Papin puntari 15.4.1999<\/p>\n\n\n\n
Cicero purki tytt\u00e4rens\u00e4 Tullian kuoleman j\u00e4lkeen tuskaansa lausumalla ”Nullus dolor est, quem non longinquitas temporis minuat ac molliat.” Ei ole tuskaa jota pitk\u00e4 aika ei v\u00e4hent\u00e4isi ja pehment\u00e4isi. Ciceron lause tunnetaan suomeksi paremmin muodossa ”Aika parantaa haavat.”<\/p>\n\n\n\n
Arkkipiispa Jukka Paarma yritti aamutelevisiossa puolustella oikeutetun sodan periaatetta pienemm\u00e4n pahan valitsemisella. Raamattu ohjaa yksiselitteisesti v\u00e4kivallattomuuteen ja rauhaan, mutta historia todistaa miten usein olemme kristittyin\u00e4kin t\u00e4st\u00e4 livenneet. Kun Jeesus kehotti k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen posken, me olemmekin k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet varmistimen pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja ampuneet kohti. Rauhanasiassa ei pit\u00e4isi arkkipiispallakaan olla varaa kompromisseihin, sill\u00e4 rakkaus on vihaa ja v\u00e4kivaltaakin voimakkaampi. Rakkaus voittaa kaiken.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4vin punnitsemassa taloustoimittajien kanssa suomalaisen hyvinvoinnin eettist\u00e4 painoarvoa. Keskustelimme taloudesta, ty\u00f6el\u00e4kkeist\u00e4, Lipponen II:n hallitusohjelmasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityssuunnasta. Yll\u00e4tys ei ollut se, ett\u00e4 puheeksi tuli kirkon vastuu arvojen luojana ja suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kirkkoon kohdistetaan toiveita ainakin aina silloin kun pappi sattuu olemaan paikalla.<\/p>\n\n\n\n
Harvoin olen saanut pit\u00e4\u00e4 puhetta n\u00e4in valppaalle ja asiansa tuntevalle joukolle kuin n\u00e4ille talousguruille. Itse\u00e4\u00e4n viisaammassa seurassa sit\u00e4 paitsi huomaa aina virkistyv\u00e4ns\u00e4. Enk\u00e4 malttanut pit\u00e4\u00e4 lepattavaa kynttil\u00e4\u00e4ni vakan alla asettamatta kysymyksi\u00e4. Miten pit\u00e4isi varautua v\u00e4est\u00f6n vanhenemiseen? Vuonna 1997 Suomessa kastettiin 61 000 lasta, viisikymmenvuotisjuhlia vietettiin 89 000 kertaa. Suomessa ja muissa EU-maissa v\u00e4ki ik\u00e4\u00e4ntyy hirmuvauhdilla. Elviksen siivitt\u00e4m\u00e4 1950-luvun nuorisokulttuuri ja 1960-luvun radikaali opiskelijakulttuuri onkin nyt vaihtumassa dynaamiseksi el\u00e4kel\u00e4iskulttuuriksi ”go-go”, ”slow-go” ja ”no-go”-luokituksineen.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4nest\u00e4jien enemmist\u00f6 on pian el\u00e4kei\u00e4ss\u00e4, virke\u00e4t el\u00e4kel\u00e4iset panevat rahan palamaan lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, liehumalla ja matkustamalla joka paikkaan. EVAn raportti Harmaantuvat h\u00e4rm\u00e4l\u00e4iset todistaa miten 2010 menness\u00e4 ik\u00e4rakenne on muuttunut rajusti, lasten ja ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee jyrk\u00e4sti ja kuusvitoset valloittavat maan. Kysyin my\u00f6s, miten k\u00e4y, jos universaalit, talouteen ja materiaan sidotut arvot saavat tavoittelemansa hegemonian? Jos kulttuurimme vain globalisoituu entisest\u00e4\u00e4n, jos kansainv\u00e4linen p\u00e4\u00e4oma ja aineelliset arvot saavuttavat tietotekniikan ja median vaikutuksella ylivallan? Miten ihmisen k\u00e4y, jos raha todella p\u00e4\u00e4see ratkaisemaan kaiken?<\/p>\n\n\n\n
Laajamuotoista kulttuuria ja moraalia on vaikea hallita ilman uskontoa. Historia kertoo miten oman vuosisatamme ateisitiset yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat osoittaneet moraalisen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4. Miten ihminen voisi selvit\u00e4, jos h\u00e4n kadottaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Jumalan \u00e4\u00e4rett\u00f6myytens\u00e4 kuvana? Miten k\u00e4y, jos el\u00e4m\u00e4n mysteeriluonne ja pyhyyden tunto katoavat? Olemmeko palaamassa 60-luvulle? Heilahtaako historian heiluri seuraavaksi uuden moraalin ja 60-luvun radikalismin suuntaan, jossa solidaarisuus rehabilitoidaan ja omastaan luopuminen toisten hyv\u00e4ksi nostetaan j\u00e4lleen arvoonsa? Kysyin taloustoimittajilta, voisiko Euro-Euroopastamme l\u00f6yty\u00e4 j\u00e4lleen uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 oikeudenmukaisuudelle ja rauhalle?<\/p>\n\n\n\n
Arkkipiispan haastattelutuokio aamutelevisiossa osoitti miten helppo on tehd\u00e4 kysymyksi\u00e4, mutta miten vaikea on vastata. Parempi kuitenkin se, ett\u00e4 edes yrit\u00e4mme kysy\u00e4, vaikka vastauksia ei aina l\u00f6ytyisik\u00e4\u00e4n. Uutta tiet\u00e4 ei l\u00f6ydy, jos lannistumme ja j\u00e4t\u00e4mme kysymykset sikseen. Taloustoimittajat panivat minut muotoilemaan kokonaan uudenlaisia kysymyksi\u00e4. Eik\u00e4 kysyv\u00e4 tielt\u00e4 eksy. Eih\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 15.4.1999 Cicero purki tytt\u00e4rens\u00e4 Tullian kuoleman j\u00e4lkeen tuskaansa lausumalla ”Nullus dolor est, quem non longinquitas temporis minuat ac molliat.” Ei ole tuskaa jota pitk\u00e4 aika ei v\u00e4hent\u00e4isi ja pehment\u00e4isi. Ciceron lause tunnetaan suomeksi paremmin muodossa ”Aika parantaa haavat.” Arkkipiispa Jukka Paarma yritti aamutelevisiossa puolustella oikeutetun sodan periaatetta pienemm\u00e4n pahan valitsemisella. Raamattu ohjaa yksiselitteisesti … <\/p>\n