Papin puntari 150799<\/p>\n\n\n\n
Yritt\u00e4nytt\u00e4 ei laiteta. Suomalainen sananlasku todistaa, ett\u00e4 kaikkensa yritt\u00e4nytt\u00e4 ei pid\u00e4 moittia. Jos ihminen tekee kaiken voitavansa, enemp\u00e4\u00e4 ei kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole lupa vaatia. Sananlasku on varmasti oikeassa. Tehokkuutta ja j\u00e4rkiper\u00e4isyytt\u00e4 korostavassa maailmassamme yritt\u00e4minen on nostettu v\u00e4liin liiankin korkeaan kunniaan.<\/p>\n\n\n\n
Yritt\u00e4minen on mieless\u00e4ni siksi, ett\u00e4 olen ollut hoitamassa uusinta ”virkaani” syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni Enonkosken yrityskummina. Pari vuotta sitten Suomen kunnat k\u00e4ynnistiv\u00e4t yrityskummitoiminnan. Suurin osa yrityskummeista on el\u00e4kkeell\u00e4 olevia aktiivisia yritysjohtajia tai elinkeinoel\u00e4m\u00e4n vaikuttajia. Mutta nuorempaa v\u00e4ke\u00e4kin on. Kunnat ovat etsineet kummeikseen sellaisia henkil\u00f6it\u00e4, joilta he toivoivat aktiivista panosta paikkakunnan kehitt\u00e4miseksi. Yrityskummit tuovat esiin paikkakunnan historiaa, kulttuuria, tunnettuutta ja yritystoimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Osallistuin yrityskummikoulutukseen Savonlinnassa. Siell\u00e4 istuimme Savonlinnan lyseon komeassa juhlasalissa, joka oli muutettu kaupunginvaltuuston istuntosaliksi. Miten n\u00e4ytt\u00e4viksi ja komeiksi lyseot siihen aikaan rakennettiinkaan, tuumin katsellessani lyseoni ikkunasta helteess\u00e4 huohottavaa Saimaata ja Olavinlinnan Faust-oopperaan tungeksivaa kansainv\u00e4list\u00e4 juhlakansaa.<\/p>\n\n\n\n
Seminaarissa annoimme ideoinnille vauhtia. K\u00e4ytimme puheenvuoroja, p\u00f6llytimme ja uneksimme. Siin\u00e4 istuimme vuorineuvokset, p\u00e4\u00e4johtajat, pipit ja papit samassa veneess\u00e4 miettim\u00e4ss\u00e4 oman nimikkokuntamme tulevaisuutta. Ja aloimme oitis my\u00f6s luoda strategioita.<\/p>\n\n\n\n
Maaltamuutto p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle on viel\u00e4 paljon rajumpaa kuin kuusikymment\u00e4luvulla. Nyt suomalainen maaseutu uhkaa todella autioitua. P\u00e4\u00e4johtaja Jouko Loikkanen maalasi omassa puheenvuorossaan pirua sein\u00e4lle ja arveli Suomelle k\u00e4yv\u00e4n viel\u00e4 kehnosti, jos kaikki pakkautuvat ruuhka-Suomeen. Ruotsissa t\u00e4m\u00e4 kehitys on jo pelottavan pitk\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 Tukholman pohjoispuolelle ole en\u00e4\u00e4 aikoihin ollut kuulemma tungosta.<\/p>\n\n\n\n
Emeritusoopperajohtaja Pentti Savolainen puolestaan uskoi matkailun mahdollisuuksiin ja tiesi Savonlinnan seudulle kertyv\u00e4n yksin hein\u00e4kuussa yli 150 miljoonaa matkailumarkkaa. Muualta Euroopasta purkautuva paine alkaa v\u00e4hitellen v\u00e4l\u00e4hdell\u00e4 Suomessa. Eniten etsit\u00e4\u00e4n j\u00e4rvisuomen tarjoamaa hiljaisuutta, tilaa ja rauhaa, eli kaikkea sit\u00e4 mit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 Etel\u00e4-Suomestakaan hevill\u00e4 tavoita.<\/p>\n\n\n\n
Strategiaamme kuuluu ensimm\u00e4isen\u00e4 koordinoida jokaisen kunnan valmiudet luoda itselleen ikioma profiili. Kullakin paikkakunnalla on jotakin omintakeista, sellaista joka yleisemminkin kiinnostaa ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Aloimme hahmotella Enonkoskesta savusaunapit\u00e4j\u00e4\u00e4. Sattuu n\u00e4et niin, ett\u00e4 lis\u00e4kseni my\u00f6s Enonkosken toisella yrityskummilla on kes\u00e4paikassaan savusauna. Suomen Ladun johtaja Tuomo Jantunen ymm\u00e4rsi heti ysk\u00e4n kun rupesimme luomaan kes\u00e4kunnallemme rauhan ja hiljaisuuden profiilia. My\u00f6s suomalaisella savusaunagurulla Risto Vuolle-Apilalla on omat kytkent\u00e4ns\u00e4 Enonkoskeen. Sauna ja erityisesti savusauna nojaa paikalliseen el\u00e4m\u00e4ntapaan ja kulttuuriin. Saunan kehityksen kautta on helppo kertoa vierailijoille el\u00e4m\u00e4ntavan muutoksesta ja menneiden vuosikymmenien historiasta. Kollektiivinen muisti on pitk\u00e4 ja syv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Enonkoski voisi olla rauhan ja hiljaisuuden tyyssija my\u00f6s luostarinsa v\u00e4lityksell\u00e4. Hiljaisuuden retriitit, tyhjentymisen, latautumisen ja toipumisen el\u00e4mykset voisivat kuulua nykyluostarin tarjoamiin palveluksiin.<\/p>\n\n\n\n
Oma syntym\u00e4- ja kes\u00e4pit\u00e4j\u00e4\u00e4ni ajatellessa loksahti oitis mieleen ajatus Loviisamme kehitt\u00e4misest\u00e4. Miten paljon enemm\u00e4n voisimme ponnistella oman kotiseutumme hyv\u00e4ksi, jos vain oppisimme puhaltamaan yhteen hiileen. Yrityskummiajatus antaa ajattelemisen aihetta my\u00f6s t\u00e4lle ty\u00f6lle. Siell\u00e4 tai t\u00e4\u00e4ll\u00e4 – yritt\u00e4nytt\u00e4 ei laiteta. Mit\u00e4p\u00e4 jos yritt\u00e4isimme.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 150799 Yritt\u00e4nytt\u00e4 ei laiteta. Suomalainen sananlasku todistaa, ett\u00e4 kaikkensa yritt\u00e4nytt\u00e4 ei pid\u00e4 moittia. Jos ihminen tekee kaiken voitavansa, enemp\u00e4\u00e4 ei kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole lupa vaatia. Sananlasku on varmasti oikeassa. Tehokkuutta ja j\u00e4rkiper\u00e4isyytt\u00e4 korostavassa maailmassamme yritt\u00e4minen on nostettu v\u00e4liin liiankin korkeaan kunniaan. Yritt\u00e4minen on mieless\u00e4ni siksi, ett\u00e4 olen ollut hoitamassa uusinta ”virkaani” syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni Enonkosken yrityskummina. … <\/p>\n