Papin puntari 24.9.1998<\/p>\n\n\n\n
Roomassa kerrotaan nykyisin, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla ”bella figura” ja puhtaat kasvot. Bella figura tarkoittaa l\u00e4hinn\u00e4 edustuskelpoisuutta, sit\u00e4 ett\u00e4 pyyhkii edes jollakin lailla hyvin ja ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 pysyy pystyss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 roomalainen muoti on onneksi t\u00e4ytt\u00e4 h\u00e4k\u00e4\u00e4 levi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4nne Pohjolaan. Euroopan unionin tulevana puheenjohtajamaana meikkaus on meill\u00e4kin alkanut.<\/p>\n\n\n\n
Rooma on pantu pakettiin. Pietarin kirkkoa my\u00f6ten monumentit, t\u00e4rkeimm\u00e4t rakennukset, kadut ja kaikki katseltavat on v\u00e4liaikaisesti ymp\u00e4r\u00f6ity rakennustelineill\u00e4. Kaikki on saatava kuntoon, sill\u00e4 riemuvuosi 2000 on ovella. Sama vimma vihelt\u00e4\u00e4 rakkaassa Helsingiss\u00e4mmekin, kun Esplanadia koristellaan nupukivin ja Mannerheimintiet\u00e4 valetaan juhlakuntoon.<\/p>\n\n\n\n
Bella figura on siis roomalais-suomalaista puhdistautumista, laittautumista kohta koittavaan uuteen vuosituhanteen. T\u00f6rm\u00e4sin lauseeseen ”Finland Takes Europe to the New Millenium” (Suomi johdattaa Euroopan uudelle vuosituhannelle) ja ajattelin ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n roomalaiset t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n iskulauseestamme oikein tuumivat. Miten niin Suomi? Miksi juuri me ikuisen Rooman rinnalla?<\/p>\n\n\n\n
Bella figurassa onkin enemm\u00e4n kyse asenteiden kohentamisesta kuin paikkojen puunaamisesta. Ilman kantavaa itsetuntoa ei ihminen kauan jaksa. Katsotaanpa vaikka kehumaamme demokratiaa. Sekin on masennustilassa. V\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet heikkenev\u00e4t, yksin\u00e4iset yksin\u00e4istyv\u00e4t, sairaat ja syrj\u00e4ytyneet j\u00e4\u00e4v\u00e4t toisten jalkoihin. Rikkaat rikastuvat ja k\u00f6yh\u00e4t k\u00f6yhtyv\u00e4t, taloudellinen eriarvoisuus kasvaa. Jos politiikka ei kiinnosta, yhteisten asioiden hoito k\u00e4rsii. Bella figura tarjoaa t\u00e4h\u00e4nkin asennemuutosta.<\/p>\n\n\n\n
Oltuaan vuosia Roomassa Villa Lanten johtajana P\u00e4ivi Set\u00e4l\u00e4 kirjoitti kokemuksistaan kirjan N\u00e4k\u00f6aloja Villa Lantesta. Suomeen palattuaan Set\u00e4l\u00e4 huomasi meid\u00e4n suomalaisten puhuvan itsest\u00e4mme kielteisesti. Meille l\u00e4heisi\u00e4 sanoja – n\u00e4in h\u00e4n luettelee – ovat huono itsetunto, kateus, ahdistus ja itsetuho.<\/p>\n\n\n\n
Tuttuahan t\u00e4m\u00e4 on. Jos olemme v\u00e4h\u00e4n aikaa poissa kotoa vaikka pienell\u00e4 ulkomaanmatkalla,Suomi sattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 matkan j\u00e4lkeen erilaiselta. Aina ei olekaan sokeeraava menn\u00e4 uuteen kulttuuriin vaan vasta palaaminen takaisin se vasta saattaakin j\u00e4rkytyksen aiheuttaa. Kauempaa n\u00e4kee usein tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n
Ja p\u00e4invastoin. Jos kuuntelemme toisten arvioita itsest\u00e4mme saatamme yll\u00e4tty\u00e4. He n\u00e4kev\u00e4t meid\u00e4t selviytyjin\u00e4 ja ihalievat pitk\u00e4\u00e4 ja kunniakasta selviytymishistoriaamme. Olemme nousseet k\u00f6yhyydest\u00e4 kukoistukseen. Olemme luoneet t\u00e4h\u00e4n maahan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuria, musiikkia kirjallisuutta, kuvataidetta ja vaikka mit\u00e4 vientikelpoista aina mikah\u00e4kkisi\u00e4 ja l\u00e4tk\u00e4nprelaajia my\u00f6ten. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten saatoimme tuntea olevamme ruotsalaisille enemm\u00e4n pikkuveli. Saatoimme tuntea l\u00e4nnen markkinoilla pient\u00e4 alemmuuttakin, mutta nyt EU:n eturintamassa n\u00e4yt\u00e4mme heille ja muille mist\u00e4 ne l\u00e4nsituulet oikein puhaltavat.<\/p>\n\n\n\n
Kerron pari esimerkki\u00e4. Kun vuonna 1969 oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa paavi Paavali VI:n vastaanotolla Roomassa, me luterilaiset teologit tunsimme olevamme kirkkohistoriallisen k\u00e4\u00e4nteen aallonharjalla. Nyt 29 vuotta my\u00f6hemmin meid\u00e4t istutetaan kymmeniintuhansiin nousevan vierasjoukon k\u00e4rjess\u00e4 mahdollisimman l\u00e4helle pyh\u00e4\u00e4 istuinta ja paavi Johannes Paavali II tulee – kuten jo monasti ennenkin – henkil\u00f6kohtaisesti k\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n meid\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Muutoksesta kertoo my\u00f6s angilkaanis-luterilainen yhteys, jota harjoitimme viimeksi viime sunnuntaina. Roomassa jaoimme pyh\u00e4n ehtoollisen Englannin prinsessa Margaretalle ja muulle anglikaanikirkkoon kokoontuneelle kansainv\u00e4liselle seurakunnalle. Siin\u00e4 olimme Porvoon asiakirjaan nojaten yhdess\u00e4 palvelemassa l\u00e4peens\u00e4 katolisen Rooman syd\u00e4mess\u00e4 luterilaisina ja anglikaanisina pappeina. Kirkot ovat l\u00f6yt\u00e4neet ekumenian tienp\u00e4\u00e4n. Mutta my\u00f6s Eurooppa on muuttunut hyv\u00e4\u00e4n suuntaan:<\/p>\n\n\n\n
Bella figura ja puhtaat kasvot.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 24.9.1998 Roomassa kerrotaan nykyisin, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla ”bella figura” ja puhtaat kasvot. Bella figura tarkoittaa l\u00e4hinn\u00e4 edustuskelpoisuutta, sit\u00e4 ett\u00e4 pyyhkii edes jollakin lailla hyvin ja ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 pysyy pystyss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 roomalainen muoti on onneksi t\u00e4ytt\u00e4 h\u00e4k\u00e4\u00e4 levi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4nne Pohjolaan. Euroopan unionin tulevana puheenjohtajamaana meikkaus on meill\u00e4kin alkanut. Rooma on pantu pakettiin. Pietarin … <\/p>\n