Papin puntari 8.4.1999<\/p>\n\n\n\n
Kirkkomme piispat ovat viitoittaneet hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4 julkaisemalla kirjasen ”Kohti yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4.” Piispat kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnasta ja ev\u00e4st\u00e4v\u00e4t uutta hallitusta ottamaan huomioon pienen ihmisen tarpeet. Piispojen huoli on ym\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja kaikinpuolin kannatettava. T\u00e4st\u00e4 valppaudesta piispojamme voi onnitella.<\/p>\n\n\n\n
Piispojen vilpit\u00f6nt\u00e4 halua vaatia oikeudenmukaisuutta markkinaliberalismin hullaannuttamassa maailmassamme on lehdist\u00f6ss\u00e4kin tervehditty ilolla. Lopulta piispatkin korottavat \u00e4\u00e4nens\u00e4 yhtym\u00e4ll\u00e4 valveutuneet papiston vaatimuksiin oikeudenmukaisuuden ajajina. Emme me papit paljon vartijoina ole lainkaan liikaa t\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4mme korottaneet. Hyvinvointiraportti tuli todelliseen tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n
Piispat pit\u00e4v\u00e4t pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme luovuttamattomana aarteena. Jokaiselle ihmiselle on taattava perusturva. Markkinaliberalismin taloudellinen ylivalta ei saa polkea pienen ihmisen varpaille. Taloutta on maailmanlaajuisesti s\u00e4\u00e4nnelt\u00e4v\u00e4 heikomman hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 ilman s\u00e4\u00e4ntelymekanismeja markkinat eiv\u00e4t kykenisi huolehtimaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tarkoituksenmukaisuus ei saa k\u00e4vell\u00e4 oikeudenmukaisuuden yli. Markkinoiden maksimointi ei saa johtaa moraalin minimointiin. Vain asettumalla heikomman asemaan, voi l\u00f6yty\u00e4 oikeus tavallisen ihmisen h\u00e4t\u00e4\u00e4n, tie yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n (kultaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n periaate).<\/p>\n\n\n\n
Olen yritt\u00e4nyt lukea piispojen raporttia huolellisesti ja mietti\u00e4 miksi se kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijan ep\u00e4varmaksi. Kunnes oivalsin, etteiv\u00e4t vain piispatkin olisi j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neet siihen vanhaan valituskuoroon, jossa veisataan i\u00e4nikuista itkuvirtt\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulonjakopolitiikasta. En l\u00f6yd\u00e4 raportista rivi\u00e4k\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 panisi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uusia n\u00e4kyj\u00e4, mik\u00e4 nostattaisi uutta toivoa paremmasta huomisesta. Eiv\u00e4t piispat kanna huolta siit\u00e4 miten yritt\u00e4jyys kasvaisi, miten saataisiin paremmat tulot kaikille, mist\u00e4 l\u00f6ytyisi ahkeruuden ja innokkuuden dynamiikkaa. Vaikka tuloerot v\u00e4h\u00e4n kasvaisivatkin, ei se haittaisi, jos ahkeruus palkittaisiin ja ihmiset innostuisivat yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 piispoilta – tietoisesti tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 – sanomatta.<\/p>\n\n\n\n
Markkinat ovat tulleet j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen, turha on motkottaa niiden ylivaltaa vastaan. Mutta markkinat eiv\u00e4t saa sanella vaan niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on luoda uutta. Markkinat eiv\u00e4t saa orjuuttaa vaan vapauttaa, niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on saada el\u00e4m\u00e4 kukoistamaan. Alentamalla palkkaveroja kannustetaan ihmisi\u00e4 yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valtion 420 miljardin velkaa on hyvin\u00e4 vuosina lyhennett\u00e4v\u00e4 muutamalla miljardilla vuodessa, mutta ei liikaa, jottei veronalennuspolitiikka vaarantuisi. Ty\u00f6ik\u00e4\u00e4 on pidennett\u00e4v\u00e4 ja el\u00e4keik\u00e4\u00e4 siis nostettava, jottei v\u00e4est\u00f6n vanheneminen tuottaisi liian suurta rasitusta el\u00e4kkeit\u00e4mme maksaville nuorille sukupolville.<\/p>\n\n\n\n
Piispat siis viitoittavat tiet\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittym\u00e4ll\u00e4 tulonjakoon. En ole kuitenkaan ainut, joka olisi herrojen piispojen raportissa mielell\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt my\u00f6s el\u00e4misen laatua nostattavia tuulia. Siit\u00e4 eiv\u00e4t piispat kuitenkaan puhu. He n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t juuttuneen aineellisen hyv\u00e4n upottavaan suohon. He viisveisaavat (raportissaan) yhteiskuntamme sosiaalisesta ja ekologisesta teveydentilasta.<\/p>\n\n\n\n
Kosovon sota pakottaa j\u00e4lleen tunnustamaan miten herk\u00e4ss\u00e4 on tappelunhalu, ahneus ja kosto. Jos kaikkea mitataan piispojen lailla taloudella, rakkauden, hellyyden ja ihmisyyden syd\u00e4n\u00e4\u00e4net j\u00e4\u00e4v\u00e4t liikaa taka-alalle. Rahan ja kulutuksen sijasta pit\u00e4isi enemm\u00e4n kiinnostua el\u00e4misen laadusta. Tuloskeskeinen toimintamalli voi johtaa henkisen ja hengellisen kokemusmaailman kadottamiseen. Piispat sanovat kulkevansa kohti yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta miksi he j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n henkisen ulottuvuuden mainitsematta? Raporttinsa lopussa he viittaavat luterilaisen sosiaaliajattelun kommuunio- ja esivalta periaatteeseen, jonka pohjana on hyv\u00e4\u00e4 jakava Luoja. Mutta miksi piispat v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jumalan pelk\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 markkinaliberalismin juoksupojaksi?<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 8.4.1999 Kirkkomme piispat ovat viitoittaneet hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4 julkaisemalla kirjasen ”Kohti yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4.” Piispat kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnasta ja ev\u00e4st\u00e4v\u00e4t uutta hallitusta ottamaan huomioon pienen ihmisen tarpeet. Piispojen huoli on ym\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja kaikinpuolin kannatettava. T\u00e4st\u00e4 valppaudesta piispojamme voi onnitella. Piispojen vilpit\u00f6nt\u00e4 halua vaatia oikeudenmukaisuutta markkinaliberalismin hullaannuttamassa maailmassamme on lehdist\u00f6ss\u00e4kin tervehditty ilolla. Lopulta piispatkin korottavat … <\/p>\n