Papin puntari 2.12.1998<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 leijona voi kotkan lailla katsoa sokaistumatta aurinkoon. H\u00e4nn\u00e4ll\u00e4\u00e4n se voi pyyhk\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Jaloperuan tunnistaa my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 se voi tarvittaessa nukkua luolassaan silm\u00e4t auki. Yhdeks\u00e4n t\u00e4hden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 kruunup\u00e4isell\u00e4 Suomen leijonalla on nyt (6.12.) juhlap\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Suomen leijonan pit\u00e4nyt osata aina olla valppaana luolassaan. My\u00f6s luolan ymp\u00e4rist\u00f6 on ollut vaativa. Ensin miljoona vuotta j\u00e4\u00e4n alla. Noin kymmenentuhatta vuotta sitten alkanut sulaminen teki maisemasta sit\u00e4 mit\u00e4 se nyt on. J\u00e4\u00e4kauden muovaamat harjut ja j\u00e4rvet eiv\u00e4t lakkaa ihastuttamasta t\u00e4nne tulijaa. Kahtakolmasosaa maasta peitt\u00e4\u00e4 havupuu. Mets\u00e4\u00e4, vett\u00e4, tilaa ja rauhaa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kolmetuhatta vuotta sitten ponnistivat suomalaiset Volgalta ja Uralilta Baltiaan ja tekiv\u00e4t pian ruotsalaisille ja tanskalaisille viikingeille seuraa Suomen rantamilla. Ruotsalaiset ty\u00f6nsiv\u00e4t t\u00e4nne l\u00e4ntist\u00e4, katolista kristillisyytt\u00e4 ja Novgorodin ven\u00e4l\u00e4iset ruhtinaat id\u00e4n ortodoksista uskoa. Kahden paineen v\u00e4liss\u00e4 uskottiin ja kamppailtiin. P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhanraja (1323) vahvisti meiss\u00e4 l\u00e4ntist\u00e4 ajattelua. Birger Jaarlin ristiretki (1250) avasi rannikkomme ruotsalaisille, sen peruja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rannikolla yh\u00e4 puhumme kahta kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tanskalainen Erik Pommerilainen rauhoitti tilannetta liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4t 1300-luvulla Ruotsin osana Kalmarin unioniin. Lopulta 1523 Kustaa Vaasa kukisti tanskalaiset ja muovasi meist\u00e4 uskonpuhdistuksessa luterilaisia. Suomi sai 1556 herttuakunnan aseman ja jo vuonna 1581 oman vaakunan. Siit\u00e4 l\u00e4htien on leijonamme \u00e4rj\u00e4hdellyt ja vilkuillut vuoroin it\u00e4\u00e4n vuoroin l\u00e4nteen.<\/p>\n\n\n\n
Vaakunassa leijona heiluttelee hopeista miekkaa ja polkee ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 k\u00e4yr\u00e4sapelia enteellisesti. 1600 ja 1700 luvuilla Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ym\u00e4t sodat panivat meid\u00e4t maistamaan rajan kyyt ja kirot. Suuri pohjan sota vei suurimman osan Suomen Karjalaa ja t\u00e4t\u00e4, isovihaa seurasi viel\u00e4 toinen, pikkuviha, joka toi rajan t\u00e4nne Kymijoen l\u00e4ntisimp\u00e4\u00e4n haaraan Degerbyn tienoille. Turun h\u00e4pe\u00e4rauha (1743) synnytti siten Loviisan. 1809 en\u00e4j\u00e4 valloitti Suomen kokonaan. S\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien aikana. Z. Topeliuksen ja J. Ahon ajama sinivalkoinen leijonalippu voitti ruotsinmielisten punakeltaisen. Kansalaissodan puhjettua 1918 siniristilippu tuli viralliseksi lipuksemme. Saksan tappio k\u00e4\u00e4nsi kuningasajatukset tasavaltalaisiksi ja presidentti sai poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet.<\/p>\n\n\n\n
Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys 1939 Suomeen vaati talvisodassa 90 000 suomalaisen hengen. Suomi yritti jatkosodassa saksalaisten avulla palauttaa menetyksi\u00e4\u00e4n. 1948 J.K Paasikiven johdolla alkoi yya-sopimuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4 rajank\u00e4ynti, taiturointi ven\u00e4l\u00e4isten kanssa. Suomi liittyi 1961 Eftan liit\u00e4nn\u00e4isj\u00e4seneksi ja solmi 1973 vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Mutta vasta Euroopan turva- ja yhteisty\u00f6kokous 1975 Helsingiss\u00e4 v\u00e4ljensi liikkumatilaa punamullan synnytt\u00e4m\u00e4lle hyvinvointivaltiollemme.<\/p>\n\n\n\n
Itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen askel 1995 Euroopan unionin j\u00e4seneksi k\u00e4\u00e4nsi katseemme j\u00e4lleen mallikkaasti l\u00e4nteen. Nyt Suomi on monessa pystyp\u00e4inen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ruotsalaisille ja monille muille. Kansalaissodan jakama Suomi on jo kahdesti valinnut presidentiksi h\u00e4vinneen puolen edustajan, Koiviston ja Ahtisaaren. Onhan Suomi my\u00f6s sovinnon luvattu maa.<\/p>\n\n\n\n
Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4saarnassani haluan palauttaa mieliin ranskalaisen kulttuurihenkil\u00f6n Maurice Druonin kehut meille suomalaisille. Teill\u00e4 on ihastuutava ja tavoiteltu maa, jossa maa ja vesi viett\u00e4v\u00e4t alati h\u00e4it\u00e4\u00e4n, h\u00e4n kiittelee meit\u00e4. Vaihtelevat vuodenajat ja ankara ilmasto ovat karaisseet teid\u00e4t vahvoiksi ja suorapuheisiksi. Vaikka vieraiden saappaiden kumu on h\u00e4irinnyt, te ette ole lannistuneet vaan olette kirjoittaneet nimenne rohkeuden maailmanhistoriaan.<\/p>\n\n\n\n
Druon ylist\u00e4\u00e4 meit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isiksi ja aloitteellisiksi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Helsingin ETY-kokouksella (1975) oli luultua suurempi vaikutus Euroopan murrokseen, my\u00f6s Puolan kansannousuun, Berliinin muurin kaatumiseen ja kommunismin hervahtamiseen. Druon ei j\u00e4t\u00e4 kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 poliittista viisauttamme, kansallista sankaruuttamme ja kansainv\u00e4list\u00e4 solidaarisuuttamme. Ne haastavat koko Euroopan uudistumisen tielle.<\/p>\n\n\n\n
Suomen leijona on \u00e4rj\u00e4hdellyt vaakunassamme 417 vuotta. Maamme laulu t\u00e4ytti t\u00e4n\u00e4 vuonna 150 vuotta. 81-vutoias itsen\u00e4inen Suomi on ylpe\u00e4 \u00e4rj\u00e4htelev\u00e4st\u00e4 leijonastaan.<\/p>\n\n\n\n
Onnittelut leijonalle.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Papin puntari 2.12.1998 V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 leijona voi kotkan lailla katsoa sokaistumatta aurinkoon. H\u00e4nn\u00e4ll\u00e4\u00e4n se voi pyyhk\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Jaloperuan tunnistaa my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 se voi tarvittaessa nukkua luolassaan silm\u00e4t auki. Yhdeks\u00e4n t\u00e4hden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 kruunup\u00e4isell\u00e4 Suomen leijonalla on nyt (6.12.) juhlap\u00e4iv\u00e4. Suomen leijonan pit\u00e4nyt osata aina olla valppaana luolassaan. My\u00f6s luolan ymp\u00e4rist\u00f6 on ollut vaativa. Ensin … <\/p>\n