Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Papin puntari 230798<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on kertomus miehest\u00e4, joka rohkeni astua oikealle tielle.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 tullaan siksi mit\u00e4 ollaan. Se tie on usein pitk\u00e4, eik\u00e4 lainkaan vailla vaikeuksia, mutta sen tien kulkijat ovat onniteltavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n esittelen t\u00e4m\u00e4n tien kulkijoista yhden.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n ei ole kuningas, vaikka h\u00e4n saapuu Loviisaan. H\u00e4n on rutik\u00f6yh\u00e4, mutta rikkaampi kuin moni rikas. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 ilman el\u00e4m\u00e4nkumppania, mutta kiihke\u00e4tk\u00e4\u00e4n romanssit eiv\u00e4t ole h\u00e4nelle vieraita. Koko h\u00e4nen sukunsa on sanoutunut irti h\u00e4nest\u00e4, mutta h\u00e4nen lukemattomat sisarensa ja veljens\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t koko maailman sielun. H\u00e4nell\u00e4 ei ole statusta, ei rahaa, ei palkkaa, mutta h\u00e4ness\u00e4 asuu t\u00e4ydellinen ilo. Muiden pyhien joukossa h\u00e4n on muita pyhempi, mutta syntisten joukossa h\u00e4n ei erotu muista. T\u00e4m\u00e4 mies saarnaa linnuille ja kaikille el\u00e4imille. H\u00e4n kutsuu aurinkoa, tuulta ja tulta veljikseen. Kuu t\u00e4hdet ja vesi ovat h\u00e4nen rakkaita siskojaan. H\u00e4n viritt\u00e4\u00e4 ylistyslaulun ”\u00e4iti maalle.”<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n kesytt\u00e4\u00e4 veljekseen vaikka verenhimoisen suden. H\u00e4n puhdistaa sielunsa kyyneltens\u00e4 virroilla. H\u00e4n on kaikista veljist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isin, k\u00f6yhist\u00e4 k\u00f6yhin ja hyv\u00e4ntekij\u00f6ist\u00e4 laupiain. Yh\u00e4 viel\u00e4, nyt jo yli 800 vuotiaana, h\u00e4n ei ole v\u00e4synyt kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n vaan nousee saarnakirkkoihinsa eri puolilla maailmaa. Juuri h\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t saapumalla elokuun alussa t\u00e4nne Loviisaan.<\/p>\n\n\n\n
Pyh\u00e4 Franciscus syntyi 1181 Italian Assisissa. H\u00e4nen upporikas kauppiasis\u00e4ns\u00e4 Pietro di Bernardone antoi h\u00e4nelle nimen Giovanni mik\u00e4 v\u00e4\u00e4ntyi pian muotoon ”ranskalainen” (Francesco). Riehakas jetset-el\u00e4m\u00e4, seikkailut ja sauhut uuvuttivat eliittiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 villiytyneen Francescon . H\u00e4n etsi pyhiinvaelluksella Roomaan uutta suuntaa el\u00e4m\u00e4lleen. Siell\u00e4 h\u00e4n l\u00f6ysi sen tien, jolla tullaan siksi mit\u00e4 ollaan. H\u00e4n j\u00e4tti hyv\u00e4stit kaikelle entiselle, my\u00f6s is\u00e4lleen ja perinn\u00f6lleen.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n antautui sairaille ja sitoutui k\u00f6yhyyteen. H\u00e4nen romanssinsa rouva K\u00f6yhyyden kanssa synnytti ”v\u00e4h\u00e4isimpien veljien” veljeskunnan. N\u00e4m\u00e4 fransiskaaniveljet tekev\u00e4t ahkerasti ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s luonnon ja elinymp\u00e4rist\u00f6n puolesta. Aurinkolaulussaan Franciscus ylist\u00e4\u00e4 luomakunnan ykseytt\u00e4 ja luonnon ihanuutta. Siin\u00e4 h\u00e4n intoutuu kutsumaan sisarekseen my\u00f6s kuolemaa, jota yksi\u00e4\u00e4n luotu ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Hoitavaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 h\u00e4n viimeisell\u00e4 hetkell\u00e4\u00e4n rohkaisi: ”Rohkeutta veli l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Sano vain ett\u00e4 kuolemani on l\u00e4hell\u00e4, sill\u00e4 se on minulle el\u00e4m\u00e4n ovi.”<\/p>\n\n\n\n
1300-luvun lopulla P. Franciscuksesta kirjoitettu kirja I Fioretti di San Francesco, Pyh\u00e4n Franciscuksen kukkaset paljastaa h\u00e4nen ennakkoluulottomuutensa. Seksuaalimy\u00f6nteisell\u00e4 viattomuudellaan ja rakkaudellaan Franciscus k\u00e4\u00e4nsi viettelev\u00e4n naisen p\u00e4\u00e4n uskoon ja uuteen el\u00e4m\u00e4ntapaan. Varkaille ja rosvoille h\u00e4n tarjosi rangaistuksen sijasta leip\u00e4\u00e4 ja viini\u00e4. Vain itse\u00e4\u00e4n kohtaan tulee ihmisen olla ankara, mutta muita kohtaan aina suvaitsevainen ja lempe\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun Franciscus kerran lounasti assisilaisen naisen Claran kanssa, ensimm\u00e4iseksi ruokalajiksi h\u00e4n puhui niin suloisesti, ett\u00e4 koko seurue kohosi hurmokseen. H\u00e4nen hengenpalonsa muistutti l\u00e4hes tulipaloa jopa niin ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset olivat kerran v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4\u00e4 palokunnan paikalle. Mutta tulta ei l\u00f6ytynyt, vain Franciscus ja Clara seurueineen vaatimattomalla aterialla. Tarinan mukaan hengellinen ravinto maistui heille niin ettei kukaan huomannut koskeakaan ruoka-annokseensa. Toinen Franciscksen nainen Jacoba dei Settesoli oli rikas roomalainen leski, joka tarjoili Francescoksen kuolinhetkell\u00e4 t\u00e4lle k\u00e4\u00e4rinliinojen lis\u00e4ksi makoisia mantelipikkuleipi\u00e4. Pilkett\u00e4 ja romantiikkaa tarvitaan aina.<\/p>\n\n\n\n
Franciscus tuotti alati mielihyveisiins\u00e4 kuuluvaa k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Sit\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s opetti. Puhtain ilo syntyy loputtomasta k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4. Kerran kun veli Leo ja Franciscus pitk\u00e4n patikkamatkan j\u00e4lkeen saapuivat kotiluostarinsa portille, ovenvartija ei suostunut lainkaan tuntemaan r\u00e4ttiv\u00e4syneit\u00e4 miespoloja eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt heit\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Kun viluiset ja n\u00e4lk\u00e4iset veljet jo ties miten monennen kerran l\u00f6ysiv\u00e4t itsens\u00e4 vimmaisen vartijan iskusta samasta katuojasta, tokaisi Franciscus Leolle: Jos emme viel\u00e4 nytk\u00e4\u00e4n suutu ovenvartijalle vaan osoitamme h\u00e4nelle vain sulaa rakkautta, olemme varmaankin l\u00f6yt\u00e4neet t\u00e4ydellisen ilon.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veli-Matti Hynninen Papin puntari 230798 T\u00e4m\u00e4 on kertomus miehest\u00e4, joka rohkeni astua oikealle tielle. T\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 tullaan siksi mit\u00e4 ollaan. Se tie on usein pitk\u00e4, eik\u00e4 lainkaan vailla vaikeuksia, mutta sen tien kulkijat ovat onniteltavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n esittelen t\u00e4m\u00e4n tien kulkijoista yhden. H\u00e4n ei ole kuningas, vaikka h\u00e4n saapuu Loviisaan. H\u00e4n on rutik\u00f6yh\u00e4, mutta rikkaampi … <\/p>\n