papin puntari 8.10.1996<\/p>\n\n\n\n
Simon Critchley Sussexista ponkaisi Helsinkiin kertomaan ranskalaisfilosofi Emmanuel Levinasin ajatuksista. Levinasin kirja Etiikka ja \u00e4\u00e4rett\u00f6myys oli ilmestynyt v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin suomeksi. Jean-Paul Sartren nimen tuntevat monet. Levinas on tuntemattomampi ja j\u00e4i aikanaan Sartren varjoon kuten k\u00e4y ensi lauantain auringonpimennyksess\u00e4, kun kuu kulkee auringon eteen ja kaksi kolmasosaa auringosta peittyy. Kirja paljastaa ettei Levinas ole ajattelijana mitenk\u00e4\u00e4n Sartrea vaatimattomampi.<\/p>\n\n\n\n
Levinasin mukaan Aristoteleelta periytyv\u00e4 k\u00e4sitys n\u00e4hd\u00e4 ontologia filosofian alkuna ei ole oikea l\u00e4ht\u00f6kohta l\u00e4nsimaiselle filosofialle. Juutalainen Levinas syntyi Liettuassa 1906 ja kuoli Pariisissa viime jouluna 1995. Levinasille etiikka oli kaiken viisaudenharjoituksen alku ja Vanha testamentti filosofisen innoituksen pohja.<\/p>\n\n\n\n
Kirjassaan Levinas m\u00e4\u00e4rittelee: ”Jos olen yksin toisen kanssa, olen h\u00e4nelle velkaa kaiken. Mutta on my\u00f6s kolmas.” Levinas sanoo, ett\u00e4 ihmisten v\u00e4linen suhde, ”jonka rakennan toisen kanssa, minun on rakennettava my\u00f6s kaikkien toisten kanssa.” Siksi toisen erityisasemaa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rajoittaa. On huomattava, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n perustelun lausuu filosofi, eik\u00e4 poliitikko tai joku muu vallan omistaja. T\u00e4st\u00e4 voi tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ihmissuhteisiin ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aina viehekalastuslupia my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n
Edelleen Levinas neuvoo, ett\u00e4 ”Sanominen on tapa tervehti\u00e4 toista, ja toisen tervehtiminen on jo vastaamista h\u00e4nelle. On vaikea olla vaiti jonkun ollessa l\u00e4sn\u00e4. Vaikeuden syvin perusta piilee sanomiseen itseens\u00e4 liittyv\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4, oli sanottu sitten mit\u00e4 tahansa.”<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi Levinas ylist\u00e4\u00e4 kasvoja, jotka ovat merkitykselliset jo itsess\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kasvoja ei ”n\u00e4hd\u00e4” vaan pit\u00e4isikin katsoa kasvojen taakse syvemm\u00e4lle aina minuuteen asti. N\u00e4keminen (visio) on vastaavuuden etsimist\u00e4. Suhde kasvoihin on enemm\u00e4n kuin n\u00e4kemist\u00e4, se on alunperin eettist\u00e4. Kasvot ja puhe liittyv\u00e4t toisiinsa, sill\u00e4 my\u00f6s kasvot puhuvat.<\/p>\n\n\n\n
Saattaa olla, ett\u00e4 Levinas tuntuu jonkun mielest\u00e4 vaikeaselkoiselta filosofilta. Senkin uhalla viittasin Levinaasiin viime kertaisessa vihkipuheessani kun vakuutin h\u00e4\u00e4parille, ett\u00e4 rakastettua ei voi omistaa, koska rakastetussa on aina jotain enemm\u00e4n, jotain viel\u00e4 tulevaa. T\u00e4m\u00e4 toisen viel\u00e4-tulossa-oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (konstituoi) tulevaisuuden.<\/p>\n\n\n\n
Levinasin mukaan Jumalan kuvana oleminen ei ole Jumalan ikonina olemista, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 on h\u00e4nen j\u00e4ljiss\u00e4\u00e4n. Jumalan kuvaksi luotuina meid\u00e4t on t\u00e4m\u00e4n mukaan tarkoitettu kulkemaan Jumalan j\u00e4ljiss\u00e4. Levinas viittaa toiseen Mooseksen kirjaan, jossa Jumala n\u00e4ytt\u00e4ytyy vain j\u00e4lken\u00e4\u00e4n. Jumalaa kohti kulkeminen on samalla kulkemista aina toisia ihmisi\u00e4 kohti, jotka my\u00f6s ovat h\u00e4nen j\u00e4ljess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Emmanuel Levinasin ajattelu on her\u00e4tt\u00e4nyt laajaa huomiota kautta maailman. Ei h\u00e4n ainakaan siin\u00e4 voi olla harhassa, kun h\u00e4n jatkuvasti muistuttaa miten t\u00e4rke\u00e4 on suhde toiseen ja toiseuteen. Eettinen suhde tarjoaa mahdollisuuden astua ulos siit\u00e4 itsevarmuudesta, joka pyrkii ottamaan kaiken haltuunsa ja omistamaan kaiken vain itselleen.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
papin puntari 8.10.1996 Simon Critchley Sussexista ponkaisi Helsinkiin kertomaan ranskalaisfilosofi Emmanuel Levinasin ajatuksista. Levinasin kirja Etiikka ja \u00e4\u00e4rett\u00f6myys oli ilmestynyt v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin suomeksi. Jean-Paul Sartren nimen tuntevat monet. Levinas on tuntemattomampi ja j\u00e4i aikanaan Sartren varjoon kuten k\u00e4y ensi lauantain auringonpimennyksess\u00e4, kun kuu kulkee auringon eteen ja kaksi kolmasosaa auringosta peittyy. Kirja paljastaa ettei Levinas … <\/p>\n