Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Papin puntari helluntaiksi 1999<\/strong><\/p>\n\n\n\n Toisissamme me tied\u00e4mme keit\u00e4 me olemme, sanoo runoilija. Suhde toiseen ihmiseen, toisiin ihmisiin, kansoihin, ajatustapoihin, uskontoihin, kulttuureihin, suhde toisenlaisuuteen , oikeastaan vasta n\u00e4m\u00e4 paljastavat keit\u00e4 ja mink\u00e4laisia me itse olemme.<\/p>\n\n\n\n Liian yksinkertaista puhettako? Eik\u00f6s t\u00e4m\u00e4 ole itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4? Ei n\u00e4yt\u00e4 olevan. Jugoslavian suurl\u00e4hettil\u00e4s Dusan Crnogorcevic kertoi t\u00e4ss\u00e4 iltana muutamana miten monisyinen on Balkanin sotatilanne. Tutkija Pekka Visurin t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4 Crnogorcevicin kertomus synnytti meiss\u00e4 kuulijoissa huolen, olemmeko olleet t\u00e4ss\u00e4 Serbia-Kosovo-ottelussa liian mustavalkoisia. Kun muualla maailmassa – my\u00f6s Nato-maissa – kansa k\u00e4y kiivasta keskustelua sodan oikeytuksesta, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 me suomalaiset vaikenemalla hyv\u00e4ksymme sodan ja vaivihkaa asetumme vahvemman puolelle. V\u00e4h\u00e4n aikaa sitten Neuvostoliiton, nyt Naton, mutta aina vahvemman puolelle. Vai n\u00e4enk\u00f6 ep\u00e4tarkasti?<\/p>\n\n\n\n Balkanin sodan yksi valoisa puoli on siin\u00e4, ett\u00e4 se on palauttanut meid\u00e4n puolueettomuutemme ja presidenttimme kunniaan. Suomi ei ole mik\u00e4\u00e4n rajamaa, periferian per\u00e4, vaan maa jolla on my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa toimijan rooli. Chriracin j\u00e4lkeen t\u00e4nne tulivat Talbott, Tjernomyrdin, Schr\u00f6der, maiden johtajat hakevat vauhtia Suomesta rauhanneuvotteluille. Suhde ulkomaailmaan paljastaa nyt keit\u00e4 me olemme ja mink\u00e4laisia me olemme.<\/p>\n\n\n\n Orrin E. Klappin teos Symbolic Leaders. Public Dramas and Public Men kertoo vinhasti miten kaikki yhteisel\u00e4m\u00e4, viestint\u00e4, kommunikaatio on paljon enemm\u00e4n kuin vain tiedon v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n kutsuu t\u00e4t\u00e4 oivallustaan viestinn\u00e4n rituaalimalliksi. Kommunikaatio on toisten kanssa yhteyteen asettumista. Se on yhteisyyden tuottamista. Viestint\u00e4 on yhteiskunnan ja kulttuurin tuottamista ja yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Tuotammeko elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme sovintoa ja rauhaa vai v\u00e4kivaltaa ja loukkauksia? Viestint\u00e4 on rituaali, jossa uusia suhteita luodaan ja vanhat suhteet uudistetaan. Presidentti Ahtisaari on nyt haastettu diplomatiallaan luomaan Naton, YK:n, EU:n, Etyjin sek\u00e4 suurvaltojen v\u00e4liset suhteet uudenlaiseen olemassaoloon, uusiutumiseen. Sovittelijan ty\u00f6 on uuden luomista vanhoista aineksista. Haastava homma.<\/p>\n\n\n\n Vanha suomalainen sanonta muistuttaa: ”Helluntai hempeimmill\u00e4\u00e4n, paarma pahimmillaan.” Se ei viittaa arkkipiispa Paarmaan vaan s\u00e4\u00e4n ennusmerkkeihin, miten helluntain l\u00e4mp\u00f6 vaikuttaa sitten kesemm\u00e4ll\u00e4. Helluntaina el\u00e4m\u00e4n tulisi olla sotatilanteesta huolimatta hempeimmill\u00e4\u00e4n. Helluntain nimi ”pentekoste” tarkoittaa viitt\u00e4kymment\u00e4. P\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 viidenkymmenen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on Jumalan Pyh\u00e4n Hengen juhlap\u00e4iv\u00e4 muistuttamassa siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala itse on todellisesti l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maanp\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Helluntai on sytytt\u00e4v\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4. Sen olemukseen kuuluu tuli, helluntain tunnus on el\u00e4v\u00e4 tulenliekki. Liekki valaisee ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, mutta se tuo my\u00f6s tuskaa ja kuolemaa. Tulella voi polttaa my\u00f6s n\u00e4ppins\u00e4 tai pahimmillaan tuli voi polttaa poroksi. Suuren tulen polte on usein houkutteleva, mutta my\u00f6s pienen tulen l\u00e4mp\u00f6 voi olla vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tulen hyv\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta muistuttavat Kosovon pakolaisten hyv\u00e4ksi tuotetut kynttil\u00e4lyhdyt, jotka sitten Hirsohimap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 6.8. kannetaan rauhankulkueena mereen. Tulisieluisuus ja hengen palo kuvastavat asialleen antautuneen ihmisen intoa. J\u00e4lleen on valittava, antaudummeko rakkauden tulelle vai v\u00e4kivallan lieskoille. Sota haastaa meid\u00e4t rauhantekoihin. Rauha kutsuu meid\u00e4t rakkauden ja anteeksiantamuksen t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Raamatun kuvamaailmaan kuuluvat my\u00f6s tulij\u00e4rvet ja -patsaat. Profeetta Elia temmattiin taivaisiin istuttamalla h\u00e4net tulisten hevosten vet\u00e4miin tulisiin vaunuihin. Raamatusta on per\u00e4isin my\u00f6s kuva tulikasteesta. Metallin aitous testataan panemalla se tuleen. Samoin vasta koettelumuksissa koeteltu ihminen alkaa tuntua ihmiselt\u00e4. Tulikokeet ja koettelemukset karaisevat ja kaunistavat.<\/p>\n\n\n\n Helluntain liljat ja tulppaanit sek\u00e4 helluntain kyyhkynen Pyh\u00e4n Hengen ja rauhan tunnuksena palauttaa ihmisten ja kansojen suhteita oikeisiin uomiin. Sota on synti\u00e4, se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n. Rauha on kutsumus, jolle jokaisen luodun tulisi uhrata el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 parhaat voimat. Siksi helluntain ihmeeseen kuuluu t\u00e4n\u00e4 vuonna Kosovon puolesta syttyv\u00e4 lepattava liekki – rauhantuli.<\/p>\n\n\n\n Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Veli-Matti Hynninen Papin puntari helluntaiksi 1999 Toisissamme me tied\u00e4mme keit\u00e4 me olemme, sanoo runoilija. Suhde toiseen ihmiseen, toisiin ihmisiin, kansoihin, ajatustapoihin, uskontoihin, kulttuureihin, suhde toisenlaisuuteen , oikeastaan vasta n\u00e4m\u00e4 paljastavat keit\u00e4 ja mink\u00e4laisia me itse olemme. Liian yksinkertaista puhettako? Eik\u00f6s t\u00e4m\u00e4 ole itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4? Ei n\u00e4yt\u00e4 olevan. Jugoslavian suurl\u00e4hettil\u00e4s Dusan Crnogorcevic kertoi t\u00e4ss\u00e4 iltana muutamana miten … <\/p>\n