Papin puntari 140598<\/p>\n\n\n\n
Suomen j\u00e4\u00e4kiekkoilijat Sveitsiss\u00e4 ovat tuoneet Maamme-laulun juhlintaan omat hikiset mausteensa. Suomalaiset ratsastavat parhaiten aina voitonharjalla, silloin kun j\u00e4\u00e4hallissa lippu nousee, Maamme-laulu soi ja Ari Sulander palkitaan. Kumt\u00e4hden viralliset juhlinnat kukanp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eiv\u00e4t lainkaan kilpaile samassa sarjassa, vain urheilu hullaannuttaa suomalaiset. Vasta ladulla ja keinoj\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lumen ja pakkasen kansa tuntee olonsa kevyeksi: On maamme k\u00f6yh\u00e4, siksi (keino)j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Paciuksen nuotit ja Paavo Cajanderin suomennos tekiv\u00e4t Runebergin V\u00e5rt landista kansallislaulun 150 vuotta sitten. Siit\u00e4 l\u00e4htien nuottia on venytetty ja oikeita sanoja tapailtu, Maamme ei ole helppo laulettavaksi eik\u00e4 aina kuunneltavaksikaan. Kansallislaulun merkityst\u00e4 kansallisena her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja itsen\u00e4isyyden vahvistajana ei silti tarvitse ep\u00e4ill\u00e4. Suomen leijonan on pit\u00e4nyt etsi\u00e4 syvi\u00e4kin s\u00e4vellajeja ja karjua ulos t\u00e4risev\u00e4\u00e4 tuskaansa ennen kukoistuksen kuoriutumista.<\/p>\n\n\n\n
Jokainen aika tarvitsee omat nostattajansa. Mit\u00e4 formulat ja j\u00e4\u00e4kiekko nyt, sit\u00e4 Snellmanin tai Cygnaeuksen is\u00e4nmaallisuus 150 vuotta sitten. Suomi teki nousuaan, ylioppilaat kohottivat maljoja kev\u00e4\u00e4lle ja pitiv\u00e4t puheita is\u00e4nmaalle. Fredrik Cygnaeusta (1807-1881) pidet\u00e4\u00e4n is\u00e4nmaan yhteisen\u00e4 opettajana ja Suomen suurimpana puhujana, omana Demostheneenamme. Tulisieluinen Cygnaeus antautui kokosyd\u00e4misesti is\u00e4nmaalleen, h\u00e4n sytytti aatteet ja t\u00e4ytti sielut hurmoksella. V\u00e4hitellen kasvoi itsen\u00e4inen is\u00e4nmaa: SUOMI – FINLAND.<\/p>\n\n\n\n
Kaivoin esiin Cygnaeuksen Flora-juhlassa 13.5.1848 pit\u00e4m\u00e4n puheen. Aikalaiset ylist\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 is\u00e4nmaan suurimmaksi puheeksi, jossa puhuja k\u00e4sitteli Suomen niemen pyh\u00e4\u00e4 ja kallista kasvua. Kuinka se kasvoi kautta vuosisatojen, vuoroin pilkattuna ja vuoroin kunnioitettuna; kuinka se suli meid\u00e4n olemukseemme kehdosta hautaan; kuinka se vahvisti uupuneen viljelij\u00e4n uskallusta kamppailussa napapiirin valtoja vastaan eurooppalaisen sivistyksen puolesta.<\/p>\n\n\n\n
Kuinka t\u00e4m\u00e4 niemi oli luovuttamaton kuin el\u00e4m\u00e4 ja enemm\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4; kuinka se painoi petturin maahan ja korotti rehellisen kansalaisen voimaa; kuinka se pojilleen sis\u00e4lsi kaikki, vaati kaikki, antoi kaikki ja kuinka meid\u00e4n sen nimen kunnialle; sen arvossa pidetylle paikalle omana aikanamme ja sen himmentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle el\u00e4m\u00e4lle kautta vuosisatojen tulee el\u00e4\u00e4 ja kuolla.<\/p>\n\n\n\n
Maamme-laulu kajahti julkisesti ilmoille 1848 toisenlaisessa ilmapiiriss\u00e4 kuin 1998 Peltosen voittomaalin j\u00e4lkeen Z\u00fcrichin j\u00e4\u00e4hallissa. Silloin ylioppilaat kohottivat arvokkaasti maljojaan is\u00e4nmaalle, nyt suomalaiset kiekkofanit repiv\u00e4t olutt\u00f6lkkej\u00e4\u00e4n auki Suomen kiekkokunnialle. Mutta kansallislaulussa soi sama s\u00e4vel. Se nostattaa tuntoja, mittaa suomalaisuuden arvoa ja punnitsee tulevaisuutta. Miten selviyty\u00e4 suomalaisena Ven\u00e4j\u00e4n keisarivallan alaisessa Suomessa? Miten p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 muussakin kuin j\u00e4\u00e4kiekossa t\u00e4ss\u00e4 emujen ja eurojen sotkemassa uudessa Euroopassa?<\/p>\n\n\n\n
Kansallistunto ja -into olivat Maamme-laulun syntyajan tuntomerkkej\u00e4. Oman ominaislaatumme vaalimisessa ei ikin\u00e4, ei nytk\u00e4\u00e4n ole h\u00e4pe\u00e4mist\u00e4. Formula ja j\u00e4\u00e4kiekko ajavat Suomen asiaa Snellmanien ja Topeliusten lailla yhteiseksi parhaaksemme. Cygnaeuksen kerrotaan voimakkaan puheensa j\u00e4lkeen menett\u00e4neen \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja tokaisseen: ”Olenhan kerran puhunut.”<\/p>\n\n\n\n
Moni suomalainen huutaa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin \u00e4\u00e4nens\u00e4 k\u00e4he\u00e4ksi, jotta kiekkokulta paremmin irtoaisi. Sama kaiku on askelten, sama \u00e4\u00e4ni on kellojen. Yhteist\u00e4 voimaa kaivataan, jotta kukoistus puhkeaisi kuorestaan.<\/p>\n\n\n\n
Kuten Juice Leskinen 150 vuotta Cygnaeuksen j\u00e4lkeen Kumt\u00e4hden kent\u00e4ll\u00e4 laukaisi: Hyv\u00e4 Suomi – Yes!<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 140598 Suomen j\u00e4\u00e4kiekkoilijat Sveitsiss\u00e4 ovat tuoneet Maamme-laulun juhlintaan omat hikiset mausteensa. Suomalaiset ratsastavat parhaiten aina voitonharjalla, silloin kun j\u00e4\u00e4hallissa lippu nousee, Maamme-laulu soi ja Ari Sulander palkitaan. Kumt\u00e4hden viralliset juhlinnat kukanp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eiv\u00e4t lainkaan kilpaile samassa sarjassa, vain urheilu hullaannuttaa suomalaiset. Vasta ladulla ja keinoj\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lumen ja pakkasen kansa tuntee olonsa kevyeksi: On … <\/p>\n