Papin puntari 22.51998<\/p>\n\n\n\n
Filosofi Esa Saarinen on ryhtnyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kukoistus-seminaareja etel\u00e4nmeren saarilla. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 ihmiset voidaan kouluttaa kukoistamaan. Tarvitaan vain oikea filosofia, oikea tekniikka ja sopiva puite, niin siit\u00e4 se kukoistus puhkeaa kuorestaan kuten Maamme-laulussa laulamme.<\/p>\n\n\n\n
On tietysti luontevaa puhua t\u00e4h\u00e4n vuodenaikaan kukoistuksesta. Onhan luonto juuri nyt puhkeamaisillaan kauneimpaansa. My\u00f6s tunteet. Itsess\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n saattaa nyt huomata jotakin sellaista mik\u00e4 muulloin uinuu, jota ei aina tied\u00e4 olevan olemassakaan.<\/p>\n\n\n\n
Luonto el\u00e4\u00e4 omaan tahtiinsa. Sit\u00e4 voi tietysti k\u00e4sitell\u00e4, h\u00e4irit\u00e4 ja muokata, joskus sen kanssa voi Vehkeill\u00e4, sit\u00e4 voi vimmatusti raiskatakin, mutta raja tulee aina vastaan. Luonto pit\u00e4\u00e4 aina oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4, se ei ei taivu mahdottomiin vaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiat lopulta omien lakiensa mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s ihmisen tunnetilat eli emootiot ovat vaikeasti ohjailtavissa. Vaikka j\u00e4rki joskus sanoisi, ett\u00e4 olisi parempi tehd\u00e4 niin tai n\u00e4in, syd\u00e4n vaatiikin tekem\u00e4\u00e4n toisin. Tunteilla ei ole s\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4\u00e4 optiikkaa,siirrelt\u00e4v\u00e4\u00e4 polttopistett\u00e4 (fokusta), jolla el\u00e4m\u00e4 pantaisiin j\u00e4rjestykseen. Syv\u00e4t ja hyv\u00e4t tunteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein tuottavan eniten kipua ja k\u00e4rsimyst\u00e4. El\u00e4m\u00e4n suureen salaisuuteen kuuluu t\u00e4m\u00e4 l\u00e4htem\u00e4t\u00f6n vastakohta-asetelma (paradoksi): vasta k\u00e4rsimyksen kautta l\u00f6ytyyy tie kukoistukseen. Siksi hyv\u00e4n kokeminen saa meid\u00e4t usein tuntemaan kaksiarvoista levottomuutta (ambivalenssia). Tuskan j\u00e4lki j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 ensin, mutta kantaa pian. Torjumalla tai v\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kivun saattaisimme purjehtia onnemme ohi.<\/p>\n\n\n\n
Cornelius Nepoksen teoksessa Kuuluisia miehi\u00e4 (Epaminondas) lausutaan kuuluisa lause sodan kautta saavutettavasta rauhasta. ”Nam paritus pax bello” (=rauha hankitaan sodan avulla) ei kuitenkaan tarkoita vain sotaan ryhtymist\u00e4 rauhan t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 lause rohkaisee suostumaan sotaan itsens\u00e4 kanssa. Ei pid\u00e4k\u00e4\u00e4n s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 kipua eik\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 vastusta, sill\u00e4 vasta niiden kautta paljastuvat el\u00e4m\u00e4n parhaat puolet.<\/p>\n\n\n\n
Ajattelija Juhani Rekola piirsi Miguel de Unamunon (1864-1936) kirjan Pyh\u00e4n miehen uhri espiuheeseen er\u00e4\u00e4nlaisen k\u00e4rsimyksen ylistyslaulun. Rekola itse on perehtynyt traagisuuden siunauksellisuuteen ja kirjoittanut siit\u00e4 monissa kirjoisaan. Ihmisen osa on traaginen, koska h\u00e4nen asemansa on korjaamaton. Jos ihminen torjuu traagisen puolen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, h\u00e4n juuttuu usvaan ja kadottaa n\u00e4k\u00f6kykyns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rekola pit\u00e4\u00e4 kokonaisen ihmisen tuntomerkkin\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 suostuu hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n vastakohdat ilman harmonian tavoittelua. Puolikkaita ihmisi\u00e4 ovat ne, joille t\u00e4rkeint\u00e4 on mielihyv\u00e4 ja s\u00e4r\u00f6tt\u00f6myys. Rekolan mielest\u00e4 Unamuono nousi aina kaikkea sit\u00e4 vastaan mink\u00e4 h\u00e4n kohtasi. Aina ainakin osa h\u00e4ness\u00e4 nousi vastarintaan. Unamunon voima piili siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei v\u00e4ist\u00e4nyt vastakohtia eik\u00e4 pel\u00e4nnyt ristiriitoja. Unamuno n\u00e4ki teht\u00e4v\u00e4kseen valaa karvasvett\u00e4 ja sirottaa suolaa haavoihin. El\u00e4m\u00e4 on unta ja se on sellaisena elett\u00e4v\u00e4. El\u00e4m\u00e4n mieli on sen keskener\u00e4isyydess\u00e4, kirvelevyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Espanjalaisen Unamunon anti eurooppalaiselle kultuurille on Rekolan mukaan sanassa ”nada”, joka tarkoittaa tyhjyytt\u00e4\u00e4, olemattomuutta. Se tarkoittaa turhasta tyhjentymist\u00e4, olennaisimpaan, k\u00e4rsimiseen suostumista. Jos ihminen lakkaa kaipaamasta, h\u00e4n lakkaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Siksi onniteltavia ovat ne, joilla on kaipaamisen aiheita ja kohteita j\u00e4ljell\u00e4 edes nimeksi. Ilman kaipausta ei el\u00e4m\u00e4 kukoista.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 22.51998 Filosofi Esa Saarinen on ryhtnyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kukoistus-seminaareja etel\u00e4nmeren saarilla. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 ihmiset voidaan kouluttaa kukoistamaan. Tarvitaan vain oikea filosofia, oikea tekniikka ja sopiva puite, niin siit\u00e4 se kukoistus puhkeaa kuorestaan kuten Maamme-laulussa laulamme. On tietysti luontevaa puhua t\u00e4h\u00e4n vuodenaikaan kukoistuksesta. Onhan luonto juuri nyt puhkeamaisillaan kauneimpaansa. My\u00f6s tunteet. Itsess\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n … <\/p>\n