Papin puntari 19.11.1998<\/p>\n\n\n\n
Taivaalle on tuijotettu. N\u00e4kyik\u00f6 t\u00e4hti\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Leonidien meteoroidiparven tuottamat runsaat t\u00e4hdenlennot saivat innokkaimmat suomalaiset ponnistamaan Tokion koneeseen l\u00e4hemm\u00e4ksi t\u00e4hti\u00e4. Vaikka pilviverho himmensi meteorisirkusta, joku onnellinen ehti toivomaan toiveensa maahan putoavalle t\u00e4hdelleen.<\/p>\n\n\n\n
Yritin muistella vuoden 1965 t\u00e4htisadetta. Harvat tuosta 33 vuoden takaisesta vuodesta t\u00e4t\u00e4 muistavatkaan. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4htisade syntyy kuulemma siit\u00e4, kun meteorit iskeytyv\u00e4t maan ilmakeh\u00e4\u00e4n ja palavat loppuun ionosf\u00e4\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maailmankaikkeus on suurtakin suurempi ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4kin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi. Universumin mittasuhdetta ei pysty j\u00e4rjell\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Maapallo ihmisineen on t\u00e4ss\u00e4 leikiss\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni hiukkanen. T\u00e4hdenlennot nousivat oikealla hetkell\u00e4 muistuttamaan t\u00e4st\u00e4 mittasuhteiden mittaamattomuudesta. Onhan kirkkovuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 puhe maailmankaikkeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4hdet eiv\u00e4t loista vain \u00f6isell\u00e4 taivaalla. Yhdysvaltojen 50 ja Euroopan unionin 12 t\u00e4hte\u00e4 kertovat t\u00e4htien suosiosta lipuissa. Euroopan t\u00e4htilippuun t\u00e4hdet lent\u00e4v\u00e4t Neitsyt Marian s\u00e4dekeh\u00e4st\u00e4. Pompeijin kaksitoistat\u00e4htinen Maria nauttii kristikunnan yh\u00e4 kasvavasta suosiosta. Vapahtajan \u00e4iti\u00e4 muistamme joulun l\u00e4hestyess\u00e4 nelj\u00e4nten\u00e4 adventtina, Marian odotuksen nimikkop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kristillisess\u00e4 ikonografiassa t\u00e4hdet liitet\u00e4\u00e4n taivaallisiin. Joskus jumalan\u00e4iti Maria kuvataan seisomassa kuunsirpill\u00e4 varustettuna pyhimyskeh\u00e4ll\u00e4 (nimbus) ja t\u00e4htikruunulla.<\/p>\n\n\n\n
Mutta t\u00e4hdet eiv\u00e4t suinkaan ponnista tietoisuuteemme vasta joulunevankeliumista. T\u00e4htien loputtomuus kuvaa vanhastaan Aabrahamin j\u00e4lkel\u00e4isten suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kristusta kutsutaan ”kirkkaaksi aamut\u00e4hdeksi” tai ”koint\u00e4hdeksi.” Tunnettu on my\u00f6s Betlehemin t\u00e4hti, joka ohjasi tiet\u00e4j\u00e4t Jeesuksen seimelle.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4hdet ovat kosmisen j\u00e4rjestyksen vertauskuvia, joihin usein liittyy mielikuva ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevasta valosta. Jo muinaiset egyptil\u00e4iset maalasivat t\u00e4htitaivaan hautakammioiden kattoihin. Juutalaisessa ajattelussa jokaista t\u00e4hte\u00e4 vartioi enkeli. Kahdesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isest\u00e4 kolmiosta muodostuva kuusisakarainen t\u00e4hti tunnetaan kuningas Salomon sinettin\u00e4 tai Daavidin t\u00e4hten\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s muinaiset kiinalaiset tarkkailivat t\u00e4hti\u00e4 ja laskivat niit\u00e4 olevan 11 520. Perun inkat puolestaan kunnioittivat t\u00e4hti\u00e4 ”kuun palvelijattarina.” T\u00e4hdenlennot ovat merkinneet joskus miehen kuolemaa (kiinalainen tulkinta) tai lapsen syntym\u00e4\u00e4. Kansan viljelem\u00e4 sanonta ”synty\u00e4 onnellisten t\u00e4htien alla” juontanee juurensa uskomukseen, ett\u00e4 ensin sielu lent\u00e4\u00e4 taivaasta maahan ja her\u00e4\u00e4 sitten lapsen syntym\u00e4n hetkell\u00e4 eloon. Mahdottomiin ylt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tahdonvoimasta kertoo se, kun joku kehuu hakevansa ”vaikka t\u00e4hden taivaalta” t\u00e4ytt\u00e4\u00e4ksens\u00e4 kumppaninsa toiveet.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hinn\u00e4 merenkulkijoita palvelleilla t\u00e4htikuvioilla on lis\u00e4ksi oma symboliikkansa. Horoskoopeista tutut t\u00e4htimerkit olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo Mesopotamian vanhoissa kulttuureissa. Aurinko ”viipyy” kussakin kahdestatoista t\u00e4htikuviosta kuun kierron ajan, josta nimitys ”kuun kausi” eli kuukausi. Kansaomainen astrologia uskottelee ihmisen luonteen ja kohtalon m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4n siit\u00e4 ”miss\u00e4 t\u00e4htimerkiss\u00e4” on syntynyt. Joku saattaa uskoa siihenkin ett\u00e4 ”Nomina sunt omina” (nimet ovat enteit\u00e4), ett\u00e4 lapselle annettu nimi ratkaisisi tulevaisuuden.<\/p>\n\n\n\n
Kiinalaisten el\u00e4inrata poikkeaa l\u00e4nsimaisesta jaottelusta, jossa ”perusristiin” kuuluvat Oinas, Rapu, Vaaka ja Kauris. N\u00e4ihin on puolestaan yhdistetty nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4enkeli\u00e4 Gabriel, Rafael, Mikael ja Uriel.<\/p>\n\n\n\n
Toiseen ”kiinte\u00e4n ristin” ryhm\u00e4\u00e4n lasketaan H\u00e4rk\u00e4, Leijona, Skorpioni ja Vesimies. ”Liikkuvaan ristiin” j\u00e4\u00e4v\u00e4t siten Kaksoset, Neitsyt, Jousimies ja Kalat. Joskus jaotellaan taas el\u00e4inradan alkuaineen mukaan. My\u00f6s eri uskonnoissa t\u00e4htikultti saa erilaisia tulkintoja.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4hdet opastavat k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen ja kest\u00e4vyyteen. ”Per aspera ad astra” tarkoittaa ett\u00e4 ”K\u00e4rsimysten kautta t\u00e4htiin” ,eli vasta kielt\u00e4ymyksen tiell\u00e4 saavutetaan voittoja. Jos t\u00e4hdet opettavat meille t\u00e4t\u00e4, ne ovat t\u00e4ytt\u00e4neet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Silloin el\u00e4mme onnellisten t\u00e4htien alla.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 19.11.1998 Taivaalle on tuijotettu. N\u00e4kyik\u00f6 t\u00e4hti\u00e4? Leonidien meteoroidiparven tuottamat runsaat t\u00e4hdenlennot saivat innokkaimmat suomalaiset ponnistamaan Tokion koneeseen l\u00e4hemm\u00e4ksi t\u00e4hti\u00e4. Vaikka pilviverho himmensi meteorisirkusta, joku onnellinen ehti toivomaan toiveensa maahan putoavalle t\u00e4hdelleen. Yritin muistella vuoden 1965 t\u00e4htisadetta. Harvat tuosta 33 vuoden takaisesta vuodesta t\u00e4t\u00e4 muistavatkaan. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4htisade syntyy kuulemma siit\u00e4, kun meteorit iskeytyv\u00e4t maan … <\/p>\n