkinaista hyv\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4n tuottamisessa jos miss\u00e4 voisimme olla kekseli\u00e4it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Papin puntari 25.3.1999 Siihen aikaan oli viel\u00e4 kunnon hangenkelej\u00e4 eik\u00e4 ultraviolettis\u00e4teilyst\u00e4 osattu puhuakaan. Mutta vauhti oli kova. Suksilla tai potkurilla viiletettiin hangilla sen mink\u00e4 sielu sieti ja pohkeista irtosi. Potkuriksi kutsuttiin potkukelkkaa, mik\u00e4 oli aikamoinen menopeli. Nyt nekin ovat kuulemma kehittyneet uuteen uskoon, vaikka perusmalli on yh\u00e4 sama. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa poikkesimme elokuvissa. Pitih\u00e4n se Tennispalatsin &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=558\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-558","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=558"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":559,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions\/559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}