papin puntari 220799<\/p>\n\n\n\n
Onneksi on Lasse Viren. Viisikymment\u00e4 vuotta sitten Myrskyl\u00e4ss\u00e4 syntyi suomalaisuuden kannalta jotakin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Lasse Viren on kohentanut monen suomalaisen ryhti\u00e4, nostanut kansakunnan p\u00e4\u00e4t pystyyn ja nostanut suomalaisuutta yh\u00e4 korkeammalle. Jokainen maa ja kansa tarvitsee selvit\u00e4kseen omat idolinsa. Paavo Nurmi ja Lasse Viren eiv\u00e4t ole vain urheilun ja suomalaisuuden tunnuksia vaan selviytymisen symboleja.<\/p>\n\n\n\n
Lasse Virenin voimaa ei suinkaan ole v\u00e4hent\u00e4nyt h\u00e4nen kansanomaisuutensa. H\u00e4n on yksi meist\u00e4. Ja samalla h\u00e4n on suomalaisen miehen unelmien t\u00e4yttymys. Talo j\u00e4rven rannalla, menestyst\u00e4 urheilussa ja uralla, ripaus politiikkaa, tunnettuutta maailman mitalla. Kotiseuturakkauden kruunaa juokseva patsas Myrskyl\u00e4n kirkolla. Lasse Viren on suosittu siksi, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 t\u00e4yttyy tavallisen suomalaisen salainen unelma.<\/p>\n\n\n\n
Englantilainen sananlasku nimitt\u00e4\u00e4 viisaaksi sit\u00e4, joka haluaa oppia jokaiselta jotakin. Meille suomalaisille t\u00e4m\u00e4 on vaikeaa. Meill\u00e4 on paljon opittavaa ja viel\u00e4 enemm\u00e4n opiksi ottamista, mutta me emme hevill\u00e4 ota oppia toisiltamme. Vasta kun joku on niin ylivoimainen ja kaiken arkiarvostelun yl\u00e4puolella kuin Lasse Virenin saavutukset, tunnustamme \u00e4\u00e4neen toisen paremmuuden.<\/p>\n\n\n\n
Esiintyvi\u00e4 taiteilijoita ja poliitikkoja on tarkasteltava kansan syvien rivien symbolisten tarpeiden tyydytt\u00e4jin\u00e4, kollektiivisina symboleina. Lasse Virenin, Jari Sillanp\u00e4\u00e4n tai vaikkapa Marko Putkosen kaltaiset kansansuosikit ovat muuttuneet symboleiksi ja heit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n symbolisesti. Vastaavasti my\u00f6s ep\u00e4onnistuneet ulfsundqvistmaiset pankinjohtajat ja muut syytetyt toimivat omassa lajissaan symboleina, heist\u00e4 kansa on tehnyt vain syntipukkeja.<\/p>\n\n\n\n
Syvimm\u00e4lt\u00e4 olemukseltaan kaikki kanssak\u00e4ymisemme, vuorovaikutukset reunasta reunaan on k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4 kommuunioksi eli yhteisyyden tuottamiseksi. Minua on vieh\u00e4tt\u00e4nyt Orrin E. Klappin teos (Symbolic Leaders, Public Dramas and Public Men, 1964), jossa h\u00e4n puhuu ”julkisesta draamasta”.<\/p>\n\n\n\n
Kanssak\u00e4yminen ei ole Klappin mukaan vaan ajatustemme siirt\u00e4mist\u00e4 toisillemme vaan se on aina luovaa ja innoittava uuden tuottamista. T\u00e4m\u00e4n mukaan kaikki viestint\u00e4 on yhteiskunnan ja kulttuurin tuottamista ja yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Viestint\u00e4 on rituaali, jossa yhteiset toiveemme ja unelmamme yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan uusinnetaan.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 Klappin luoma viestinn\u00e4n rituaalimalli tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinnostavan. Kaikki mit\u00e4 teemme saa syv\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n. Ei vain Lasse Virenin juoksu ole kansallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 teko. Yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n teemme, keit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n kohtaamme, miten ty\u00f6mme teemme ja miten ihmissuhteemme hoidamme. Olemassaolo on siis yhteiskunnan ja kulttuurin tuottamista, itsens\u00e4 likoon panemista, el\u00e4m\u00e4lle antautumista.<\/p>\n\n\n\n
Klappin mukaan kuuluisuuden el\u00e4m\u00e4 on raskasta juuri siksi, ett\u00e4 h\u00e4nen on aina jaksettava olla symboli muille. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuu ja julkinen el\u00e4m\u00e4 alkaa. H\u00e4nen on aina huolehdittava imagostaan halusi h\u00e4n sit\u00e4 tai ei.<\/p>\n\n\n\n
Kansa valitsee aina tarvitsemansa symbolit. On suorastaan s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 joskus n\u00e4hd\u00e4 miten joku v\u00e4en v\u00e4kisin yritt\u00e4\u00e4 olla suosittu ja uuvuttaa itsens\u00e4 yritt\u00e4miseens\u00e4. V\u00e4kisin ei kukaan l\u00f6yd\u00e4 avainta lukittuun oveen. Kansa valitsee milloin ”nobody” muuttuu ”somebodyksi”. Joku on jotakin luonnostaan, toinen ei ole sit\u00e4 koskaan. Miksi n\u00e4in k\u00e4y, j\u00e4\u00e4 useimmiten selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi salaisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n
Lasse Vireninkin on pit\u00e4nyt tehd\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4 tullakseen sit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n nyt on. Sattuma on n\u00e4iss\u00e4 julkisuusleikeiss\u00e4kin kaukana. Kolmas yritys vei eduskuntaan. Glenn Millerin piti vuosikaudet etsi\u00e4 oikeaa ” soundia.” Vasta kun h\u00e4n ymm\u00e4rsi ottaa klarinetin trumpetin sijaan johtavaksi \u00e4\u00e4neksi saksofonien yl\u00e4puolelle, h\u00e4nest\u00e4 tuli ”se jokin” eli meid\u00e4n ihailemamme Glenn Miller.<\/p>\n\n\n\n
Onneksi olkoon Lasse Viren.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
papin puntari 220799 Onneksi on Lasse Viren. Viisikymment\u00e4 vuotta sitten Myrskyl\u00e4ss\u00e4 syntyi suomalaisuuden kannalta jotakin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Lasse Viren on kohentanut monen suomalaisen ryhti\u00e4, nostanut kansakunnan p\u00e4\u00e4t pystyyn ja nostanut suomalaisuutta yh\u00e4 korkeammalle. Jokainen maa ja kansa tarvitsee selvit\u00e4kseen omat idolinsa. Paavo Nurmi ja Lasse Viren eiv\u00e4t ole vain urheilun ja suomalaisuuden tunnuksia vaan selviytymisen symboleja. … <\/p>\n