Papin puntari 290799<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuun 30. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 latinankielinen lause muistuttaa miten usein pahantekij\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 onnettaren suosion kun taas joidenkin onnettomien polojen osana (vaikka olisivat hyvi\u00e4kin) on saada jumalien vihat niskaansa. (Servat multos Fortuna nocentes et tantum miseris irasci numina possunt.)<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4inh\u00e4n usein n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n. Jumalaton menestyy, mutta jumalisen osana on k\u00e4rsimys ja kamppailu. Jeesuskin lupasi seuraajilleen vain vastuksia ja jatkuvaa vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. N\u00e4in kova on el\u00e4m\u00e4n laki.<\/p>\n\n\n\n
No, miksi juuri t\u00e4h\u00e4n hein\u00e4kuun kolmanteenkymmenenteen liittyy t\u00e4m\u00e4 raskas ajatuskulku? Juuret ylt\u00e4v\u00e4t syv\u00e4lle. Jo 100-luvulla ennen Kristusta Tanskanmaalla asuneet kimbrit alkoivat etsi\u00e4 itselleen uusia asuinsijoja. He kokosivat kimpsunsa ja kampsunsa ja heittiv\u00e4t hell\u00e4t hyv\u00e4stit kotiseudulleen Himmerlandille. Elben vartta seuraten he laskeutuivat etel\u00e4\u00e4 kohti ja huomasivat \u00e4kki\u00e4 olevansa jo Tonavan toisella puolella Rooman valtakunnan alueella.<\/p>\n\n\n\n
Mutta Rooma oli tyly. Se k\u00e4\u00e4nnytti kimbrit kovin ottein. Turvapaikanhakijat eiv\u00e4t saaneet oleskelulupaa, viisumit ev\u00e4ttiin. Suomi ei tehnyt t\u00e4st\u00e4 poikkeusta kun Slovakian romaanit keksiv\u00e4t tulla Suomeen etsim\u00e4\u00e4n henkireik\u00e4\u00e4. Pakolaisuutta on n\u00e4et aina ollut ja tulee varmasti aina olemaan.<\/p>\n\n\n\n
Mutta Jyllannin germaanit eiv\u00e4t tyytyneet roomalaisten tahtoon vaan alkoivat panna hanttiin. Mutta aina – taistelu taistelun per\u00e4\u00e4n – he h\u00e4visiv\u00e4t. Ja katastrofi oli jo l\u00e4hell\u00e4 kun Gaius Marius ja Quintus Lutatius Catulus astuivat kuvaan. Hein\u00e4kuun 30. (101 eKr.) heid\u00e4n johdollaan Po-joen tasangolla Vercellaen kaupungin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 k\u00e4yty taistelu l\u00f6i kimbrit lopullisesti. Niin kova oli kuitenkin taistelu, ett\u00e4 roomalaiset olivat h\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4\u00e4n luvanneet pystytt\u00e4\u00e4 temppelin, jos vain jumalat sallisivat heille voiton. Voitto tuli ja Fortuna sai py\u00f6re\u00e4n temppelin. Se vihittiin taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 30. hein\u00e4kuuta ja siksi t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tuli onnenp\u00e4iv\u00e4. Fortuna huiusce diei eli t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n onnetar oli n\u00e4in saanut oman temppelin.<\/p>\n\n\n\n
Historia on t\u00e4ynn\u00e4 ihmeellisyyksi\u00e4, muistop\u00e4ivi\u00e4, -paikkoja, linnoja ja temppeleit\u00e4, joiden muisto el\u00e4\u00e4. Savonlinnan oopperajuhlilla on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 esitetty kaksi ensi-iltaa, jotka viittaavat el\u00e4m\u00e4n t\u00e4h\u00e4n puoleen. Charles Gounodin Faust ja Carl-Maria von Weberin Taika-ampuja muistuttavat kumpikin historiallisina satuina pahuuden olemuksesta ja sit\u00e4 vastaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kamppailusta.<\/p>\n\n\n\n
Faust kiroaa Jumalan, tieteet ja hyveet kutsumalla paholaisen Mefiston hahmossa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 voimaksi. Mefisto lupaa palauttaa Faustille nuoruuden ilot ja lupaa olla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Faustin uskollinen palvelija. Mutta kuoleman j\u00e4lkeen Faustin sielu kuuluu h\u00e4nelle. T\u00e4st\u00e4 tarinasta avautuu monis\u00e4ikeinen ooppera hyv\u00e4n ja pahan taistelusta.<\/p>\n\n\n\n
Weberin Taika-ampujassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n samaa taistelua. Ei ole varmaankaan sattumaa, ett\u00e4 oopperan avulla nykyihminen nostatetaan kamppailuun taikauskoa vastaan. N\u00e4m\u00e4 kaksi oopperaa ovat ajankohtaisuudessaan h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4. Pahuuden hirmuteoista ei ole kuultu vain Kosovossa tai Bosniassa. My\u00f6s omassa yhteiskunnassamme riehuvat demoniset pahuuden vallat. Saatana on p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 irti.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 on hyv\u00e4, ett\u00e4 meille ylij\u00e4rkiper\u00e4isyyteen kasvatetuille ihmisille tarjotaan satumaisia oopperoita ja muutenkin pidet\u00e4\u00e4n esill\u00e4 el\u00e4m\u00e4n mystist\u00e4 salaisuudenomaista puolta. Vaikka el\u00e4m\u00e4n perusjuoneen kuuluu aina ja kaikissa oloissa kamppailu, siihen kuuluu my\u00f6s luovuus ja leikki. T\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 meill\u00e4 olisi vara huomattavasti enemm\u00e4n elvytt\u00e4\u00e4 ja viljell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hymy\u00e4 suupieleen ja pilkett\u00e4 silm\u00e4kulmaan. Iloa!<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 290799 Hein\u00e4kuun 30. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 latinankielinen lause muistuttaa miten usein pahantekij\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 onnettaren suosion kun taas joidenkin onnettomien polojen osana (vaikka olisivat hyvi\u00e4kin) on saada jumalien vihat niskaansa. (Servat multos Fortuna nocentes et tantum miseris irasci numina possunt.) N\u00e4inh\u00e4n usein n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n. Jumalaton menestyy, mutta jumalisen osana on k\u00e4rsimys ja kamppailu. Jeesuskin lupasi … <\/p>\n