Papin puntari 16.12.1999-12-16<\/p>\n\n\n\n
Rippikoululaiset olivat tutustumisk\u00e4ynnill\u00e4 pappilassa. Siin\u00e4 kyselin, ett\u00e4 mit\u00e4 eroja huomaatte kun vertaatte pappilaa johonkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4nne olohuoneeseen? Rippikoululaiset havainnoivat ja sitten yksi tokaisi: ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on noita Jeesus-tauluja enemm\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4.” Toinen puolestaan havaitsi, ett\u00e4 pappilassa on tavallista enemm\u00e4n kirjoja<\/p>\n\n\n\n
Keskustelun aikana Jeesus-taulut paljastuivat ikoneiksi, joilla on rukoukseen johdattava merkitys hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Aikaansa seuraavan papin pit\u00e4isi tuntea ajan virrat. Pit\u00e4isi my\u00f6s uskaltaa sielujen sy\u00f6vereihin, tunteiden pohjattomiin syvyyksiin. Siin\u00e4 selityst\u00e4 kirjojen runsaudelle. Kirja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pirte\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Joskus aikoja sitten jo h\u00e4mm\u00e4stelin miten hyvin unkarilaiset tuntevat meid\u00e4n Kalevalamme. V\u00e4lliin jopa huolestutta, ett\u00e4 tuntevatko kirjamme meit\u00e4 paremmin? Nyt – juhlavuoden kunniaksi suomalainen k\u00e4si hamuaa taas Kalevalaa. Savonkielinen Kalevala vetoaa hauskan murteensa vuoksi. Savolainen on el\u00e4v\u00e4 esimerkki siit\u00e4 miten vaikeankin asian voi ilmaista hauskasti. Savossa aurinko aina paistaa.<\/p>\n\n\n\n
Lars ja Mats Huldenin ruotsintamassa Kalevalassa runoilija ja filologi paiskaavat k\u00e4tt\u00e4. Nyt syntyy rentoa ja tuoretta kosketusta juhlallisen vakavaan Kalevalaamme. K\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on kehuttu jopa vauhdikkaaksi ja selke\u00e4ksi, silti sointujakaan unohtamatta. Mutta miten helskytell\u00e4 kalevalaisittain ruotsiksi?<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen osaa soittaa my\u00f6s ruotsiksi: ”Bergen sk\u00e4lvde, h\u00e4llar br\u00e4cktes, alla klipppor kom i darring\u2026” (Vuoret loikkui, paaet paukkui, kaikki kalliot t\u00e4r\u00e4hti\u2026). Kalevalan ruotsinkielinen ilme on leikkis\u00e4 ja paljastaa samalla uusia puolia tutusta tekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kai Niemisen proosaversio heitt\u00e4\u00e4 Kalevalaan omat mausteensa avaamalla kielt\u00e4 tuoreesti ja kiinnostavasti. Nieminen ei vain perkaa runoa vaan luo uutta. Niemisen Kalevala 1999 ujuttaa runollista ainesta proosatekstiin. Pid\u00e4n sit\u00e4 vihjeen\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6llemme. Ett\u00e4 saisi olla enemm\u00e4n runollista luovuutta kalevalaista leikkisyytt\u00e4 unohtamatta. Tuntuu silt\u00e4, ettei lahjakirjalistalta voi t\u00e4n\u00e4 jouluna unohtaa Kalevalaa.<\/p>\n\n\n\n
Komissaari Erkki Liikanen nosti yll\u00e4tt\u00e4en Finlandia-valinnallaan Kristina Carlsonin Jyrki Vainosen, Jari Tervon, Mikko Heikan ja monen muun tutun rinnalle. No, mik\u00e4s siin\u00e4. Carslonin Maan \u00e4\u00e4reen kertoo suomalaisesta ylioppilaan Lennart Falkin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 1860-luvun Amurinmaalla. Carlsonin kieli sujuu, ajatus poukkoilee, mutta vaatii aikansa ennen kuin t\u00e4h\u00e4n journalistityyliin tottuu.<\/p>\n\n\n\n
Carlsonin kielikuvat ovat osuvia. Lennart Falk vertaa mielenliikkeit\u00e4\u00e4n ongenkohoon. Ilo ja toivo saavat sen poukkoilemaan kuin kala , joka vet\u00e4\u00e4 kohon v\u00e4liin alas v\u00e4liin yl\u00f6s. Jos on tyynt\u00e4, eik\u00e4 kala sy\u00f6, ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n. Mutta sitten alkaa tapahtua. Rohkeus kuljettaa suuret miehet tutkimusmatkoille ja uudisraivaajiksi. Pieni\u00e4 miehi\u00e4 ajaa pelkuruus. Mit\u00e4tt\u00f6myydet pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, suuruuteen kuuluu rohkeus.<\/p>\n\n\n\n
Kirjassa esiintyy my\u00f6s Lennart Falkin viisas yst\u00e4v\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Theodor Ganz. Kokenut Ganz ja nuorempi Falk pohtivat yst\u00e4vyytens\u00e4 laatua. Rakkaudessa ja yst\u00e4vyydess\u00e4 vaikuttaa magnetismi. Tutustumme toiseen vaistomaisesti ja huomaamattamme huomamme hakeutuvamme h\u00e4nen seuraansa. Vasta my\u00f6hemmin nime\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n ihmisen ominaisuudet ja tunnistamme kiintymyksemme syyt.<\/p>\n\n\n\n
Ganz muistuttaa , ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 iventaariota teemme my\u00f6s kuolleitten yst\u00e4viemme kanssa. Keskustelemme heid\u00e4n kanssaan ja vasta nyt opimme heid\u00e4t tuntemaankin paremmin, koska he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 muutu. He muuttuvat l\u00e4pikuultaviksi palatakseen alkuhetkeen , jolloin he ilmestyiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. El\u00e4vien yst\u00e4vien kanssa on vaikeampaa siksi, ett\u00e4 toinen muuttuu koko ajan, emmek\u00e4 pysy mill\u00e4\u00e4n per\u00e4ss\u00e4. Haluaisimme pit\u00e4\u00e4 toisen hallinnassamme, mutta se ei k\u00e4y, koska muutos on el\u00e4v\u00e4n merkki. Siksi el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4 ei koskaan n\u00e4e tarkkaan, he s\u00e4ilyv\u00e4t salaisuutena.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kiinnostavin puoli piileekin siin\u00e4, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 salaisuudeksi. Salaisuuden \u00e4\u00e4rell\u00e4 viihdyt\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 se antaa aavistaa miss\u00e4 lep\u00e4\u00e4 perusta. Uskon, ett\u00e4 joulu on meille t\u00e4rke\u00e4 juhla siksi, ett\u00e4 aavistamme sen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n yhden el\u00e4m\u00e4n perussalaisuuden.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 16.12.1999-12-16 Rippikoululaiset olivat tutustumisk\u00e4ynnill\u00e4 pappilassa. Siin\u00e4 kyselin, ett\u00e4 mit\u00e4 eroja huomaatte kun vertaatte pappilaa johonkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4nne olohuoneeseen? Rippikoululaiset havainnoivat ja sitten yksi tokaisi: ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on noita Jeesus-tauluja enemm\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4.” Toinen puolestaan havaitsi, ett\u00e4 pappilassa on tavallista enemm\u00e4n kirjoja Keskustelun aikana Jeesus-taulut paljastuivat ikoneiksi, joilla on rukoukseen johdattava merkitys hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Aikaansa seuraavan papin … <\/p>\n