Papin puntari 020998<\/p>\n\n\n\n
Matkalla sit\u00e4 n\u00e4kee ja kuulee kaikenlaista. Jo yhden laivamatkan aikana ehtii huomata, jos vaikka suomalaisella miehell\u00e4 sattuu pallo olemaan hukassa. Miksi juuri miehell\u00e4? Miksi miehell\u00e4 useammin kuin naisella? Miss\u00e4 piileksiv\u00e4t suomalaisten k\u00e4yt\u00f6stavat?<\/p>\n\n\n\n
Monta kirjaa on kirjoitettu suomalaisten edesottamuksista maailmalla. Seikkailumielt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietysti olla, mutta miss\u00e4 tyyli? Suomalainen kyll\u00e4 yritt\u00e4\u00e4. Haluamme kansainv\u00e4listy\u00e4, oppia uutta, mutta jostain syyst\u00e4 tunnemme my\u00f6s uudessa Euroopassa olevamme viel\u00e4 aika monessa asiassa sivustakatsojia. Onko totta mit\u00e4 Maria Jotuni jo aikanaan laukoi: mink\u00e4 mies viinassa juo, sen se saippuassa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomi on Euroopan maista yksi pahimpia tapojen turruttajia. Hyv\u00e4t tavat eiv\u00e4t l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole meill\u00e4 kunniassa. Pukeutumista ei arvosteta, tapakulttuurista ei piitata. Miksi asiallisen puketumisen ja hyvien tapojen kustannuksella usein pilaillaan? Siksik\u00f6, ett\u00e4 suomalaista pukeutumis- ja el\u00e4m\u00e4ntapaa yhdist\u00e4v\u00e4 tasaisen keskinkertaisuus saisi rauhassa jatkua? Pukeutumis- ja tapakulttuuristamme on viel\u00e4 aika pitk\u00e4 matka tyyli- ja laatutietoisuuteen eli eleganssiin.<\/p>\n\n\n\n
Meit\u00e4 moititaan my\u00f6s t\u00f6ks\u00e4yttelyst\u00e4. Aihettakin ehk\u00e4 on. Kun suomalainen neuvottelee, h\u00e4n ei turhia jaarittele vaan menee usein suoraan asiaan. Small talk eli kohtelias rupattelu on n\u00e4iden mielest\u00e4 tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ajanhukkaa. Savolaisia lukuunottamatta suomalaiset ovat j\u00e4tt\u00e4neet my\u00f6s virkist\u00e4v\u00e4n leikinlaskun ja seurustelutaidon aika lailla muiden huoleksi. Parempi pysytell\u00e4 omissa oloissan loitolla kuin olla toisten kiusana leikki\u00e4 laskemassa tai vitsi\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ja kun s\u00e4ken\u00f6inti kerran on kieletty\u00e4, saa kuoistuskin olla kaukana. Niink\u00f6?<\/p>\n\n\n\n
Historia ja maantiede antavat omat selityksens\u00e4. Meid\u00e4n on pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 sodat ja kokea kurimukset. Hampaat irvess\u00e4 on pit\u00e4nyt taistella elooj\u00e4\u00e4misest\u00e4, eik\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n small talkia ole kysytty, kun suomalainen naama on vedetty peruslukemille joka tuiskussa ja pakkasessa. Mutta milloin sulavi Suomi, milloin Suomessa syd\u00e4met? Semiotiikan opettajani Henri Broms ihmettelee, ett\u00e4 mihin olemme onnistuneet kadottamaan it\u00e4isen taipuisuuden sielustamme? Mihin katosi meist\u00e4 it\u00e4inen ihminen? Vasta olimme tiet\u00e4jien ja laulun kansaa, mutta en\u00e4\u00e4 laulammekin vain pikkuhiprakassa.<\/p>\n\n\n\n
Kelpaako selitykseksi luterilainen kasvatuksemme? Kadotimmeko uskonpuhdistuksen innossamme hitusen ihmiselle luonteenomaista rituaalisuutta? Jokainen meist\u00e4 etsii selviytymisteit\u00e4, tapaa osata olla toisten kanssa luontevasti yhdess\u00e4. Jos perinteess\u00e4mme ei ole sijaa retoriikalle, seremonioille, riiteille ja symboleille, el\u00e4m\u00e4 t\u00f6kkii. Saattaa olla, ett\u00e4 ulkomailta tuotetut herra- ja rouvaklubit yritt\u00e4v\u00e4t osaltaan juuri t\u00e4t\u00e4 puutetta paikata. Ihmist\u00e4 ei luotu yksin\u00e4iseksi sudeksi, siksi rituaalit, k\u00e4nnyk\u00e4t ja s\u00e4hk\u00f6postit ovat tarpeen.<\/p>\n\n\n\n
Maantiede selitt\u00e4\u00e4 osaltaan harvapuheisuuttamme. Ennen niin pitk\u00e4t v\u00e4limatkat tekiv\u00e4t kokoontumiset harvinaisiksi. Harva asutus ja ankarat elinolosuhteet erakoittivat meit\u00e4 muuten niin yhteydenjanoisia suomalaisia. Kun alkukes\u00e4st\u00e4 k\u00e4vin kes\u00e4yliopistossa design managment-kurssia, opettaja yllytti meit\u00e4 kurssilaisia sosiaalisuuteen, rohkeampiin vuorovaikutuksiin. Ly\u00f6tt\u00e4ytk\u00e4\u00e4 yksiin, puhukaa, kosketelkaa, olkaa l\u00e4sn\u00e4. Vaikkapa tavassamme vastata puhelimeen viestit\u00e4mme mielihyv\u00e4\u00e4mme tai ik\u00e4vystymist\u00e4mme. \u00c4\u00e4nens\u00e4vyt kertovat aenteistamme ja tunteistamme, olemmeko kiinnostavia vai samantekevi\u00e4 toisillemme.<\/p>\n\n\n\n
Pariislilaistunut suomalainen tapakasvattaja Tarmo Kunnas muotoili \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 juurettomuus ja suurkapunkimainen el\u00e4m\u00e4nmuoto eiv\u00e4t ole paras kasvualusta tapakultuurille. Ty\u00f6tt\u00f6myys ja k\u00f6yhtyminen syvent\u00e4v\u00e4t vastakohtaisuuksia ja samalla vieraannuttavat tapakulttuurista. Vaikka historia, maantiede ja olosuhteet ovat painaneet meit\u00e4 yksitoikkoiseen vivahteettomuuteen, me emme anna periksi. Suomalainen ominaislaatumme innostaa meit\u00e4 panemaan itsemme likoon. Ja<\/p>\n\n\n\n
seh\u00e4n se vasta saakin el\u00e4m\u00e4n maistumaan el\u00e4m\u00e4lt\u00e4,kun oma paita on tulessa.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 020998 Matkalla sit\u00e4 n\u00e4kee ja kuulee kaikenlaista. Jo yhden laivamatkan aikana ehtii huomata, jos vaikka suomalaisella miehell\u00e4 sattuu pallo olemaan hukassa. Miksi juuri miehell\u00e4? Miksi miehell\u00e4 useammin kuin naisella? Miss\u00e4 piileksiv\u00e4t suomalaisten k\u00e4yt\u00f6stavat? Monta kirjaa on kirjoitettu suomalaisten edesottamuksista maailmalla. Seikkailumielt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietysti olla, mutta miss\u00e4 tyyli? Suomalainen kyll\u00e4 yritt\u00e4\u00e4. Haluamme kansainv\u00e4listy\u00e4, oppia … <\/p>\n